- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
787-788

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sansibar ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

787

Santa Catharina-Santalum

788

Tasangolla asuvat ovat aika ajoin paikoiltaan
siirtyviä maanviljelijöitä; metsissä harjoitetaan
metsästystä. Yhteiskuntajärjestys
patriarkaalinen. Uskonto esi-isäin ja luonnon palvelusta.
Kuolleet poltetaan. — Kieli kolaarinen (ks.
Kolkan s a t).

Santa Catharina
i’-J, valtio Etelä-Brasiliassa,
Atlantin valtameren rannalla, Iguazü ja Uruguay
nimisten jokien välissä; 43,535 km2. 510,000 as.
(1013). — Rannikon (jonka edustalla Sao [-Francisco ja S. C. nimiset saaret) suuntaan kulkee
itärinteillään saderikas, aarniometsää kasvava
Serra do Mar (1,330 m yi. merenp.), jonka
länsipuolella on sisämaahan päin tasaisesti viettävä
hiekkakiviylätasanko. Maanviljelys tuottaa
maissia, papuja, maniokkia, perunoita y. m.,
karjanhoito voita, lihaa, vuotia y. m. — Paljon saks.
uutisasutuksia (ensimäinen perust. 1829). —
Pääkaupunki ja tärkein satama Florianopolis
(25,000 as. 1913) S. C:n saarella.

Santa Cruz fkmpj. 1. Englannin omistama
saariryhmä (Kuningatar Charlotten saaret) Isossa
valtameressä, Salomonin saariston kaakkois- ja
Uusien ITebridien pohjoispuolella; 1,004 km2,
7,700 as. — Saarista mainittakoon S. C. 1.
Ni-tendi. Tapua 1. Edgecombe, Vanicoro 1. Recherche,
Tucopia, Anuda ja Fataka. Ne ovat vuorisia
(Vanicoro 924 m yi. merenp.), tuliperäistä syntyä
(Tinacula nimisellä saarella on toimiva tulivuori).
Pikkusaaret ovat korallimuodostumia. Ilmasto
kuuma, kostea, myrskyinen. Kasvillisuus
rehevää, samantapaista kuin Uudella Guinealla.
Asukkaat melaneesialaisia, parilla saarella
polyneesia-laisia. Ovat taitavia purjehtijoita ja kalastajia.
Valkoisia vain muutama. Saarilta viedään
kopraa. — Hallinnollisesti S. C. kuuluu Salomonin
saaristoon. — S. C:ii löysi Mendafia 1595; engl.
Carteret keksi sen uudestaan 1767. Englanti otti
saariston haltuunsa 1898. — 2. Provinssi
Argentiinan eteläpäässä"; 282,750 km-. 8,620 as. (1912).
Lännessä vuorista, idässä preeriaa."— 3.
Departementti Bolivian itäkulmassa ; 366,128 km-’, 236,000
ns. (1912). — On osaksi heinää, osaksi
aarniometsiä kasvavaa, sadeaikana laajalti veden
peittämää alankoa; lännessä vuoristoja.
Pääelinkeinona karjanhoito. Se» tuotteiden ohella saadaan
sokeria, kaakaota, kautsukkia, väripuuta y. m. —
4. Edellämainitun departementin pääkaupunki
(S. C. de Ia Sierra), Mamoré- jokeen laskevan
Piray’n varrella, läntisen vuoriston juurella;
20,535 as. (1906), enimmäkseen intiaaneja ja
sekarotuisia. — Tuomiokirkko, seminaari,
kansallis-kollegi; piispanistuin. Sekalaista teollisuutta. —
-5. Kanarian saaristossa olevan Palman saaren
pääkaupunki (S. C. de la Palma); 7,024 as.
(1900). Hyvä satama. — 6. Kanarian-saarten
linnoitettu pääkaupunki, Tenerifen saaren (S. C. de
Tenerife) koillisrannalla; 53,409 as. (1910). —
Merikoulu, teknillinen opisto, museo,
piispanistuin. Tärkeä kivihiilisatama ja kaapeliasema.
— 7. ks. S a n k t C r o i x. E. E. K.

Santa Fé. 1. New Mexicon valtion pääkaupunki
Yhdysvalloissa, valtion pohjoisosassa 2.091 m yi.
merenp. S. F.-joen ja S. F.-Topeca-Atchison sekä
Denver-Rio Grande ratojen varrella; 5,072 as.
(1910), suuri osa meksikkolaisia, paljon
intiaaneja. — Paraasta päästä vanhanaikainen,
kapea-kujainen ja matalataloinen, keskustana
espanja-laisaikainen plaza. Vanha hallituspalatsi (jossa

nyt hist. museo), tuomiokirkko, kapitoli, oikeus
palatsi, vanha linna v. m. Lukio, teollisuuskoulu
(intiaanioppilaita) ; roomal.-katolisen
arkkipiispan istuin. — S. F., Yhdysvaltain vanhimpia
kaupunkeja, tuli Meksikon päästyä itsenäiseksi
tärkeäksi kauppakeskukseksi. Yhdysvaltalaiset
miehittivät sen heti sodan puhjettua 1846.
Rautateiden rakentamisen jälkeen menetti kaiken merki
lyksensä. — 2. Provinssi Keski-Argentiinassa.
Paranän länsipuolella, 131,906 km2. 915,132 as.
(1912; paljon italialaisia, sveitsiläisiä,
saksalaisia), Tucumanin jälkeen Argentiinan taajimmin
asuttu provinssi. — S. F. on rannatonta
tasankoa, pohjoisessa metsää kasvava, etelässä
pam-pasta ; Parana lisäjokineen haarautuu
monisokke-loiseksi vesiverkoksi. Pääelinkeino maanviljelys
tuottaa vehnää, pellavansiementä, maissia y. m.
Karjanhoito myös tärkeä; teollisuutta edustavat
sahat, sokeritehtaat, tiilitehtaat. Kauppa keskit
tyy Rosarioon (ks. t.). Pääkaupunki S. F. 3. —
3. Edellämainitun provinssin pääkaupunki, S. F.
nimisen Paranän haarakkeen varrella; 50,000 as.
(1911). — Tuomiokirkko, piispanpalatsi, jesu
iittakollegi, pari seminaaria. — Per. 1573. — 4.
ks. B o g o t ä. E. E. K.

Santahamina (ruots. S a n d h a m n), Viapo
rin linnoitukseen kuuluva saari, Helsingin
kaakkoispuolella, ks. II e 1 s i n k i, historia.

Santaholma-yhtiö Kalajoella, sai alkunsa
1867, jolloin maanviljelijä Antti Santaholma (s.
1840) aloitti Kalajoella pienen nahkuri-ja
kauppaliikkeen. harjoittaen sitten jonkun aikaa laivan
varustusta ja Oulusta käsin tervakauppaa sekä
isoa puutavaran- ja kivenvientiä. V. 1903 hän
luovutti liikkeensä o.-y:lle (A. Santaholma
osakeyhtiö Kalajoella. osakepääoma
1,500,000 mk.), johon kuuluvat paitsi perustajaa
hänen 5 poikaansa (nämä muodostavat yhtiön
hallituksen). V. 1903 yhtiö rakensi
Kalajoelle höyrysahan (2 raamia, useita
sirkkelisahoja, höyläkone y. m., 300 hevosv.
höyrykone, 125 hevosv. dynamo) ja seur. v. höyryllä
käyvän (sittemmin muutettu sähköllä käyväksi)
kivihiomon (kivisaha, pneumaattiset hak
kaus- ja puhalluskoneet, silitys-, hiomis- y. m.
laitteet), johon raaka-aine saadaan yhtiön Kala
joella omistamasta kivilouhimosta.
Samaan aikaan rakennettiin Pyhäjoelle
Hourunkos-keen puuhiomo, joka on ainoa laatuaan
Oulun läänissä (ks. Pyhäjoki 3). V. 1915
valmistui toinen höyrysaha Haukiputaalla (2 kaksois
raamia. tukin särmäys- ja halkaisusirkkelit y. m.
laitteita, 350 hevosv. höyrykone, 150 hevosv.
dynamo). Molempain sahain yhteinen
valmistusmäärä on 9.000-10,000 standerttia, arvoltaan
1,750.000 mk. Eaaka-aineet sahoihinsa ja
puuhiomoonsa yhtiö saa osaksi omista metsistään
Kalajoen, Pyhäjoen. Kiiminginjoen ja Iijoen
var-silta. Puutavaran lastausta varteu yhtiöllä on 8
hinaaja-alusta sekä 35 proomua, yhteensä n.
2,400 rek.-ton. — Tehtaiden työväestöön kuuluu
n. 300 henkeä. (E. E. K.)

Santal ks. Santaalit.

Santa Lucia ks. Saint Lucia.

Santalum, San/aJacecr-heimoon kuuluva
kaksi-sirkkaissuku, jonka edustajat ovat ainavihant ia.
nahkealehtisiä, puoliloisina eläviä puita t.
pensaita. 8 lajia Itä-Intiassa ja Austraaliassa. S.
album, 6-9 m korkea puu Itä-Intiassa ja Sunda-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:38 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0416.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free