- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
775-776

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sankt Johann ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

775

Sanmicheli—Sanomalehti

776

1907) 12,5 milj. mk. — Miliisiin kuuluu 39
upseeria ja 950 miestä. — Maan värit sininen,
valkoinen; vaakuna: sinisellä pohjalla kolme
kukkulaa, joilta kohoo kolme hopeista,
hopeasul-kaista tornia. — Historia. Tasavallan
perustajana pidetään pyhää Mannusta, joka
Diocletia-nuksen vainojen aikana rakensi S. M:n
kaupungin. Paavi Urbanus VIII tunnusti 1631
tasavallan itsenäisyyden, joka säilyi myöskin
1800-lu-vun mullistuksissa. V. 1S62 tehtiin Italian kanssa
suojelussopimus. — 2. Edellämainitun tasavallan
pääkaupunki, Monte Titanolla, 20 km lounaiseen
Rimini’stä; n. 1,600 as. — Torneilla lujitettu
kehämuuri, linna, muutamia kirkkoja (Pievessä
pyhän Marinuksen hauta), uusi hallituspalatsi,
museo. E. E. K.

Sanmicheli f-mikäli], Michele (1484-1559),
it. arkkitehti, Bramanten oppilas,
korkearene-sanssin edustaja Veronassa ja uuden
linnoitus-järjestelmän keksijä. Veronan linpoituksen
monumentaalisiksi muodostetut portit kuvaavat
mainiosti S:n leveänluonteista, klassillisen
selvää, joskus melkeinpä karkeata taidetta, jossa
rustiikalla on tärkeä sija. Palatsiensa
alakerratkin S. usein käsittelee ikäänkuin yläkerran
rustisoituna, voimakkaana jalustana, yläkerrassa
(pari ) pylväiden tai pilasterein väleissä
kaari-päätteiset ja neliskulmaiset, suuremmat ja
pienemmät ikkunat usein vaihtelevat. Veronan
Bevilacqua-, Pompeii-, Canossa- ja Verzi-palatsit
antavat hyvän käsityksen S:n originellista
tyylistä; Venetsiassa S. keventää
palatsiarkki-tehtuuriansa laguunikaupungin luonteiseksi
käyttämällä Palazzo Grimani’11 kaikissa 3 :ssa
kerroksessa korinttilaista tyyliä. S:n kaunein
kirkko-rakenne on Madonna di Campagna Veronassa,
ulkoa pyöreä, sisältä 8-kulmainen
sentraali-rakenne. U-o N.

San Miguel ks. Azorit.

Sannazaro
tsà’-J, Jacopo (1458-1530), it. [-runoilija, oppinut humanisti, Napoli’n
kuninkaiden suosikki! Kirjailijamaineensa S. saavutti
kuuluisalla paimenrunoelmallaan „Arcadia", joka
sisällykseltään muistuttaa antiikin bukolista
runoutta, muodoltaan taas vanhempia it.
runoteoksia, varsinkin Boccaccion „Ninfale d’Ameto"a.
Teos, joka on osittain runomittainen, osittain
suorasanainen, on kieleltään soinnukas, joskin
paikoittain teennäinen ja luonnon- ja
kansankuvauksena välittömyyttä vailla. Siinä ilmenevä
voimakas antiikin henki teki sen renesanssiajalla
hyvin suosituksi. Myöskin latinan kielellä S.
yritti runoilla. II. Kr-n.

Sannäs [-nës], allodisäteri Porvoon pitäjässä
10 km Porvoosta itäkoilliseen Vähä-Pernajan
lahden (Lill-Pernoviken) pohjukan rannalla. Koko
maatila käsittää 16 eri taloa, yhteensä 5 1/2
manttaalia, n. 2,500 ha. — S:n, joka aikaisemmin
keskiajalla näyttää olleen Svärd-suvun hallussa,
lahjoittivat asemies Paavali Skytte ja hänen
vaimonsa 1467 tyttärensä proventtina Naantalin
luostarille, jolta se siirtyi kruunulle 1556. Pian
sen jälkeen tila joutui n. s. Kråkön (Porvoon
pitäjässä) aatelissuvulle, periytyi tältä
naimisliit-tojen kautta Sabelhjerta-suvulle, ja
viimemainitulta samaa tietä 1700-luvulla Boije af
Gennäs-suvulle, jolta se 1828 oston kautta joutui
vapaaherralliselle Mellin-suvulle. Nvk. (1915) omistaa
S:n vapaaherra Gustaf Silfverhjelmin alaikäinen

tytär (jonka äidinäiti o. s. Mellin). —
1500-lu-vun lopulla ja 1600-luvun alulla oli osia S:n
tilasta m. m. Boije af Gennäs-suvulla ja Meltolan
herralla Niilo Olav in pojalla. — Komea, kaksi
kerroksinen, puinen päärakennus valmistui 1841
C. L. Engelin piirustusten mukaan;
empire-tyy-listä sisustusta. A. Es.

Sanomakellot ks. Ruumiinkellot.

Sanomalehdistö ks. Sanomalehti.

Sanomalehti, määräajoin ilmestyvä
painotuote, jonka tarkoituksena on uutisten
julkaiseminen ja uusien tapahtumain arvosteleva
käsitteleminen. Eräänlaisia s:iä oli jo aikaisin
olemassa Kiinassa ja Roomassa Cæsariu ajoilta
(n. s. acta diurna). Ne olivat hallitusten
julkaisemia ja sisälsivät paitsi hallituksen käskyjä ja
päätöksiä uutisia tärkeistä tapahtumista.
Nykyaikainen s. juurtaa alkunsa niistä
yksityiskirjeistä, joilla keskiajan viimeisinä vuosisatoina
ruvettiin tyydyttämään kauppiasten ja johtavien
valtiollisten piirien uutistarvetta; jo 15:nnellä
vuosis. oli suurissa liikepaikoissa
ammattikirjoittajia, jotka vuosipalkasta lähettivät uutiskir
jeitä milloin pienemmälle milloin suuremmalle
tilaajapiirille. Uuden ajan alussa syntynyt
yleisön käytettävissä oleva postilaitos otti myöskin
hankkiaksensa yleisölle määräajoin uutisia saa
viittamatta kuitenkaan tässä suhteessa
haluamaansa yksinoikeutta. Näitä kirjoitettuja s:iä
tavataan vielä 18:nnen vuosis. loppupuolella.
Niiden rinnalle ilmestyivät 15:nnen vuosis.
toiselta puoliskolta lähtien painetut s:t ensin
yk-sityislehtisten muodossa, jotka uutisten ohessa
sisälsivät määrättyyn suuntaan meneviä,
useimmiten suorasanaisia, joskus runomuotoisia,
valtiollisia, kirkollisia, siveellisiä kirjoituksia, niin
että niitä jo voi pitää „yleisen mielipiteen"
kannattajina. Kuudennentoista yuosisadan lopulla
alkaa ilmestyä kirjoitettujen sanomien pohjalla
laadittuja puolen vuoden katsauksia ja 17:nnen
vuosis. alkupuolelta lähtien painettuja
viikkoleh-tiä. Ensimäinen säännöllisesti ilmestyvä
painettu viikkolehti tavataan Saksassa
(Strassbur-gissa) jo 1609, Englannissa 1622, Hollannissa
1626. Ranskassa 1631, Ruotsissa 1645. Jo 17
:n-nellä vuosis. esiintyy useamman kerran viikossa,
vieläpä joka päivä ilmestyviä lehtiä; vanhin
tunnettu päivälehti on vielä elossa oleva
..Leip-ziger Zeitung", perustettu 1660. Aina 18:nnen
vuosis. loppupuolille nämä lehdet sisälsivät
melkein yksinomaan uutisia; vähimmin ne
antoivat tietoa omasta maasta ja ainoastaan
ulkomaalaisista asioista ne saattoivat lausua
arvosteluakin. Poikkeuksena oli Oliver Cromwellin
aikuinen sanomalehdistö Englannissa ja Hollan
nissa ulkomaita varten ranskaksi julkaistut
lehdet. Tärkeä uutuus oli, että s:iin 17:nnen
vuosis. keskipalkoilta — ensin Englannissa —
ruvettiin ottamaan yksityisiä ilmoituksia, joita varten
aluksi oli julkaistu erityisiä lehtiä
(intelli-genssilehtiä). Sittemmin ruvettiin s:issä
arvostellen käsittelemään myöskin oman maan asioita.
Aluksi tuotti hallitusten harjoittama kova
sensuuri tässä kohden suuria vaikeuksia.
Yhdeksännentoista vuosis. kuluessa tuli kuitenkin
painovapaus perustuslaillisesti hallituissa maissa
tavalla tai toisella turvatuksi.

S:ien ainehisto on aikojen kuluessa
suunnattomasti laajentunut. Paitsi valtiollisia asioita

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0410.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free