- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
785-786

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sansibar ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

785

Sansibar—Santaalit

786

reittäin keskimäärin 1,500 m:iin kohoavaa
ylänköä, jossa useat lössin peittämät vanhain
järvien altaat ovat tärkeitä viljelyskeskustoja,
pohjoisosa Vutaisanin (2,780 m yi. merenp.)
vuoriston pohjoispuolella on epätasaista, niinikään
laajalti lössin peittämää vuorimaata.
Maanviljelys tuottaa vehnää, hirssiä, tupakkaa, puuvillaa
y. m. S:n eteläosassa ovat todennäköisesti
maapallon rikkaimmat kivihiilikerrokset (88,000 km2)
ja lisäksi suuret rautamalmivarastot.
Mineraali-rikkauksia käytetään vain mitättömässä
määrässä : maan vaikeakulkuisuus on vuorityön
edistykselle suurena esteenä. Rautatie on kuitenkin
jo rakennettu maakunnan pääkaupungista T a
i-j u e n ista Pekingin-Hankoun radalle. — S:n
asukkaat ovat kautta Kiinan valtakunnan
tunnettuja kauppiaina. E. E. K.

Sansibar (Zanzibar, Sanguebar, suahelin
kielellä Unguja). 1. Saari sekä Englannin
suojeluksen alainen sulttaanikunta
Itä-Afrikassa. — Sulttaanikuntaan kuuluvat S:n saari.
1,660 km2, 115,477 as. (1910) ja Pemba (ks. t.),
yhteensä 2,640 km2, 198,914 as. (1910).
Nimellisesti sulttaani myös on Englannin Itä-Afrikan
rannikkokaistaleen suojelusherra ja saa siitä
Englannilta vuotuista veroa. — S:n saari on
75 km pitkä, 32 km leveä, syntynyt
korallimuo-dostumista, joiden päällä on 130 m:n selänteiksi
kohoavaa punaista savimaata. Ilmasto kuuma
(v:n keskilämpö + 26,7° C), kostea (vuotuinen
sademäärä 1,500-2,000 mm), epäterveellinen
(malaria). Kasvillisuus rehevää, varsinkin länsiosassa,
jossa maaperä parempaa kuin itäosassa. Väestö
sangen kirjavaa: suaheli- y. m. neekereitä,
arabialaisia (maanomistajia), etu-intialaisia
(kauppiaita), eurooppalaisia (S:n sulttaanikunnassa
1910 234 henkeä. Orjuus lakkautettiin 1897.
Suurin osa asukkaista on muhamettilaisia. Kolme
lähetysseuraa toimii sulttaanikunnassa;
anglikaaninen ja roomal.-katolinen piispanistuin. —
Viljellään Maskarenhas-saaristosta tuotua
ryytinei-likkaa (sato maailman suurin), kookospalmuja
(myös villinä), riisiä, maniokkia, tupakkaa,
papuja y. m. S:n päämerkitys Itä-Afrikan
kaupan suurimpana välittäjänä on mennyt sen
jälkeen kun höyrylaivayhtiöiden alukset
rupesivat käymään mantereen satamissa. Kauppa
yhä kuitenkin tärkeä; tuonti (1912) arvoltaan
26 milj., vienti (ryytineilikoita 8.6 milj., kopraa
4,8 milj. mk., loput etupäässä ulkomailta tuotuja
tavaroita) 26,2 milj. mk. Kauppalaivasto: 2
höyryalusta, 478 rek.-ton. netto. Usean euroopp.
höyry-laivayhtiön alukset käyvät säännöllisesti S:ssa;
1912 selvitettiin 1,6 milj. rek.-ton. Rautatie
pääkaupungista istutuksille pohjoisessa (11 km);
7 postitoimistoa, 169 km puhelinlinjoja, 2
langatonta sähkölennätinasemaa (1912). — Hallitsijan,
sulttaanin (seyyid), rinnalla on Englannin
siirto-maaministerin (v:sta 1913) alainen engl.
residentti ja englantilaisista muodostettu
ministe-ristö. Oikeudenhoito osaksi englantilaisten käsissä.
Pääkaupunki S. 2. —Raha-asiat: tulot (etupäässä
tullista) 6,i milj., menot 8,4 milj., velka 1,7 milj. mk.
(1912). Yleisimmin käytetty raha on Intian
rupia; laskuyksikkönä on myös
Maria-Teresian-taaleri. Sotavoima englantilainen. — Lippu:
punainen. — 2. Edellämainitun sulttaanikunnan
pääkaupunki, niemellä S:n saaren länsirannalla,
35,262 as. (1910). — S. on ulkomuodoltaan afr.-

itämainen. Pääosassa Shangani’ssa sulttaanin
palatsi, tulli-, posti- y. m. virastojen ja
hallituksen palatsit, anglikaaninen ja
roomal.-katolinen tuomiokirkko, vanha arab. linna y. m. —
S:n kautta kulkee saaren ja sulttaanikunnan
kauppa ja laivaliikenne; kaapeleita usealle suun
nalle. E. E. K.

Jo 10:nnellä vuosis. arabialaiset perustivat
•siirtokuntia Afrikan itärannikolle ja valloittivat
S:n, josta tuli kukoistava kauppapaikka. V. 1503
portugalilaiset sen valloittivat, mutta menettivät
sen 1784 pitkällisten taistelujen jälkeen
Mas-katin (1. Omauin valtakunnan) imamille, joka
myös sai suuren osan Itä-Afrikan rannikkoa.
Perinnönjaossa 1858 muodostui S. eri
sulttaanikunnaksi ; sen hallitsija Seyid Bargasch
(1870-88) suosi eurooppalaista sivistystä ja
Itä-Afrikan maantieteellistä tutkimista. Itsenäinen
S:n sulttaanikunta lakkasi olemasta 1890, joi
loin Englanti sai S:n ja Pemban
suojelusherruu-den. Samoihin aikoihin saksalaiset ja
englantilaiset saivat haltuunsa S:n omistukset manner
maalla. V. 1897 poistettiin virallisesti orjuus
S :sta. G. R.

Sanskriitin kieli ja kirjallisuus ks. I
n-tian kielet ja kirjallisuus.

Sanskrit ks. Intian kielet ja kirja 1
1 i s u u s.

Sansovino [-i’-], Andrea (1460-1529), it.
kuvanveistäjä ja rakennusmestari, oikealta
nimel-A. Contucci, A. Pollaiuolon oppilas. S:nteok
sista mainittakoon kardinaalien della Roveren ja
Sforzan hautapatsaat (Rooman Sta Maria del
popolossa) ja Kristuksen kaste (Firenzen
baptis-teriumissa) sekä hänen kotiseudullaan Monte
Sansovinossa oleva terrakotta-alttari.

Sansovino [-1’-], Jacopo ks. Tatti, J.

Sans pareil [sä pare’i] (ransk.), verraton.

(SH.) Sanssouci.

Sanssouci fsàsusi’J (ransk., = ,,surut on"), ku
nink. huvilinna (rak. 1745-47) ja laaja puisto
Berliinin esikaupungin Potsdamin länsipuolella.
Linna oli Fredrik Suuren mieliasunto.

San Stefano
fä’-J, oik. Santo Stefano,
kylä Konstantinopolin länsipuolella [-Marmara-nieren läheisyydessä; tunnettu valmistavasta
rauhansopimuksesta, jonka Venäjä ja Turkki
tekivät siellä 3 p. maaiisk. 1878.

Santaalilähetys ks. B o r r e s e n, llans
Peter.

Santaalit, kansa Etu-Intiassa, Bengalissa ja
Assamissa, 1,907,871 henkeä (1901). S. ovat
tummaihoisia, kooltaan hindulaisia hieman
pienemmät, tukka karkea, musta, kasvot pyöreät.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0415.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free