- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
805-806

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sarawak ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

805 Sarawak

ton., vähän ohraa, herneitä, perunoita 314,900
ton. (1913). Puutarhanhoito on tärkeä, samoin
kasvitarhanhoito (n. s. bahtsevodstvo, melonien,
arpuusien, kurpitsain viljely). Karjanhoito
kehittymätön: hevosia 563,000, nautakarjaa 761,400,
lampaita ja vuohia 750,400, sikoja 105,600 kpl.
(1913). Tehdasteollisuus: aksiisista vapaan
teollisuuden tuotantoarvo 91,6 milj. mk., työväestö
19,610 henkeä (1910). Aksiisin alaisissa
teollisuuslaitoksissa työskenteli 1,643 henkeä (sam. v.).
Kotiteollisuus monessa piirikunnassa tärkeä
peltojen pienuuden takia vaikeissa oloissa elävälle
talonpoikaisväestölle. Samasta syystä
siirtolaisuus Siperiaan on hyvin suuri, ollen 1913 13,148
henkeä. — Rautateitä 1,502 km (1912). —
Kansakouluja 1,867 (oppilaita 163,071; 1909),
keskikouluja 19 (opp. 8,105), ammatillisia keski- ja
alempia kouluja 29 (opp. 5,412), muita kouluja
156 (opp. 7,197). Yliopisto pääkaupungissa.
Sairaaloita 171, lääkäreitä 424 (1911). — S.
jakaantuu 10 piirikuntaan. — S:n tienoo joutui
tataarien haltuun 1200-luvulla. Kasaanin ja
Astrakaa-nin valloituksen jälkeen se liitettiin Moskovan
suuriruhtinaskuntaan. Vasta 1700-luvun lopulla
alkoi alueen uutisasutus, jonka edistämiseksi sinne
kutsuttiin paljon saksalaisia maanviljelijöitä. —
2. Edellämain. kuvernementin pääkaupunki, sillä
kohdalla 41/2 km leveän Volgan korkealla oik.
rannalla, jossa Volga on laskeutunut merenpinnan
tasalle, rautatien varrella vastapäätä Samaran
kuvernementissa olevaa Pokrovskajan
esikaupunkia (29,477 as. 1910); 217,418 as. (1910; paljon
Venäjän saksalaisia). — S. on Venäjän paraiten
rakennettuja kaupunkeja. N. 50 kirkosta, joista
pari roomal.-katolista ja yksi luterilainen,
mainittakoon Aleksanteri-Nevskijn tuomiokirkko
(valmis 1825), Kolminaisuuden tuomiokirkko (rak.
1697). Kuvernementtihallinnon rakennus,
Ra-distsevin museo (maalauksia,
taideteollisuustuot-teita), kaupunginteatteri, Aleksanteri II:n
muistopatsas. Yliopisto (per. 1909), naislukio,
reaali-lukio, hengellinen seminaari, kirjasto; kreik.- ja
roomal.-katolisen piispan asunto. — Harjoitetaan
maalaiselinkeinoja, melkoista teollisuutta
(myllyjä, öljy-, rauta-, tupakka- y. m. tehtaita) ja
vilkasta vilja- ja jauhokauppaa (tavarapörssi).
Jokiliikennettä haittaa hiekkasärkkien
muodostuminen. — S. perustettiin 1500-luvun lopulla
suojaksi paimentolaisia vastaan; 1600-luvun
loppuun asti se sijaitsi Volgan vas. rannalla
Sara-tovka-joen suussa. Stenjka Razin valloitti S:n
1671, Pugatsev 1774. Monta kertaa palanut
melkein perustuksiaan myöten. E. E. K.

Sarawak [-ra’-], Englannin suojeluksen
alainen ruhtinaskunta Borneon saaren luoteisosassa;
108,800 km2, 500,000 as. —S. on sisäosassa
vuorista (korkein huippu Tebang 3,000 m yi. merenp.),
rannikolla alavaa, osaksi rämeistä. Ilmasto
terveellinen, paitsi monsuunivailulosten aikana;
lämpötila harvoin yli -f 32° C. Vuotuinen
sademäärä 4,000-5,000 mm. Pääjoet Rejang, Batang
ja S. ovat suupuolelta höyryaluksilla kuljettavia.
Kasvullisuus tavattoman rehevää aarniometsää,
jonka eläimistö (m. m. orang-utaneja) on sangen
runsas. Vain jokien varsilla on raivattu
viljelyksiä. Asukkaat ovat dajaakkeja ja heidän
suku-laisheimojaan (sisämaassa villeinä), malaijilaisia,
kiinalaisia ja satakunta eurooppalaista.
Maanviljelyksen, metsän ja eläinkunnan tuotteet ovat

-Sareina ’ 806

ylimalkaan samat kuin muualla Taka-Intian
saaristossa. Mineraalikunnan tuotteita on kulta;
vuorissa on sitäpaitsi kivihiiltä, hopeaa,
timantteja, antimonia, elohopeaa, polttoöljyä y. m.
Ulkomaankauppa: tuonti arvoltaan 16,7 milj. mk.,
vienti (pippuria 3,9 milj., guttaperkkaa 3.6 milj.,
kultaa 3,2 milj., saagoa 3 milj. mk.) 20,2 milj mk.
(1913). Kauppaa käydään enimmäkseen
Singaporen kanssa. Laivaliikenteessä selvitettiin
0,i milj. rek.-ton. Joet ovat sisämaassa melkein
ainoat liikennetiet. Postitoimistoja 23 (1913).
Sähkölennätintä ei ole. — Maan itsevaltainen
hallitsija, raja arvoltaan, on sukuperältään
englantilainen. Hänellä on rinnallaan
nimittämänsä korkein neuvosto (3 eurooppalaista,
4 malaijilaista jäsentä); 40-jäseninen yleinen
neuvosto kokoontuu joka kolmas vuosi.
Pääkaupunki S. eli Kuching (n. 20,000 as.), S.-joen
varrella 37 km sen suusta, on maan tärkein
kauppakaupunki. — Rajan tulot 4,s milj., menot
4,i milj. mk. Sotavoimaan kuuluu 500 miestä.
— V. 1841 englantilainen James Brooke,
sekaan-nuttuaan Borneon sulttaanikunnan sisällissotiin,
sai sulttaanilta nyk. S:n eteläosan, johon
sittemmin liitettiin yhä uusia alueita. Brooke toimi
järjestelmällisesti rauhallisia asukkaita alituiseen
häiritsevien merirosvojen ja sotaisten heimojen
kukistamiseksi sekä maansa kaikinpuoliseksi
vau-rastuttamiseksi. Hänen kuoltuaan 1868 seurasi
valtaistuimella hänen veljensäpoika Charles
Johnson Brooke. V. 1888 S. antautui Englannin
suojelukseen. E. E. K.

Saravesi, järvi Laukaan pitäjässä, suurin pit.
9,5 km, suurin lev. 1,6 km, pinta-ala 12 km2,
pinta 83.90 m yi. merenp., suurin mitattu syvyys
39 m. Rannat osittain korkeahkoja ja metsäisiä,
osittain matalampia ja viljeltyjä. Länsirannalla
Laukaan kirkko. S:ssä yhtyvät Kymijoen
vesistön kolmen suuren latvareitin Saarijärven,
Viitasaaren ja Rautalammin reittien vedet;
molempien ensinmainittujen reittien vedet laskevat
(jo aikaisemmin Kuhnam o järvessä yhtyneinä)
Kuusankoskea (ks. t.) myöten S :n
pohjoispäähän, Rautalammin reitti taas
Tarvaalan-koskea (ks. t.) myöten S:n kaakkoisimpaan
kulmaan. S. laskee Kuhankosken (ks. t.)
kautta Leppäveteen. — Liikennettä S :llä välittää
matkustajalaiva sekä hinaajalaiva. — Vv. 1837-42
Kuhankoskea perattaessa laskeutui S:n pinta
senverran, ettei tulva yleensä enään ole
vahingoittanut rantavil jelyksiä. [E. Blomqvist,
,,Kymijoki ja sen vesistö" (,,Lisiä Suomen
hydrogra-fiaan" II, Teksti siv. 49-50).] L. E-nen.

Saravsan ks. Zeravsan.

Sarcey [sarsë’], Francisque (1828-99),
ransk. kirjailija ja arvostelija, joka varsinkin
joviaalisena ja hiukan karkeatakeisena
teatteriarvostelijana ,,Le Temps" lehdessä saavutti
huomattavan aseman. Valikoima näitä arvosteluja
ilmestyi 1900 eri teoksena ,.Quarante ans de
théätre". Hänen muista teoksistansa
mainittakoon: ,,Le siège de Paris" (1871), ,,Comédiens
et comédiennes" (1878-84), ,,Souvenirs de
jeu-nesse" (1884), „Souvenirs d’äge mflr" (1892).

77. K r-n.

Sareina, bakteerisuku, jonka lajeista S.
pulmo-num tavataan ihmisen keuhkoissa, ventriculi
mahalaukussa; molemmat lienevät vaarattomia.
Kuva ks. Bakteerit.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0425.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free