Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saraheinä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
803
Sarapulj
Saratov
804
Venäjällä, Peuzan kuvernementin koillisosassa
Sarankan laskussa Insariin, rautatien varrella;
15,281 as. (1910). — Muutamia oppilaitoksia,
sairaala, luostari. Sekalaista, maataloustuotteisiin
perustuvaa teollisuutta. — Per. 1600-luvun alussa.
— S: n piirikunnassa asuu mordvalaisia
parissa kymmenessä kylässä.
Sarapulj [-ra’-], piirikunnan pääkaupunki
Itä-Venäjällä, Vjatkan kuvernementin itärajalla
Kaman oik. rannalla; 19,658 as. (1910). —
Kymmenkunta kirkkoa, luostari, moskeia, reaalikoulu,
naislukio, sairaala. Harjoitetaan melkoista
nahka-y. m. teollisuutta (jalkineita valmistaa n. 3,000
henkeä) ja puutavara-, pellava- sekä
viljakauppaa. Jokisatama. — Mainitaan ensi kerran 1596.
- S: n piirikunnassa (14,917 km2, 516,800
as. 1913) asui 1897 35,000 votjaakkia ja 2,000
tseremissiä (kymmenes osa piirikunnan
silloisesta asukasmäärästä). (E. E. K.)
Sarasate [-ä’te], Pablo de (1844-1908), esp.
viulutaituri. Esiintyi jo 10-vuotiaana Madridin
hovissa, jolloin sai kuningatar Isabellalta
lahjaksi kallisarvoisen Stradivarius-viulun. Opiskeli
Pariisissa 1856-59. Saavutti maailmanmaineen
soittonsa pettämättömällä sävelpuhtaudella,
harvinaisella tekniikalla ja tenhoavalla soinnilla.
I. K.
Saraseenit (lat. sarac&ni), Ammianus
Marcel-linuksen mainitsema kansa Jemenissä, jonka
nimeä keskiajalla ruvettiin käyttämään
arabialaisista ja muhamettilaisista yleensä. Sana
johdetaan tav. arab. sanasta sarqijin = itäiset.
K. T-t.
Sarat (Carea-J, yli 500 lajia sisältävä,
etupäässä lauhkeissa ja kylmissä vyöhykkeissä
kasvava suku sarakasvien heimoa. Eräistä
erilaisuuksista heiniin verraten ks. Sarakasvit.
Varret ja 3 riviin asettuneet lehdet ovat tav.
runsaasti piihaponpitoisia, siitä syystä kovia ja
leikkaavia. Kukat 1-neuvoisia, 1- t. 2-neuvoisissa
tähkissä, jotka ovat varren latvassa tav.
erilaisina kerrottuina kukintoina, hedekukat t.
-tähkät latvimmaisina. Vain 1 meikäläiuen laji
on 2-kotinen. Hedetähkät yksinkertaisia,
useammista kehättömistä, 3-heteisistä, suojuslehtien
hangoissa sijaitsevista kukista muodostuneita.
Emitähkät kerrottuja. Kukin kukka sijaitsee
niissä pienellä kukinnon haaralla, jossa esilehti
muodostaa tupen tapaan pullomaisen. puuttuvaa
kehää tavallaan korvaavan pui Iak o n
(utri-culus), jonka hangassa 2- t. 3-lehtisen emiön
muodostama emikukka sijaitsee. Pullakon suusta
pistävät luotit esiin.
Kutakin 1-kukkaista tähkylää
suojaa t ä h k ä s u o m u,
suojuslehti, joka eri lajeilla
on erivärinen, määräten
usein tähkän värin.
Hedelmä on pähkylä, joka
kypsyttyäänkin pysyy
pullakon sisässä. S. ovat
meillä hyvin yleisiä,
kasvaen, useinkin erityisinä
sarakasvustoina, soilla,
suoperäisillä niityillä,
rannoilla j. n. e., muutamia
lajeja myös kuivilla
paikoilla. Lajiluku meillä 76.
Tavallisimmat avoimien
soiden s. ovat: rihmasara (G. f iliformis),
kastisara (G. irrigua), liejusara (G.
li-mosa), juurtosara (C. chordorrhiza), h i v u
s-s a r a (C. pauciflora) ja pullosara (C.
rost-rata); märkien niittyjen s.: jokapaikan
sara (C. Goodenougliii), mätässara (C. cæ
spiiosa), tähtisara (C. echinata),
harmi-sara (C. canescens) ja k e 1 t a s a r a (C. f lava):
rantojen s.: 1 a p i n s a r a (G. vesicaria),
pullosara ja viilosara (G. acuta); suoperäisten
metsien s.: pallosara (G. globularis) ja
lustesara (C. loliacea). Lihavaperäisissä
metsissä kasvaa sormisara (C. digitata),
kankailla y. m. kanervisara (G. ericetorum),
rinneniityillä, teiden varsilla y. m. kalpea
sara (C. pallescens) ja jänönsara (G. le
porina). Harvinainen, varsinkin lentohiekkakentillä
ja -rannoilla Etelä-Suomessa kasvava on
pitkäjuu-rakkoinen h i e t a s a r a (G. arenaria), jota
ulkomailla paikoitellen käytetään lentohiekan
sitomiseen. Monet s. muodostavat varsinkin meillä
huomattavan osan karjalle syötettävästä „heinästä".
K. L.
Saratoga Springs [särdto’uga -z], kaupunki ja
kylpylaitos Yhdysvalloissa, New Yorkin valtion
itäosassa rataristeyksessä 19 km Hudson-joen
länsipuolella Albany’sta pohjoiseen; 12.693 as.
(1910). _ Suurenmoiset hotellit 20,000 vierasta
varten, halli (tilaa 5,000 hengelle), kilpa-ajorata
y. m. Terveyslähteet, luvultaan 40, ovat raudan-,
jodin- ja rikinpitoiset. — Lähetetään kauppaan
paljo terveysvesiä. Harjoitetaan patenttilääke-,
rohdos- y. m. s. teollisuutta. — Läheisyydessä
Saratoga-järvi ja Ballston Span kivennäisläliteet.
(E. E. K.)
S. S:n luona kenr. Gatesin johtamat
ameriikka-laiset (20,000) lokak. 17 p. 1777 pakottivat joka
taholta saartamansa engl. armeian (5,800)
antautumaan. Ameriikkalaiset anastivat suuret joukot
ampumavaroja ja aseita. __ -Iskm-.
Saratov /-rö’-/. 1. Kuvernementti (ven.
Sara-tovskaja gubernija) Iso-Venäjän itäosassa Volgan
länsipuolella; 84.494 km2, ’ 3,185.400 as. (arv.
1913), 37 km2:llä. — S. on, vuorenseinämältä
vaikuttavaa korkeata Volgan vuorirantaa
lukuunottamatta, pääasiassa etelään ja länteen viettävää,
keskellä kumpuista, etelässä aromaista tasankoa,
johon joet ja purot ovat uurtaneet syviä
laaksoja. Maa on enimmäkseen mustaamultaa.
Suurin osa vesistä laskee Doniin (Hoper, Medveditsa);
pääjokeen Volgaan laskevista mainittakoon
lyhyet Tereska ja Uovlja. Kamaan laskeva Sura
alkaa S:ssa. Kuljettavia vesiteitä 1,081 km,
josta höyryaluksilla 716 km. — Ilmasto
mantereinen; talvea kestää 5 1/2-4 kuukautta, v:n
keskilämpö on 4-3°- + 7°C. Vuotuinen sademäärä
280-540 mm. Sateenpuute aiheuttaa usein katoja.
-Metsiä on pohjoisosissa, eteläosat aroa; kaikkiaan
metsää 1907 oli 12,7% pinta-alasta. — Asukkaista
venäläisiä 83,i%. saksalaisia (uutisasukkaita)
6.9%, suomensukuisia (mordvalaisia) 5,s%,
turk.-tataarilaisia 4.6%. Kreik.-katolisia on 88,«%,
protestantteja 5,6%, muhamettilaisia 3.9%,
roo-mal.-katolisia 1,4%. Lukutaitoisia 23,8% (vähän
yli Euroopan Venäjän keskimäärän). —
Maataloutta harjoittaa 77,»%, käsi- ja
tehdasteollisuutta 8,4%, kauppaa ja liikennettä 5%. —
Alaan-viljelys tuottaa: ruista 1,095,500 ton., vehnää
890,500 ton., kauraa 290,300 ton., hirssiä 172,200
(S.H.) A Keltasara. B
Kalpea sara.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
