Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sarawak ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
807
Sarcodina
Sardinia
808
Sarcodina ks. Sarkodi.
Sarcophaga ks. L i h a k ä r p ä n e n ja K ii
r-p ä s e t.
Sarcoptes ks. P u n k i t.
Sarcorhamphus ks. Korppikotkat.
Sardag (vanhan ajan Skardos), lounaasta
koilliseen kulkeva vuoristo Etelii-Serbiassa, Var
darin yläjuoksun pohjoispuolella, solat yli
2,000 m, korkein huippu Ljubetin 2,510 m yi.
merenp.
Sardanapal, Ktesiaan esittämän
meedialais-pers. tarun mukaan Assyrian 30 :s ja viimeinen
kuningas, joka vietettyään hekumallista elämää
poltatti itsensä vaimoineen aarteilleen, kun
Mee-dian maaherra Arbakes v. 883 hyökkäsi Niniven
kimppuun. Mikäli nykyään tiedetään oli
Assyrian viimeinen kuningas Sin-sar-iskun (n. 006);
S. ou väärennys nimestä Assurbanipal (ks. t.).
K. T-t.
Sardelli (it. sarde’lla), säilykkeeksi suolattu
anjovis (ks. t.). Kalat, joista perattaessa pääkin
on sormilla nitistetty pois, suolataan
tammipuusta tehtyihin 32 1 :n vetoisiin astioihin
jokseenkin samaan tapaan kuin hailit meillä.
Ehdottomasti hienointa on »hollantilainen s.", joka
vasta 2-4 v. astiassa oltuaan tulee täyskypsäksi
ja saavuttaa korkean kauppa-arvonsa. Muualla
Länsi-Euroopassa ja Välimerenmaissa ovat eri
paikkakuntain tuotteet laadultaan hyvin erilaisia.
Pohjois-Euroopan maita lukuunottamatta
käytetään s:ia yleisesti muualla Euroopassa ja
Pohjois-Ameriikan Yhdysvalloissa. E. Jl-a.
Sardes (kreik. Sardeis), muinaisen Lyydian
valtakunnan pääkaupunki, Tmolos (Boz Dagli)
vuoren pohjoisrinteellä Paktolos- (Sart Tsai) joen
varrella, hävitettiin lopullisesti Timurin aikana.
Raunioiden nyk. nimi Sart Koi. K. T-t.
Sardiini (Clupca pilchardus), sillin sukuun
kuuluva kala. Elää kaikkialla Välimeressä sekä
Euroopan länsirannikolla. Pyydystetään 14-25 cm
mittaisena. — Teollisuustuotteena on öljyssä
säilytetty s. yleisesti tunnettu. Valmistus ou
seuraava : Ehdottomasti tuoreet kalat puhdistetaan
ja perataan; pieniltä ja keskikokoisilta otetaan
pää pois, suuremmilta osa eturuumistakin, jotta
tavara olisi kooltaan tasaista. Kun kalat ovat
n. 12 tuntia olleet suolavedessä, keitetään ne
ja kuivataan erikoisissa uuneissa tai ilmassa.
Tämän jälkeen kalat ladotaan metallirasioihin ja
valellaan kuumalla öljyllä. Kun astiat ovat
suljetut, pannaan ne kiehuvaan veteen, joten kalat
tulevat toistamiseen keitetyiksi. Huolellisesti
valmistetut öljv-s:t säilyvät hyvinä vuosikausia.
Raaka-aine, sen suolaaminen ja keittäminen,
mutta ennenkaikkea öljy vaikuttavat säilykkeen
laatuun. Parhaimpiin tuotteisiin käytetään
parasta oliiviöljyä. — S.-kalastuksella ja
-teollisuudella on suuri taloudellinen merkitys
varsinkin Ranskassa, Espanjassa ja Portugalissa. Jo
vanhastaan on ransk. s. ollut parhaimmassa
maineessa. Tunnettuja merkkejä ovat esim. Philippe,
Canaud, Pellier Frères ja Amieux Frères. —
S:n nimellä esiintyy kaupassa muitakin öljyssä
säilytettyjä kaloja, varsinkin kilohaileja ja
pieniä sillejä. Tunnetuin tuote on „røkte norske
sardiner" (savustettuja norjalaisia sardiineja),
johon käytetään kilohaileja. Ennen keittämistä
ne savustetaan heikosti kullankellertäviksi.
E. H-a.
Sardinia (it. Sardegna), Italialle kuuluva saari
Välimeren länsiosassa, 230 km Italian
rannikolta (Civitaveccliiasta Aranciin), Korsikan
eteläpuolella, josta sen erottaa kapea
Bonifacion-salmi; ympäröivine pikkusaarineen 24,090 km2
(ilman niitä 23,833 km2, kooltaan Välimeren
toinen saari), 863,215 as. (1913), 36 km2:llä (Italian
harvimmin asuttu maakunta). — Rannikko on
verraten vähän jäsennelty, suurimmat poukamat
ovat Golfo di Cagliari, Golfo di Oristano, Golfo
dell’ Asinara, Golfo di Terranova ja Golfo di
Orosei; muutamia hyviä luonnonsatamia.
Tärkeimmät rannikkosaaret: Saut’ Antioeo
(yhdistetty mantereeseen), San Pietro, Asinara,
Madda-lena ja Caprera (jolla Garibaldi vietti
loppuikänsä). S :n jakaa pohjoisesta etelään,
Asi-naran-lahdesta Cagliari’n-lahteen kulkeva,
ter-tiääristen ja nuorvulkaanisten ainesten
täyttämä hauta (jonka eteläosa Canipidano on n.
20 km leveä, 80 km pitkä tasanko) kahteen,
etupäässä arkeisista ja paleozooisista aineksista
syntyneeseen vuoristoseutuun. Itäinen, suurempi,
on viimeksi poimuttunut paleozooisella ajalla,
läntinen, verraten kapea, vielä niesozooisella
ajalla. Orografisesti ne yhdistää toisiinsa
painanteen poikki kulkeva, nuorvulkaaninen Monte
Urtico (1,051 m). Itäosan päävuoristot ovat
(pohjoisesta etelään) : Galluran vuorimaa (Monti
Limbara (1,362 m), Barbagian (Barbarian)
vuorimaa (Monti Gennargentu 1,834 m) ja Sarrabus
(Punta Serpeddi 1,050 m). Länsiosan
huomattavimmat vuoret ovat saaren lounaisosassa,
Igle-siaksen ympärillä (Monte Linas 1,235 m). — Joet
ovat vähävetisiä, liikenteelle aivan arvottomia
(suurin Tirso, 150 km, laskee Oristanon-mutkaan).
Rannikkolaguunit lahtien perukoissa edustavat
järviä. Laaksoissa ja alangoilla vallitsee
puhdas-luontoinen välimerenilmasto (v:n keskilämpö
Cagliari’ssa -f 17° C) kuivine kesineen ja
äkkinäisille talvisadekuuroineen (v:n sademäärä
Cag-liari’ssa 437 mm). Sisämaan vuoristoissa ilmasto
on viileämpi, vuorten huiput osan vuotta lumen
peitossa. Malaria surmaa S :ssa suhteellisesti
enemmän kuin missään muualla Italiassa; etenkin
Campidanon laguunialueet ovat pahamaineisia
malarianpesiä. — Kasvillisuus on hyvin rikasta
(m. m. kääpiö- ja taatelipalmuja, agaveja,
opun-tioita y. m. varsinaisen euroopp.
välimerenkasvil-lisuuden ohella), mutta metsät on suureksi osaksi
poltettu hiileksi ja potaskaksi, tai muulla tavalla
hävitetty. — Vuoristomctsissä elelee hirviä,
villisikoja, mufloneja y. m. — S:n asukkaiden,
sar-dien, varsinaisesta sukuperästä ei vielä ole päästy
varmuuteen; G. Sergi lukee heidät n. s.
välimeren-rotuun kuuluviksi. Puhdasrotuisia sardinialaiset
eivät enää ole; heihin on sekaantunut useita
muita kansanaineksia. Kooltaan he ovat
huomattavasti lyhytvartaloisempia kuin mantereen tai
Sisilian italialaiset. Asevelvollisista 1909 oli S :11a
47,4% alle 1,« m:n (koko Italiassa vain 25,« %
alle 1.6 m:n) ja 15,i % alle l,ss. m:n (vain 5,« %
koko Italiassa). Luonteeltaan, kuten myöskin
rauhalliselta, arvokkaalta esiintymiseltään he ehkä
muistuttavat lähinnä espanjalaisia. He ovat,
varsinkin sisäosissa, Barbagiassa, säilyttäneet
muuttumattomina ikivanhat tapansa ja
tottumuksensa (muukalaisen silmiin pistää varsinkin
rajaton vieraanvaraisuus); verikosto on
kuitenkin viranomaisten toimenpiteiden kautta melkein
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
