- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
815-816

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sarepta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

815

Sarjakukkaiset

:—Sarkolanjoki

816

täessä s :ksi, 1 o g a r i t m i-s., jos kehitetään
log(l-\-x). Muita tärkeitä s:oja ovat
potenssi-s. ja trigonometriset s:t.
Funktsioniteo-riassa funktsionien kehittämisellä s:iksi on
olennainen merkitys. Yleisiä kaavoja funktsionien
kehittämistä varten s:iksi ovat esittäneet
Taylor (ks. Taylorin sarja), Maclaurin,
Lag-range ja Laplaee. U. S :n.

M us., 1. Sävellysmuoto, jossa useampia
itsenäisiä osia liittyy toisiinsa eheäksi kokonaisuudeksi.
Osien lukumäärä, muotorakenne ja sävellaji voi
vaihdella monella lailla (ks. Musiikki). —
2. ks. S v i i 11 i. 1. K.

Kasvit, ks. Kukinto.

Sarjakukkaiset (Umbellifcræ, Umbellatce),
kak^isirkkaisiin kuuluva, suuri, n. 1,500 lajia
sisältävä, etupäässä pokj. lauhkeassa vyöhykkeessä
edustettu kasviheimo. Useimmiten monivuotisia
ruohokasveja, joilla on uurteinen, ontto
(putkikasveja) ja nivelikäs varsi, lehdet tav. moneen
kertaan liuskaiset, hajanaisessa asennossa,
lehtituppi suuri, turpea. Kukinto sarja, useimmiten
kerrottu. Suojuslehtiä voi olla sekä emä- että
pikkusarjain alla. Kukat pieniä, tav. valkeita,
eriteräisiä, 2-neuvoisia, 5-lukuisia, säteittäisiä,
sarjan reunakukat kuitenkin joskus
vastakohtaisia. Verhiö usein surkastunut matalaksi
laiteeksi sikiäimen latvalle. Emiö 2-lehtinen,
hedelmä lohkohedelmä, joka kypsyessään jakautuu
2:ksi pähkylämäiseksi, 1-siemeniseksi
lohkohedel-mykseksi, jotka jonkun aikaa pysyvät kiinni
toisissaan kukkapohjuksen jatkeena syntyvän,
2-haaraisen keskipatsaan avulla. Kunkin
lohko-hedelmyksen ulkosivulla on 5 pitkittäistä
pää-harjua, joskus näiden välissä vielä lisäharjut.
Harjujen välillä on uurteita ja niiden alla
olevassa solukossa 1 t. useampia öljytiehyitä.
Sie-menvalkuaisen muoto poikkileikkauksessa on
systemaattisessa suhteessa tärkeä. Pölyytvs
hyönteisten, varsinkin kärpästen ja ampiaisten avulla.
Heimon vaikea alajaoitus perustuu useimmiten
hedelmän rakenteeseen. Kaikilla s :11a on
kaikissa kasvinosissa öljyjä, hartseja t. kumiaineita,
monilla myös sokeria. Heimolla on sentähden
tärkeä taloudellinen merkitys. Useat edustajat ovat
lääke-, mauste- t. ruokakasveja (anis, korianteri,
kumina, selleri, persilja, diili, sokerijuuri,
pas-ternakka, porkkana y. m.), monet hyvin
vaarallisia myrkkykasveja, kuten liukanputki, keiso ja
katko. Koristekasveja on vähän.

K. L.

Sarjalasku ks. Sarja.

Sarjarimpi ks. B u t o m u s.

Sarjaviuhko ks. Kukinto.

Sarka, peltosarka, kyntösarka on suunnikkaan,
joskus kolmion tai jonkun säännöttömän kuvion
muotoinen, joko avo-ojien (avo-ojitetulla maalla)
tai kyntämällä muodostettujen vesivakojen
(salaojitetulla tai jankon ja pohjamaan veden
läpäise-väisyyden vuoksi kokonaan ojittamattomalla
maalla) rajoittama peltokuvio. Pelto jaetaan
sarkoihin maan kuivattamiseksi. Sarkojen leveys
riippuu sen vuoksi maan läpäiseväisyydestä ja
kaltevuussuhteista, viljelyskasvien vaatimuksista
y. m. Sarkojen leveys on avo-ojitetulla
maalla 10-20 m ja salaojitetulla tai
ojittamattomalla maalla 6-10 m. Maata muokatessa
muovaillaan sarka hiukan kuperaksi, s. o. sen
keskikohta (selkä) tehdään hiukan korkeammaksi kuin

laidat, jotta pintavesi pääsisi helpommin pel
lolta pois juoksemaan, ks. O j i t u s. J. F. S.

Sarka on karstavillalangasta kudottu tav.
kaksiniitinen ja lujasti vanutettu kangas.
Vanuttamalla se muodostuu liuopamaiseksi. S.
sanotaan kokovanutetuksi, kun se vanutetaan
puoleen kudotusta leveydestään ja pituudestaan (siis
75%); puoli vanutetuksi, kun se kutistuu
kolmannella osallaan ja neljäsosavanutetuksi, kun se
vanutetaan kutomaleveyttään kapeammaksi.
Vanuttamisen jälkeen s. sujotetaan (prässätään)
sekä pintaa peittävä nukka leikataan tasaiseksi.
Kokovanutettu s. on läpeensä huopamaista, niin
ettei lankoja siitä voida löytää; vähemmin
vanutetussa sarassa tulevat rakenne ja langatkin
näkyviin, kun liuopamaiseksi vanunut pinta
kuluu pois. E. J. S.

Sarkajako ks. Maanjako.

Sarkakyntö, pellon kyntäminen vesivakojen
toisistaan erottamiin sarkoihin, ks. Kyntö.

Sarkasmi (kreik. sarkasmo’s), pureva iva.

Sarkasota (ruots. vadmalskriget,
suomenkielisessä tiedossa ,,kangassota") 011 nimenä sillä
hä-vitysretkellä, jonka venäläinen partiojoukko, n.
150 miehen suuruinen, maaliskuussa 1712 teki
Kajaanin seuduille. PielisJärveläiset oppaina
tulivat venäläiset kello neljän, aikana aamulla 13 p.
maalisk. Kajaaniin, joka surkeasti ryöstettiin
ja sen jälkeen suurimmaksi osaksi poltettiin;
useat asukkaat surmattiin taikka pahoinpideltiin.
Samaa menoa jatkettiin Paltamossa ja
Sotkamossa, missä molemmat kirkot, pappilat, majuri
Affleckin ynnä useiden muiden talot ryöstettiin
ja poltettiin, jonka jälkeen sissijoukko, vieden
vankeina mukanaan suuren joukon lapsia ja
täysikasvuisia, palasi kotiinsa. Syyksi hävitykseen
ilmoitettiin, että edellisen vuoden elokuussa
Kajaanin tullikirjuri oli muutamilta Venäjän
talonpojilta, Hilippa Simonpojalta. Tuuppana
Iivanaiselta v. m. ottanut takavarikkoon
viidettä-tuhatta kyynärää sarkakangasta, jolloin nämä
olivat uhkailleet, että jolleivät muuten saa
oikeutta, hankkivat he sen itse. niinkuin
tekivätkin. Tästä tämä tapaus sai nimensä. K. O.

Sarkkila, maatila Pielisjärven pitäjässä
Pie-lisjärveen pistävällä niemellä 4 km etelään
Lieksan rautatieasemalta, käsittää nyk. 5
perintötilaa, yhteensä 1 u/ie manttaalia, 3,015 ha. Jaakko
Stenius vanhempi („Korpi-Jaakko") osti ollessaan
Pielisjärven kirkkoherrana (1740-66) silloisen S:n
kruununtorpan ryhtyen innolla viljelemään sen
lähellä olevia suomaita. S., joka sittemmin
ostettiin perinnöksi, oli Stenius-suvulla v:een 1879.
Viimemain. v. se myötiin maanvilj. Adolf
Niiraselle, jonka perillisten hallussa se nyk. (1915) on.
— Engelin tyyliin rakennettu päärakennus on
n. vv:lta 1828-30; vanha ,,Korpi-Jaakon"
aikuinen asuinrakennus on Pekkalan ulkotilalla.

A. Es.

Sarkodi, alkuliman (k3. t.) ensimäinen
nimitys, alhaisimpien eläinten alkulimasta käytetty;
siitä johtui nimi Sarcodina, jota on käytetty
juurijalkaisista f Rh izopnda).

Sarkofagi (kreik. sarkopha’gos = lihansyöjä;
s. lithos = lihansyöjä kivi, eräs kalkkikivilaji, joka
nopeasti hajoitti ruumiin ja josta sen vuoksi
valmistettiin ruumisarkkuja), kivestä tehty
ruumisarkku.

Sarkolanjoki, Kuloveden (ks. t.) eteläi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:38 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0430.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free