Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sarepta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
813
Sarepta—Sarja
814
jaksoissa, toimitetaan pinta-alojen siirtoja, jotta
jaksojen liakkausmäärät saataisiin suunnilleen
yhtä suuriksi. — Nimityksensä nämä menettelyt
ovat saaneet siitä, että eri hakkausjaksot ja
aikakaudet, esitetään metsänjakolaskelmissa ja
-asia-kirjoissa taulujen muodossa, joiden sarekkeisiin
(Faclien) merkitään metsän talouskuvioiden
pinta-alat ja metsikköjen puumäärät. O. Ltli.
Sarepta [-e’-]. 1. (hepr. Zarpa’th),
foinikialainen kaupunki Tyroksen pohjoispuolella; nyk.
Sarafand; profeetta Eliaan olopaikka (1 Kun. 17).
— 2. Saks. siirtola Itä-Venäjällä, Saratovin
kuvernementissa, Tsaritsynin piirikunnassa
Sar-pan varrella lähellä Volgaa; n. 6,000 as. (1900).
Harjoitetaan viljan, hedelmäin ja viininviljelyä,
sinappiteollisuutta (S.-sinappi, ks. Sinappi). —
S:n perustivat herrnhutilaiset 1765.
Sarflaks ks. S a r v i 1 a li t i.
Sarfsalö ks. Sarvisalo.
Sargasso-meri l-ga’s-] on Atlantin
valtameressä, Kanarian-saarista länteenpäin n. 25°
ja 35° välillä pohj. lev.. 38° ja 60° länt, pit.
välillä oleva alue, jonne sen ympäri kiertävät
merivirrat keräävät suuret määrät meren
pohjasta irtaantuneita marja- y. m. leviä.
Portugalilaiset tiesivät siitä jo ennen Azorien löytämistä
ja Kolumbus purjehti sen lävitse 14 päivää. -—
Samanlaisia s:iä on Ison valtameren
pohjoisosassa 30° ja 40° välillä pohj. lev., 150° ja 180°
välillä länt. pit., Uuden Seelannin eteläpuolella,
Atlantin ja Intian valtameren eteläosissa y. m.
Sargassum ks. Marjalevä ja E u s k
o-levät.
Sargent [sädzant], John Singer (s. 1856),
amer.-engl. taidemaalari; syntynyt Firenzessä,
työskennellyt Pariisissa, jossa oli Carolus
Du-ranin oppilaana, sekä varsinkin Lontoossa. S.
saavutti maailmanmaineen loisteliaan taiturimaisilla
muotokuvillaan, joissa hän etupäässä on
esittänyt ylimystöpiirien naismaailmaa. Hän on
myöskin tehnyt koristeellisia maalauksia Bostonin
yleiseen kirjastoon (1903). [Meynell, ,,The \vork
of John S."’ (1903).] ’ E. R-r.
Sargon (ass. Sar(ru)-Jcën = kuningas on
uskollinen, hepr. Sargon), kolmen bab.-ass. hallitsijan
nimi. S. I, Naräm-Sinin isä. teki lopun Erekissä
hallinneen sumerilaisen kuninkaan Lugalzaggisin
vallasta (n. 2775 e. Kr.), perusti ensimäisen
seemiläisen (197 v. voimassa olleen) valtakunnan,
joka ulottui Elämistä Välimereen saakka, ja
rakennutti Agade (Akkad) nimisen kaupungin,
jonka mukaan hän kutsutti itseänsä Agaden (ja
Kisin) kuninkaaksi. Arvelu, että S. Agadelainen
oli sama kuin Sar-gani-ali (vrt. Babylonia,
palsta 783). on huomattu vääräksi, minkä lisäksi
jälkimäinen nimi on luettava Sar-kali-iarri
{-kaikkeuden kuuingas on kuninkaani), jolla
tarkoitetaan Naram Sinin seuraajaa. S. II,
Ikfi-nun poika, oli Assurin (Assyrian) ensimäisiä
seemiläissukuisia hallitsijoita (patesi) ja eli
Babylonian 1 :sen dynastian aikana. S. III, Raamatun
(Jes. 20i) Sargon, Sanheribin poika, Assyrian
kuningas (722-705 e. Kr.) ks. Assyria, palsta
654. K. T-t.
Sari (ransk. Chari, saks. Schari), joki
Afrikassa, Keski-Sudanissa, alkaa vedenjakajalta
Ubangia vastaan (n. 400-600 m yi. merenp.),
virtaa luoteista pääsuuntaa Ranskan Kongon halki,
laskee laajan, tulvan aikana veden vallassa ole-
van suiston kautta Tsad-järveen; n. 2,250 km.
Kuljettava Mafalingista alaspäin 300 km.
Suurimmat lisäjoet Fafa 1. Bahr-Sara ja Logone
(joka Tuburi-rämeen kautta on yhteydessä
Nigerin Iisäjoen Binuen kanssa) vas., Aouk ja
Salamat oik. — 5:n löysivät Oudney, Denham ja
Clapperton 1823. Sitä tutkivat Barth, Nachtigal
(alajuoksua), Le Maistre, Clozel, Gentil.
Sariola, suom. myt., oik. väännös sanasta
sarajas, joka on vanhin ’m e r e n’ nimitys
suomensukuisissa kielissä (arjalaista alkuperää).
Erityisesti S. esiintyy Pohjolan rinnakkaisnimenä
ja tarkoittaa silloin Jäämerta, jota
kuviteltiin ,,liedoksi" s. o. jähmettyneeksi mereksi.
E. N. S.
Sarja, jono suureita, jotka, järjestettyinä ovat
sellaisia, että mikä tahansa niistä aina voidaan
muodostaa lähinnä edellisestä saman määrätyn
säännön mukaan. S :n muodostavat esim. luvut:
1, 2, 3, 4, 5..., samoin V 2, Vs, Vs • • • tai l/2,
1/4, 1/s, Vie • • • Jokaista s:n suuretta sanotaan
sen jäseneksi 1. termiksi. S:n termejä
merkitään vleisesti UA, ll2, U3, U4 . . . Urø.......
n:ttä termiä sanotaan s: 11 yleiseksi termiksi.
Päättymättömäksi sanotaan s: aa, jossa
on äärettömän monta termiä. Sellaisilla on suuri
merkitys korkeammassa matematiikassa. Jos
termien luku on äärellinen, niin s. on
päättyvä. S. on 1 a s k e v a tai nouseva sen
mukaan onko jokainen termi aina pienempi vai
suurempi kuin lähinnä edellinen. S. on k o n v e
r-g e 1111 i 1. suppeneva, jos sen n ensimäisen
termin summa lähenee jotain äärellistä,
vakinaista s:n summaksi sanottua suuretta,’ kun
n kasvaa kohti äärettömyyttä, muussa
tapauksessa divergentti 1. hajaantuva,
Edellämainituista lukujonoista ovat kaksi ensimäistä
divergentti-s :oja, kolmas konvergentti (summa =
2). Divergentti on myös s.: -fl. —1, +1, —1,. ..
(summa vuoroin -f-l tai 0, riippuen siitä onko
termien luku pariton vai parillinen). S. ei ole vain
senvuoksi konvergentti. että sen termit
pienenemistään pienenevät. Sitä valaisee toinen
mainituista, lukujonoista 11. s. harmoninen s.
Usein on sangen vaikeata päätellä, suppeneeko
vai hajaantuuko s. Tällaisissa tapauksissa on
tärkeätä tarkastella n. s. jäännöstermiä 1.
niiden termien summaa päättymättömässä s:ssa.
jotka jäävät, kun n ensimäistä jätetään pois. —
Alkeellisin s. on aritmeettinen s. Siinä
saadaan seuraava termi lisäämällä edelliseen aina
sama vakinainen luku. Tätä lukua sanotaan
erotukseksi ja merkitään tavallisesti rf:ksi. Jos
ensimäinen termi on a, niin s. kuuluu: a, a-\-d,
a-\-2d .... a-\-(n—l)d .... Sen summa on =
n(a-\-u) nfsa4-(n—1)d) , .... ,
-J—= -—m!–- , kun n:tta ternna mer-
3 3
kitään u:ksi. Geometrinen on s., jonka
mikä termi tahansa voidaan muodostaa
kertomalla lähinnä edellinen samalla vakinaisella
luvulla q. Se kuuluu siis: a, aq, a<f .... aqn~J. ■. .
a(an—1) au—a ,
ia sen summa on = —– = -—S. on konver-
j g-, q-t
gentti, kun q < 1. Silloin päättymättömän s:n
summa on äärellinen luku = —^—. Korkeammassa
l—q
analyysissa kehitetään usein funktsioneja s:iksi.
Siten syntyy eksponentt i-s. ax kehitet-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
