- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
773-774

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sankt Johann ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

773

Sankt Johann—San Marino

774

tavat sokeriplantaasit rappiolla. — Ainoa
kaupunki kyväsatamainen Cruxbay (33 as. 1911).
Joutui; 1684 Tanskalle. " E. E. K.

Sankt Johann ks. Saarbrucken.

Sankt Lorens-virta ks. Sain t L a \v. r e
n-c e n-j o k i.

Sankt Moritz [morits] (reto romaanin
kielellä San Murezzan), kylä ja kuuluisa kylpy- ja
ilmaparantola Kaakkois-Sveitsissä,
Graubünde-nissä, Ylä-Engadinin laaksossa, Innin
muodostaman S. M.-järven rannalla Albula-radan varrella
1,856 m yi. merenp.; 1,603 as. (1900), 475
saksalaista, 433 reto-romaania, loput it.
rautatie-työmiehiä. — Kylä on järven polijois-,
parantola sen etelärannalla; välillä sähköraitiotie.
Kolme terveyslähdettä (vanhin tunnettu jo
keskiajalla, uusin keksitty 1886), useita komeita
hotelleja, suurenmoiset kelkkamäet y. m. s.
talvi-urheilulaitokset. Läheisyydessä on Pontres
i-nan kylä (1.803 m yi. merenp.; 483 as., 1900)
Bernina-radan varrella, kuuluisa matkailija- ja
ilmaparantolaseutu sekä S a m a d e n (ks. t.).

Sankt Petersburg ks. Pieta r i.

Sanktsioneerata ks. S a n k t s i o n i.

Sanktsioni (lat. sanctiö), pyhitys, juhlallinen
hyväksyminen, valtio-oikeudellisessa
kielenkäytössä : valtionpäämiehen puolelta tapahtuva
lakien ja tärkeiden hallitustoimien vahvistaminen.
Sanktsioneerata, juhlallisesti hyväksyä,
vahvistaa.

Sankt Thomas. 1. Tanskalle kuuluva saari
(myös Saint Thomas) Länsi-Intiassa, Virgin
is-land-saaristossa, 21 km pitkä, keskini. 4 km
leveä, 86 km2; 10,678 as. (1911), joista n. 3,000
eurooppalaista, loput turmeltunutta englanninkieltä
puhuvia neekereitä ja mulatteja. — S. T:n
täyttää idästä länteen kulkeva, vanhoista
purkautuneista aineksista syntynyt vuorijono (korkein
kohta 472 m yi. merenp.). Ilmasto kuuma
(kylmimmän kuukauden keskilämpö -|-25,2°C),
etelärannikolla sataa 970 mm v:ssa. Hirmumyrskyt
ja maanjäristykset hävittävät usein saarta.
Metsää vähän, pensaikot peittävät suuren osan
maata. Niiden haltuun on joutunut paljon
orjuuden lakkauttamisen (1848) jälkeen hyljättyjä
sokeriruokoistutuksiakin. — S. T:n
pääkaupungin Charlotte Amalien (ks. Charlotta A m
a-1 i a) satama on Länsi-Intian saariston paras,
mutta sen merkitys Länsi-Intian tärkeimpänä
satamana on mennyt. Tuonti ulkomailta S. T:een
ja Sankt Janiin oli tiliv. 1911-12 arvoltaan 4.9
milj. mk.; vientitilasto puuttuu. — S. T:lla asun
Tanskan Länsi-Intian hallitus. — Kolumbus löysi
S. T:n 1493. V. 1671 tanskalaiset (Tanskan
Länsi-Intian komppania) ottivat sen haltuunsa;
1754 siitä tehtiin vapaasatama. Englantilaisilla
S. T. oli 1801-02 ja 1807-15. Koska S. T.
samoinkuin muutkin Tanskan Länsi-Intian saaret
vuosisadan jälkipuoliskolla rupesivat rappeutumaan
ja niiden hallinto tuotti tappiota emämaalle, on
Tanskan hallituksen taholta kaupiteltu niitä
Yhdysvalloille. Viimeksi 1902 (jolloin Yhdysvallat
tarjosivat niistä 25 milj. mk.) Tanskan
valtiopäivät epäsivät myönnin. — 2. ks. Sao Thomé.

E. E. K.

Sankt Vincent ks. Saint V i n c e n t.

Sankt Ybes ks. Setöbal.

Sankuru (Sankullu), Kongoon laskevan
Kas-sai’n lisäjoki oik., alkaa Lubilas nimisenä 10° et.

lev., virtaa ensin pohjoista, sitten läntistä
pääsuuntaa laskien Bena Bendi’n luona Kassaihin.
Kuljettava Lusamboon asti. E. E. E.

Sanlücar /-lu’-] (myös San Liicar ja S. de
Bar-rameda), piirikunnan pääkaupunki Etelä-Espan
jassa, Guadalquivirin suun vas. rannalla, rato
jen risteyksessä; 22,331 as. (1910). —
Maurilaisen kastellin rauniot, Medina Sidonian herttuain
palatsi (maalauksia), ympäristössä paljon .
huviloita palmu-, oranssi- y. m. puistojen keskellä.
Suosittu merikylpylä. Harjoitetaan kalastusta,
maanviljelystä, viinin, suolan, hedelmäin y. m.
vientiä. Satama hyvä. S:n paikalla oli
roo-mal. siirtola. S:n satamasta Kolumbus 1498 lähti
kolmannelle Ameriikan-matkalleen ja Magalhäes
1519 niaapallonyinpäripurjehdukselleen. Tuli
tärkeäksi Aineriikan-kaupan keskukseksi. E. E. K.

San Luis
i’-\. 1. Provinssi Etelä-Ameriikassa,
Argentiinan keskiosassa; 73,923 km-, 199,610 as.
(1910). — Pohjoisessa vuoria, etelässä tasaista,
hedelmätöntä pampasta. Maanviljelystä ja [-karjanhoitoa vaikeuttaa vedenpuute. Vuorien
mineraaleista käytetään kultaa ja vaskea. — 2.
Edellämainitun provinssin pääkaupunki, vuoriston
etelä juurella, rautatien varrella; 10,500 as.
(1904). — Opettajaseminaari, kansallislukio. —
Kalataloustuotteiden kauppaa.

San Luis Potosi
i’s -si’/. Meksikon [-poh-jois-ylätasangon valtioita; 62,177 km2, 627,800
a,s. (1910), intiaanien, kreolien ja neekerien
sekarotuisia jälkeläisiä. — Länsiosa vuorista, idässä
on matalampaa kumpumaata. Pääjoki Panuco.
Vuoristossa ilmasto terveellinen. Laaksoissa ja
rinteillä metsää. Paikoitellen hedelmällinen maa
tuottaa maissia, riisiä, hedelmiä ja sokeriruokoa.
Karjanhoito tärkeä. Vuorityö antaa melkoiset
määrät hopeaa ja kultaa (ennen paljoa enemmän).

2. Edellämainitun valtion pääkaupunki
ylä-tasangolla (1.883 m yi. merenp.), ratojen risteyk
sessä valtion lounaisosassa; 68,022 as. (1910).
Kaunis tuomiokirkko^ raatihuone, kuvernöörin
palatsi, rahapaja; seminaari, piispanistuin.
Sekalaista teollisuutta ja vilkasta karjantuotteiden
kauppaa. — Per. 1586 3 v. aikaisemmin tehtyjen
Cerro de San Pedron hopealöytöjen johdosta, oli
1863 kansallishallituksen asuntona. E. E. A.

San Marco ks. V e n e t s i a.

San Marino /-«’-/. 1. Italian suojeluksen
alainen tasavalta Apenniinien-niemimaalla,
Apenniinien itärintéellä n. 13 km Adrian-merestä
(Riminiltä lounaiseen) 61 km2, 11,257 as. (1914),
181 km2:llä. — S. M:n täyttävät Apenniinien
kumpuiset haarakkeet (Monte Titano 748 m yi.
merenp.). Jokia: Ansa. Maräno sekä Marecchiaan
laskeva San Marino. Asukasten pääelinkeinoina
ovat maanviljelys (tuottaa viljaa, viiniä, hedelmiä
y. m.) ja karjanhoito. Tärkeimmät
vientitavarat: viini, karja ja kivet. S. M:n tulli-,
sähkö-lennätin- ja postilaitoksesta huolehtii Italia. —
Lakia säätää kaksi kertaa v :ssa kokoontuva
60-jäseninen suuri neuvosto (arringo), jonka
jäsenet valitaan 9 v :ksi erältään (aatelisto valitsee
20, maanomistajat 20. porvarit 20). Suuren
neuvoston jäsenistä valitaan 12-henkineu, 4
congres-soon (talous-, laki-, opetus- ja sota-c.) jakaantuva
pieni neuvosto sekä puoleksi v:ksi erältään 2
rapitaui reggeniiä, joilla on toimeenpanovalta.
-Valtion tuloarvio tiliv :lle 1914-15 oli 967,708 mk.,
menoarvio 626,160 mk., valtiovelka (laina otettu

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0409.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free