- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
781-782

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sanomalehtimieskongressit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

781

Sanomalehtimieskongressit—Sanomalehtimiesten yhdistykset

782

,,Kyminlaakso" (nuorsuomal.) ; Jyväskylässä:
,,Keski-Suomi" (v:sta 1871, nuorsuom.),
„Suoma-la.inen" (v:sta 1889, suomal. puolue);
Hämeen-linuassa: .,Hämeen sanomat" (v:sta 1879, suomal.
puolue); Porvoossa: ,,Uusimaa" (v:sta 1895,
suomal. puolue).

Suomen ensimäinen aikakauskirja oli Turun
yliopiston opettajain v. 1803 julkaisema „Allmän
litteraturtidning". Seuraava oli vv. 1819-23
ilmestynyt J. G. Linsénin ja F. Bergbomin
toimittama ,,Mnemosyne". Ensimäinen
suomenkielinen aikakauskirja oli E. Lönnrotin vv. 1836-37
ja 1839-40 toimittama kirjallinen kuukauslehti
,,Mehiläinen". Vv. 1847-63 ilmestyi J. V.
Snellmanin perustama kuukauslehti
„Litteratur-blad för allmän medborgerlig bildning", vv.
1866-80 pääasiallisesti Yrjö Koskisen toimittama
,,Kirjallinen kuukauslehti", jonka sijaan v. 1881
tuli „Valvoja". V :sta 1876 on ilmestynyt „Finsk
tidskrift", v:sta 1906 „Aika", v:sta 1908
„Ar-gus" (sittemmin ,,Nya Argus"). Erikoisaloja
käsittelevistä aikakauskirjoista mainittakoon:
.Teologinen aikakauskirja", , ,,Vartija",
,,Historiallinen aikakauskirja", ,,Suomen museo",
,,Finska läkaresällskapets handlingar"
,,Duodecim", „Terveydenhoitolehti", ,.Tidskrift, utgifven
af juridiska föreningen i Finland", ,,Lakimies",
..Suomen kasvatusopillisen yhdistyksen
aikakauskirja", ,,Kasvatus ja koulu", ,,Kansakoulun lehti",
..Opettajain lehti", ,,Luonnon ystävä",
,,Naisten ääni", ,,Suomen nainen", ,,Nutid", „
Virittäjä", „Finnisch-ugrisclie Forschungen", ,,Terra",
..Yhteiskuntataloudellinen aikakauskirja,
,,Suonien osuustoimintalehti", ,,Pellervo",
,,Työtilastollinen aikakauslehti", ,.Työnantaja", ,,Suomen
ammattijärjestö", ,,Mereatcrr", ,,Kauppalehti",
„Suo-men vakuutusyhdistyksen aikakauslehti",
„Vakuu-tussanomia", „Suomen teollisuuslehti",
,,Käsiteollisuus", ,.Kotimainen työ", ,,Teknikern",
,,Teknillinen aikakauslehti", „Maatalous",
,,Metsätaloudellinen aikakauslehti", „Tapio", ,,Suomen
maanmit-tariyhdistyksen aikakauskirja", ,,Kylväjä",
,juonien urheilulehti". Ensimäiset suomenkieliset
kuvalehdet olivat J. Krohnin julkaisemat ,.Maiden ja
merien takaa" (1864-66) ja ,,Suomen kuvalehti"
(1873-80) ; nykyisistä mainittakoon
„Kyläkirjas-ton kuvalehti" (v:sta 1878). ,,Helsingin kaiku",
,,Veckans krönika", ,,Otava". Pilalelulistä
mainittakoon ,,Matti meikäläinen" (1884-99),
„Fy-ren", ,.Kurikka", „’Tuulispää", ,,Velikulta".

V. 1915 ilmestyi Suomessa n. 440 aikakautista
julkaisua, niistä n. 308 suomenkielistä, n. 110
ruotsinkielistä, muut olivat sekä suomen- että
ruotsinkielisiä tai muunkielisiä (saksan- ja
venäjänkielisiä). Varsinaisia s:iä oli n. 137, niistä
n. 110 suomenkielistä. 26 ruotsinkielistä, 1
venäjänkielinen. ks. lähemmin muutamista
huomattavimmista s:istä ja aikakauskirjoista olevia
erikoisartikkeleja. [L. Salomon, ,,Allgemeine
Ge-sehichte des Zeitungswesens"; R. Brunhuber,
„Das moderne Zeitungswesen"; J. J. David, ,,Die
Zeitung"; O. Sylvan, ,,Den moderna pressen";
E. Key, ,,Försök tili svenska tidningspressens
historia"; O. Sylvan, „Sveriges periodiska
litera-tur under frilietstidens förra del"; R. A.
Renvall, „Finlands periodiska literatur 1771-1871";
Setälä, ,,Katsaus suomenk. aikakauskirjallisuuden
vaiheisiin" (Valvoja 1905) ; K. Soikkeli, ,,Suomen
sanomalehdistö 1771-1900" ; „Oma maa" I.] ,1. F.

Sanomalehtimieskongressit. Eri maideu
sa-nomalelitimiesjärjestöt pitävät vuosittain
yhteisiä kokouksia. Myöskin ovat eri maaryhmät,
kuten Skandinaaviset maat (ja Suomi) pitäneet
yhteisiä sanomalehtimieskokouksia. Pariisin
maailmannäyttelyn aikana 1889 heräsi tuuma
ruveta pitämään ,,yleisiä kansainvälisiä
sanoma-lehtimieskongresseja". Ensimäinen sellainen
pidettiin Antverpenissa 1894; seuraavat s.
olivat: Bordeaux’ssa 1895, Budapestissä 1896,
Tukholmassa 1897, Lissabonissa 1898, Roomassa
1899 ja Pariisissa maailmannäyttelyn aikana
1900. Jonkun vuoden väliajoin pidettiin sen
jälkeen kansainvälisiä sanomalehtimieskokouksia
Bernissä 1902, Wienissä 1903, St. Louisissa
Ame-liikassa maailmannäyttelyn aikana 1904, Liègessä
1905, Berliinissä 1908, Lontoossa 1909, Triestissä
1910, Roomassa 1911 ja Kööpenhaminassa 1914.
Näissä kokouksissa on käsitelty
sanomalehtimiesten ammatillisia ja taloudellisia kysymyksiä, ja
tuloksena on ollut m. m. sanomalehtiin iesopistoj en
ja sanomalehtimieliiä koskevain
sovintotuomio-istuinten perustaminen eri maissa.
Kansainvälisten sanomalehtimieskokousten ja niitä johtavan
komitean toimekkaimpia henkilöitä ovat olleet
vvieniläinen Willi. Singer (keskuskomitean
puheenjohtaja), pariisilainen V. Taunay (sihteeri) ja
berliiniläinen G. Schweitzer (rahastonhoitaja).
Kunkin maan puolesta saavat asianomaiset
yhdistykset lähettää kongressiin määräluvun
edustajia, jota lukumäärää viime aikoina on paljon
rajoitettu. Suomesta on v:n 1897 jälkeen
säännöllisesti ollut edustajia näissä kansainvälisissä
kongresseissa, ja Suomella on edustajansa
keskuskomiteassakin (A. R. Frenckell). K. I.

Sanomalehtimiesten eläke- ja säästörahasto
(Suomessa) perustettiin 1899, jolloin sille koko
maassa pidetyillä arpajaisilla kerättiin lähes
150,000 markan suuruinen pääoma. Sen toiminta
nojautuu jäsenten vuosimaksuihin, ja se
myöntää 60-vuotiaille maksunsa suorittaneille
vuotuiset eläkkeet kolmessa eri luokassa. Jäsenet, joita
1915 oli n. 20, voivat myös eläke-ikään tultuaan
nostaa keräytyneet säästönsä korkoineen pois.
Rahastosta myönnetään myöskin
tilapääavustuk-sia. Sen puheenjohtajina ovat olleet toimittajat
E. Erkko, S. Ivalo ja B. F. Grönlund.
Rahastossa oli 1915, jolloin sääntöjen muutokseen
ryhdyttiin tarkoituksessa saada sanomalehtimieliiä
yleisemmin liittymään sen jäseniksi, kaikkiaan
varoja yli 400,000 mk.

Sanomalehtimiesten yhdistykset.
Sanomalehdissä työskenteleväin henkilöiden taloudellisia
ja ammattitietoja valvomaan eri maissa
perustetut paikalliset taikka laajemmat yhdistykset
rupesivat 1870- ja 1880-luvuilla saavuttamaan
suuremman merkityksen. Muutamissa maissa,
kuten Tanskassa ja Norjassa, ovat yhdistykset
järjestyneet puolueittain, toisissa, kuten
Ranskassa, ammattilehdittäin ja -ryhmittäin, toisissa
taas, kuten Saksassa, Englannissa, Italiassa ja
Ruotsissa, on yhteinen keskusjärjestö maan
sanomalehdistöä varten.

Suomessa syntyi ensimäinen yleinen
sanomalehtimiesten yhteenliittymä 1880-luvulla,
mutta sen toiminta keskeytyi silloin jo
muutamien vuosien perästä. Ensimäinen Suonien
yleinen sanomalehtimieskokous pidettiin jo mainitun
vuosikymmenen alussa Helsingissä ja toinen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0413.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free