- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
795-796

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Santoniini ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

795

San Yuste—Sào Thomé

asemia. — Kaluten saks. lähetyssaarnaajan
murhaan vedoten Saksa 1897 miehitti Tsingtaun
S:n niemimaan etelärannikolla olevan Kiautsoun
lahden rannalla, ottaen sen Kiinalta vuokralle.
Vastapainoksi Englanti 1898 vuokrasi
Weihai-wein S:n niemimaan pohjoisrannikolta. V. 1914
japanilaiset piirityksen jälkeen valloittivat
Tsingtaun. ’ E. E. K.

San Yuste, oik. San G e r o n i m o de
Yuste, entinen hieronymiittiluostari
Länsi-Es-panjassa; siellä Kaarle V oleskeli elämänsä viime
vuodet,

Säo Francisco fsän -si’sku], joki Brasiliassa,
alkaa Minas Geraesin valtiossa 800 m yi. merenp.
n. 350 km rannikolta, muodostaa Piraporan
kohdalla koskia, virtaa pohjois koillista pääsuuntaa
Minas Geraesin ja Bahian valtioiden läpi,
kääntyy itään ja kaakkoon (virraten Bahian ja
Pernamhucon, sitten Alagoasin ja Sergipen
rajalla), muodostaa 300 km:n matkalla
koski-sarjan (Paulo Affonson koskissa Jatobän ja
Piranhasin välillä joki putoo 84 m) ja laskeutuu
Piranhasin kohdalla 300 km suustaan tasangolle;
2,900 km, vesialue 645.000 km- (lisäjoet verraten
vähäisiä). Höyryaluksilla kuljettava Piraporasta
Jatobäan 1,500 km ja Piranhasista mereen
300 km. Paulo Affonson kosket kiertää 117 km
pitkä rautatie ja etelästä päin valmistellaan
rautatietä rannikolta Piraporaan. E. E. K.

àaohing (myös Sauhing, 8(tulising), kaupunki
Itä-Kiinassa, Tsekiangin maakunnassa, lähellä
Hangtsoun-lahden etelärantaa, kanavan varrella;
n. 500,000 as. Kuuluisa temppel’.

Säo Jorge fsàü zorzc]. Azoreihin kuuluva
saari; 244 km2, 17,065 as. (1900). —
Tuliperäinen, korkein huippu 951 m yi. merenp.
Tärkeimpänä elinkeinona karjanhoito. — Pääkaupunki
Vellas.

Säo Luiz de Maranhäo /sää luiz dc m aran [–jä’ü],-] {+-
jä’ü],+} Maranhäon valtion pääkaupunki
Koillis-Brasiliassa, S. L. d. M. nimisessä lahdessa
olevan samannimisen suuren saaren länsirannalla;
n. 50,000 as. (1913). — Tuomiokirkko,
karme-liittikirkko. piispanpalatsi, hallintorakennus,
kaupungintalo y. m. Brasiliassa suurta mainetta
nauttiva lukio ja kirkollinen seminaari.
Piispanistuin v:sta 1679. — Viedään ulkomaille
puuvillaa, sokeria, riisiä y. m. — Per. 1612
ranskalaisten toimesta.

Saöne [sönj (vanhan ajan Arar, sittemmin
.S’ancona), joki Itä-Ranskassa. Rhönen lisäjoki
oik., alkaa Vosges’in departementissa Monts
Fau-eilles-vuoristossa 472 m yi. merenp., virtaa
etelälounaista. sitten eteläistä pääsuuntaa Vosges’in
Haute-S :n. Cöte-d’Orin, S.-et-Loiren
departementtien halki sekä Ain’in ja Rhönen departe
menttien rajalla viljavassa, taajaan asutussa
laaksomaisemassa, laskee Lyon’in luona Rhöneen;
482 km. Suurin lisäjoki Doubs vas. S. on
kulkukelpoinen 374 km Corresta alkaen. Siitä vie
Canal du Centre Loireen, Burgundin-kanava ja
.\larnen-S :n kanava Seineen, Itäkanava Maasi in
ja Moseliin sekä Rein-Rliöne-kanava Reiniin. Se
"ii Ranskan tärkeimpiä sisävesiteitä. E. E. K.

Sào Paulo fsilu -lu]. 1. Valtio Etelä-Brasiliassa,
Paranän ja Atlantin valtameren välissä,
pohjoisia etelärajoina Paranfin lisäjoet Rio Grande ja
Paranfipanema; 290.876 km2, 3,200,000 as. (1913).

Rannikolla on kapea, alava rantakaistale.

jonka sisäpuolella kohoavain Serra do Mar
(1,200 m), Serra do Paranapiagaba ja Serra Cadias
nimisten vuorijonojen takana oleva ylfitasanko
loivasti viettää Paranän laaksoon. Ilmasto
rannikolla kuuma, kostea ja epäterveellinen (malaria,
keltakuume), sisämaan ylätasangolla vilpoinen
ja terveellinen. Laajoja aarniometsiä on
varsinkin vuoristossa, ylätasangolla myös savanneja.
Asukkaat, pauli s ti t, ovat Brasilian
ydinväes-töä, varsinkin siirtomaakaudella tunnettuja
tarmokkuudestaan ja yritteliäisyydestään; heidän
toimeenpanemiaan olivat tutkimusretkikunnat
Brasilian sisäosiin. Pääelinkeinona on
erinomaisesti menestyvä kahvinviljelys; S. P :ssa
korjataan n. 1/2 koko Brasilian kahvinsadosta ja
valtion pääsatama Santos on maailman tärkein
kahvisatama. Lisäksi viljellään sokeria,
puuvillaa. tupakkaa, maissia, maniokkia y. m. Karjan
hoito verraten kehittymätöntä. Puuvilla-, villa-,
rauta- y. m. tehtaita. Rautatieverkko verraten
taaja. Pääkaupunki S. P. 2. — S. P:n
siirtokunnan perusti port. de Souza 1532; sen nimi
oli alkuaan Sào Vicente. — 2. Edellämain. vai
tion pääkaupunki, Tieté-joen varrella 500 km
rautateitse luoteiseen Santos nimisestä satama
kaupungista ylätasangolla Serra do Marin
sisäpuolella monen radan risteyksessä; 460,260 as.
(1913), kooltaan Brasilian toinen kaupunki.
Rikasten kahviplantaasien omistajien
asuinpaikkana S. P. on komeasti rakennettu, ollen
Brasilian uudenaikaisin kaupunki. Mainittakoon hai
linto- ja oikeuspalatsit, oppilaitosten rakennuk
set, teatteri, piispanpalatsi y. m. Suuri
polv-teknillinen opisto, lainopillinen tiedekunta, lääket.
opisto, maanviljelyskoulu. opettajaseminaari.
Mackenzie college, Pasteur-laitos v. m.
Harjoitetaan kangas-, jalkine-, olut-, tupakka- y. m.
teollisuutta. Sähköraitiotie. — S. P:n perustivat
jesuiitat 1554; tiili 1681 kapteenikunnan pää
kaupungiksi. E. E. K.

Sào Paulo de Loanda ks. I. o a n d a.

Saoshyans 1. S a o s h y a n t, neitseestä syn
tvvä Zarathustran jälkeläinen, joka Persian
muinaisen uskonnon tunnusta jäin käsityksen mu
kaan on aikojen lopulla esiiutvvä vapahtajana.

A. J. P-ä.

Saostaminen 1. presipitatsioni. sakan
aiheuttaminen nesteeseen, tavallinen kemiallinen
prosessi. Kun kirkkaaseen liuokseen lisätään
ainetta, joka ennestään liuenneiden aineiden
kanssa muodostaa liukenemattoman yhdistyksen,
erottuu viimeksimainittu sakkana, s. o. se
saostuu. Sakan aiheuttavat aineet, n. s. saos
timet voivat olla kaasuja, nesteitä tai kiinteitä
aineita, niin esim. hiilidioksidi saostaa kalkki
vedestä liitua, sinkki hopeasuolaliuoksista
metallista hopeata. Muutamissa tapauksissa tapahtuu
saostaminen lämmön avulla. Vesi voi lisättynä
saostaa hydrolisoituvia aineita. S. on tapahtunut
täydellisesti, jos sakan muodostavaa ainetta ei
enää jää liuokseen ollenkaan, .la k osa
ostamisen avulla voidaan erottaa liuoksista useita
siinä liuonneina olevia aineita toisistaan. S :ta
käytetään esim. keni. analyysejä tehtäessä, kem.
teollisuuden tuotteita, esim. värejä
valmistettaessa y. m. S. S.

Sào Thomé fsàüj. 1. Portugalille kuuluva
saari Afrikan länsirannikolla, Guinea n-lahdessa
267 km mantereesta 23’ polij. lev.; 825 km2»

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/8/0420.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free