- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
819-820

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sarkolemma ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

819

Sars—Sarto

820

on punakukkainen S. purpurea, jonka
lelitisup-pilo on 15-20 cm korkea. K. L.

Sars. 1. Michael S. (1805-69), norj.
eläintieteilijä, harjoitti teologisia opintoja samalla
kuitenkin luonnontieteitäkin harrastaen, tuli 1828
teol. kandidaatiksi ja toimi pappina aluksi
Sond-fjordin varrella, sitten Bergenin luona, saaden
siten tilaisuuden jatkaa mieliharrastustaan,
meri-eläimistön tutkimista. Parin aikaisemman
teoksen jälkeen ilmestyi 1846 ..Fauna littoralis
Nor-vegiæ I", joka oli aikansa huomattavimpia eläint.
teoksia. V. 1849 S. teki tutkimusmatkan
Lofo-teniin ja Finmarkeniin, 1851 hän oleskeli
valtion matkarahalla Välimeren rannikkoeläimistöä
tutkimassa. V. 1853 S. erosi papinvirasta ja nimi
tettiin seur. v. eläintieteen ylim. professoriksi.
S:n myöhemmistä teoksista mainittakoon ,,Fauna
littoralis Norvegiæ II" (1856, yhdessä kahden
muun tutkijan kanssa). Useissa teoksissa S.
käsitteli muinaismaailman eläimistön suhdetta
nykyiseen syvänmeren eläimistöön. Viimeisessä
teoksessaan ,,Mémoires pour servir ä la
connais-sance des crinoides vivants" (1868) S. selittää
poikansa (ks. aleni]).) Lofotenista 300 sylen
syvyydestä saaman merililjan, siis edustajan ryhmästä,
jonka silloin luultiin kuolleen sukupuuttoon jo
tuhansia vuosia sitten. Tämä löytö herätti suurta
huomiota ja S:n teos antoi tavallaan sysäyksen
sittemmin niin tulosrikkaisiin
syvänmerentutki-musretkiin.

2. Johan Ernst W e 1 h a w e n S. (s. 1835),
historiankirjoittaja, edellisen poika, vrsta 1874
professorina Kristianiassa; sai 1856 yliopistolta
kultamitalin tutkimuksesta, joka koski
Kalmarin unionin syitä ja Norjan silloista asemaa.
Alun pitäen kiinnitti historian filosofinen puoli
S:n mieltä enemmän kuin läluletutkimus, ja
Spencerin differentsieerautumislakiin perustuva
kehitysoppi tuli olemaan sen kansallisen
näkökannan filosofisena pohjana, jolta hän katseli
Norjan historiaa. Tutkielmassaan ..Norge under
foreningen med Danmark" (1858-65) hän vasten
aikaisemmin vallinnutta käsitystä osoitti, että
Norjan kansan kansallinen kehitys oli jatkunut
myöskin Tanskan vallan aikana ja että tämän
kehityksen täytyi välttämättöhiästi viedä Norjan
valtiolliseen vapautumiseen. Täysin selvänä ja
yksityiskohtia myöten perille ajettuna tämä S:n
uusi peruskatsomus esiintyy hänen
pääteoksessaan „Udsigt over den norske historie" (1873-91).
Tällä teoksella on ollut käänteentekevä merkitys
Norjan historiankirjoituksessa, ja se on myöskin
arvaamattomassa määrässä vaikuttanut Norjan
uusimman historian kulkuun luomalla vankan
perustuksen norjalaisten valtiolliselle ja
kansalliselle vapaustaistelulle; muita teoksia: „Norges
politiske historie 1815-85" (1899-1904),
kirjoittanut vv:n 1885-1905 historian teoksessa „Norges
historie, fremstillet. for det norske folk" (1909).
[TI. Kohtin biografia teoksessa ..Nordmænd i 19
Aarh."] J. F.

3. Georg Ossian S. (s. 1837), edellisen
veli, eläintieteilijä. 1873-93 Norjan
käytännöllis-tieteellisen merikalastuksen edistämistyön johtaja,
v :sta 1874 eläint. professori. S. toimitti
aikaisempina vuosinaan monipuolisia ja kalastukselle
tärkeitä tutkimuksia Norjan merikalojen
biologiasta. Myöhemmin hän on tutkinut etupäässä
selkärangattomien eri ryhmiä, saavuttaen yleis-

maailmallisen maineen etenkin äyriäisten
tuntijana. Hänen pääteoksensa on v:sta 1S95 lähtien
ilmestynyt ,.An account of the crustacea of
Norway", jota paitsi hän on julkaissut erinomaisen
runsaan määrän muita teoksia eri eläinryhmistä,
etenkin Norjan meren ja suolattoman veden
eläimistöstä.

Sarsa ks. Iharinkoski.

Sarsaparilla ks. S m i 1 a x.

Sarthe [sartf, joki Pohjois-Ranskassa, Loiren
lisäjoki oik., alkaa Perchen kumpumaasta (261
m yi. merenp.) Ornen departementissa, virtaa
vahvasti mutkitellen lounaista, sitten eteläistä
pääsuuntaa Ornen, S:n ja Maine-et-Loiren
departementtien halki, saa, yhdyttyään vas.
tulevaan Loiriin ja oik. tulevaan Mayenneen,
nimekseen Maine; 285 km, josta aluksilla kuljettavaa
134 km.

Sarti, Giuseppe (1729-1802), it
ooppera-säveltäjä, Padre Martini’n oppilas. Toimi 1755-75
Kööpenhaminassa hovikapellimestarina, säveltäen
siellä m. m. 4 tansk. laulunäytelmää. Siirtyi
sieltä Venetsiaan ja 1779 Milanoon sekä 1784
hovikapellimestariksi Pietariin, jossa perusti
kon-servatorin 1793. Nimitettiin 1794 Pietarin
tiedeakatemian jäseneksi. Sävelsi rekviemin Ludvik
XVI :n muistoksi (1793). /. K.

Sartit, uzbekien kukistama kansa Venäjän
Turkestanissa. S. ovat sukuperältään
todennäköisesti iraanilaisia, mutta ovat sittemmin
menettäneet kielensä ja puhtaat rotuominaisuutensa
sekaannuttuaan turkkilaisiin ja mongolilaisiin vai
loittajakansoihin. V. 1880 s:ja oli 690.000
henkeä, eli 22% Turkestanin kaikista ja 44%
Turkestanin kiintonaisista asukkaista. — S.
ovat keskikokoa (miehet 1,67 m. naiset l,si m),
pieni pää on lyhytkalloinen, tukka ja parta
mustat. silmät tummanruskeat. Luonteeltaan he ovat
epäluotettavia, työteliäitä, älykkäitä.
Sukupuoli-siveellisyys silmiinpistävän alhaisella tasolla. —
Uskonnoltaan kiihkomielisiä muhamettilaisia. Oma
kirjallisuus rajoittuu pyhiin kirjoihin ja
muutamien pers. runojen käännöksiin. — Puvun
pääosana on väljä viitta; paljaaksi ajetussa päässä on
turbaani. Asumukset kurjia, ikkunattomia
savi-hökkeleitä. — S. harjoittavat taidolla
maanviljelystä, käsiteollisuutta ja kauppaa. TN. Ostrou
mov. ,.S. Kansatieteellisiä aineksia" (T-IIT. 1890
95) : V. ja M. Nalivkin. ..Ven.-sartilainen ja
sartilais-ven. sanakirja" (1884).] E. E. K.

Sarto, Andrea del. oikeastaan Andrea
d’A g n o 1 o (n. 1486-1531), it. taidemaalari,
räätälin (it. sarto) poika Firenzestä: oli ensin
kulta-sepänopissa, sitten Piero di Cosimon oppilaana ja
sai vaikutusta Leonardo da VincHtä ja Fra
Barto-lommeolta. joiden tyylisuunnat S. kehitti omaksi
itsenäiseksi maalaustavakseen. pannen pääpainon
hienoon, valohämyiseen väritykseen, jossa hän vie
aroiton kaikista muista firenzeläisistä taiteili
joista 1500-luvulla. Hänen esitystapansa on
viehkeän sulavaa, laatukuvamaista ja uskonnollisista
aiheista huolimatta maallisen iloista.
Freskomaa-laajana S. kuuluu suurimpien taitoniekkojen
joukkoon. Lukuunottamatta Frans I:n kutsusta
1518 tekemäänsä matkaa Ranskaan, hän
työskenteli koko ikänsä Firenzessä. Hänen freskoistaan
mainittakoon Annunziata-kirkon eteispihassa
pyhän Filippo Benizzi’n elämää, kuninkaiden
kumarrusta ja etenkin Marian syntymää esittävät kuvat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0432.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free