- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
789-790

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Santamala ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

789

Santamala

—Santiago

790

saarilla, tuottaa pääosan keltaista eli valkeaa
santelipuuta (ks. S a n t e 1 i p u u) ja sitä
viljelläänkin siihen tarkoitukseen. K. L.

Santamala (1. Sonta m a 1 a). keskiaikainen
kirkkopitäjä (main. 1340), käsitti osan
Nousiaisten pitäjää. S:n hallintopitäjä (main.
1300-luvulla) käsitti Nousiaisten, Lemun ja Maskun
pitäjät. A. Es.

Santa Marta, Magdalenan provinssin
pääkaupunki Kolumbiassa, Etelä-Ameriikassa,
Karibin-meren muodostaman S. M:n-laliden rannalla;
6,800 as. (1908). — Tuomiokirkko, rappeutuneet
linnoitukset, piispanistuin. Satama hyvä, mutta
kauppa on siirtynyt Barranquillaan. — Per. 1525.
tuli* tärkeäksi espanjankaupan keskukseksi. Siitä
käsin tehtiin valloitus- ja tutkimusretkiä
sisämaahan.

Santamäki (ruots. Sandnäs), maatila
Lopen pitäjässä Riihimäen-Lopen radan varrella,
käsittää 1/3 Launosten Seppälän ratsuvelvollista
säteriä sekä 1 rälssitilan ja 2 verotilaa,
yhteensä 1 13/i8 manttaalia, 1,119.27 ha. —
Suurehko tiilitehdas ja höyrymylly; iso puutarha,
erinomainen karja; erikoisaloina on kanojen ja
mehiläisten hoito. Omistajat viime vuosis :lta
alkaen: rovasti K. H. Strandberg, senaatin
kielenkääntäjä R. N. Hernberg ja nyk. (1915; vista
1889) maanviljelysneuvos H. G. Paloheimo.

A. Es.

Santander [-e’-]. 1. Provinssi
Pohjois-Espan-jassa, Biskajan-lahden rannikolla-, 5,460 km2,
312,282 as. (1913). — 2. Edellämain. provinssin
pääkaupunki (vanhan ajan Portus Blendium),
Bis-kajan-lahteen työntyvän Cabo Mayor-niemen
etelärannalla, usean radan haarauksessa; 65,046
as. (1910). — S. jakaantuu ylä- ja alakaupunkiin.
Goottilainen tuomiokirkko (alkuaan 1200-luvulta),
kastelli, vankila, teatteri, härkätaistelukenttä:
merikoulu, pappisseminaari, opettajaseminaari,
museo, piispanistuin. Paljon käytetyt
merikylpy-lät (Sardinero). Harjoitetaan tupakka-, paperi-,
mylly-, olut- v. m. teollisuutta. Satama mainio.
Siinä selvitettiin 1912 ulkomaisessa merenkulussa
2,2 milj. rek.-ton. netto. Tuonti on vientiä paljon
suurempi. E. E. K.

Santapaperi ks. Hiekkapaperi.

Santarem [-r\tare’r\], samannimisen piirikunnan
pääkaupunki Portugalissa, Estremadurassa, Tejon
oik. rannalla (poikki vie silta) Lissabonista
koilliseen; 8,704 as. (1900). — Alcagovan
keskiaikaisen kuninkaanlinnan rauniot, Convento da
Gra-gan kirkko (Pedro Cabralin hauta), Santa
Maria-kirkko (rak. 1244); pappisseminaari
(Portugalin suurin), normaalikoulu, teatteri, museo.
Harjoitetaan viinin, oliivin ja vihannesten viljelyä,
vähäistä käsiteollisuutta ja kauppaa. — S. on
vanhan ajan Scalabis, Caesarin Praesidium Jillium.
Se saavutti suuren merkityksen portugalilaisten,
maurien ja espanjalaisten välisissä taisteluissa.
Maurilaiset menettivät sen lopullisesti 1147. S:n
luona 1834 Dom Miguelin puoluelaiset kärsivät
ratkaisevan tappion. E. E. K.

Santarmi (ransk. gendarme), Keskiajan
loppupuolella s :11a tarkoitettiin rautaan puettua
ritaria, sittemmin yleensä raskasaseista
ratsumiestä. V:sta 1792 santarmisto nimitystä
ruvettiin Ranskassa käyttämään joukosta, jonka
tehtävänä oli järjestyksen ylläpitäminen;
useimmissa muissakin maissa on tätä nykyä poliisi-

palvelusta suorittava santarmisto, joka on
sotilaallisesti järjestetty, jossa on sekä ratsu- että
jalkaväkeä ja joka on sekä siviili- että
sotilasviranomaisten käytettävänä. Venäjällä on
olemassa ,,erotettu santarmikunta", jonka
päällikkönä on sisäasiainministeri, mutta
varsinaisena komentajana yksi hänen apulaisistaan;
siihen eivät kuulu
liniioitussantarniikomennuskun-nat ja kenttäsantarmieskadroonat, jotka
hoitavat sotapöliisitehtäviä. J. F.

Santasaari 1. San t a h a minä ks. t. ja
Helsinki, historia.

Santa Teresa de Jesus /-rc’- Jiesu’s] ks. T e r
e-s i a.

Santavuori, jyrkähkö kukkula Ilmajoen ja
Kurikan pitäjien rajalla Kyröjoesta kappaleen
matkaa itäänpäin. Vuorella ja sen lähistöllä helmik.
24 p. 1597 oteltu taistelu lopetti nuijasodan
(ks. t.). Vuorella 011 kivilatomuksia, joita
kansantarina väittää nuijamiesten varustusten
jäännöksiksi, ja luurankoja sekä aseita kerrotaan
taistelupaikalta löytyneen vielä meidän
päivinämme. S:lle on puuhattu muistomerkkiä, mutta
sen pystyttäminen kiellettiin. A. Es.

Santelipuu, nimitys erilaisille kalliille
troopillisille puulajeille. Keltainen 1. valkea
s. on useampien Santalum- (ks. t.) lajien, mutta
varsinkin /S", albumin kovaa, kellertävää,
paiko-tellen punervaa, juovikasta, varsinkin
lämmitettäessä t. hangattaessa voimakkaasti hyvälle
tuoksuvaa puuta. Saadaan varsinkin Itä-Intiasta ja
tuodaan kauppaan noin 1 m pitkinä, 7-30 cm
paksuina kappaleina. Käytetään hienoihin
huonekaluihin, rasioihin, puuveistoksiin y. m. Jo
vanhana aikana se oli Intiassa ja Itä-Aasiassa’
suuressa arvossa m. m. sentakia, etteivät termiitit
kajoa puuhun. Nytkin sitä siellä paljon
käytetään uskonnollisissa menoissa. Puuta tislaamalla
saadaan ruusulta tuoksuvaa s.-ö 1 j v ä, jota
käytetään kaunistusaineissa. — Punainen s. on
raskas, tummanpunainen, varsinkin Itä-Intiassa
viljellyn liernekukkaiskasvin Pterocarpus
santa-Unus puu, jota käytetään, paitsi
puusepänteok-siin, myös hienoksi jauhettuna väriaineiden
valmistukseen, vernissoihin, hammasjauheisiin,
kau-nistusaineisiin y. m. — Useita muitakin
puulaatuja nimitetään s:ksi, m. m. muutamia
r u u s u puit a. K. L.

Santerre [sätä’r], Antoine Joseph
(1752-1809), ransk. vallankumousmies, ammatiltaan
oluenpanija; oli kansan johtajia sen
tunkeutuessa 20 p. kesäk. 1792 Tuileries-linnaan; tuli
koko Pariisin kansalliskaartin päälliköksi sam.
v. 10 p. elok., jolloin suojeli vangittua
kuningasperhettä; oli sotaväen komentajana kuninkaan
mestauksessa; joutui johtaessaan Pariisin
vapaaehtoisia Vendéessa tappiolle syysk. 1793 ja
vangittiin, mutta pääsi Kobespierren kukistuttua
vapaaksi. J- F.

Santi. 1. Giovanni S. (k. 1494), it.
maalari ja kultaseppä, Rafaelin isä. kotoisin Urbi
nosta; Franceschi’n oppilas, saanut vaikutuksia
Melozzo da Forli’lta. Hänen kaunein freskonsa
(Neitsyt Maria pyhimysten kera) on Cagli’n San
Domenico kirkossa, muista mainittakoon
madonnan kuva Fanon Sta Croce kirkossa ja P.
Sebastianin kärsimys Urbiuon San Sebastiano
kirkossa. — 2. R a f f a e 1 1 o S. ks. Rafael.

Santiago [-ä’-J (esp., = Pyhä Jaakko). 1. Kau-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0417.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free