- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
821-822

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sartorius von Waltershausen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

821

Sartorius von Waltershausen—Sarvet

822

(1509-14), saman kirkon ristikäytävässä
lynetti-kuva ,,Madonna del Sacco" (S:ii kaunein teos,
n. 1525), dello Scalzo-luostarin ristikäytävässä
10 Johannes Kastajan elämää ja 4 hyvettäriä
kuvaavaa maalausta (1515-26) sekä Firenzen
lähistöllä San Salvrn luostarin ruokasalissa
„Elitoollinen" (1527). Hänen taulukuviaan ovat
Firenzen Pitli-galleriassa esim. ,,Marian ilmestys"
(1512), „Disputa della Trinità" (1517) ja „Pyhä
perhe" (1529) sekä Uffizi-galleriassa ,,Madonna
delle Arpye" (1517) ja taiteilijan oma muotokuva.
Italian ulkopuolella on S:n tauluja Lontoossa,
Madridissa, Pietarissa, Berliinissä ja Dresdenissä.
[Elämäkertoja kirjoittaneet m. m. Biadi (1829),
Guinness (1899), Schäffer (1904) ja F. Knapp
(1907).] E. R-r.

Sartorius von Waltershausen [-to’- fon [–hau-zon],-] {+-hau-
zon],+} August (s. 1852), vapaaherra, saks.
taloustieteilijä, v :sta 1888 professorina
Strassbur-gissa; on teoksissaan käsitellyt varsinkin
Poli-jois-Ameriikan Yhdysvaltain ja Englannin
ame-riikkalaisten siirtomaiden taloudellisia ja
yhteiskunnallisia oloja; teoksia: ,,Die
nordamerika-nischen Gevverkschaften" (1886), ,,Der moderne
Sozialisnms in den Vereinigten Staaten von
Ame-rika" (1890), ,,Die Arbeitsverfassung der
eng-lisclien Kolonien in Nordamerika" (1895),
„Deutschland und die Handelspolitik der
Vereinigten Staaten" (1898), „Die Handelsbilanz der
Vereinigten Staaten" (1901), „Das
volkswirt-schaftliclie System der Ivapitalanlage im
Aus-lande" (1907")’. -/• F.

Sarveisaine ks. K e r a t i i n i.

Sarveiskalvo 1. sarveiskelmu ks. Silmä
(vrt. myös Iho).

Sarveiskalvontulehdus ks. Silmätaudit.

Sarveiskalvotäplä (myös
sarveiskalvo-v i r li i ja -verho), jota kansa sanoo myös
„pintakaiheksi", on tulehdusten tahi tapaturmien
jättämää arpikudosta silmässä. Kun se on ohutta,
nimitetään sitä nubeculaksi (lat. näbes =
pilvi), jos se on melkein läpinäkymätöntä,
sanotaan sitä leukomaksi (kreik. leuko’s =
valkoinen) 1. maculaksi (lat., = täplä). Kun
silmäterän kehä on kasvettunut kiinni tällaiseen arpeen.
sanotaan sitä nimellä leucoma adhærens.
Kiillottavilla ja kuluttavilla lääkkeillä
(dionii-nilla, elohopeasuoloilla y. m.) saa tällaisen
arpikudoksen toisinaan ohennetuksi, mutta ei
milloinkaan kokonaan poistetuksi. Jos täplä on
silmäterän (pupillin) kohdalla ja muualla
sarveiskalvossa on jokin kirkkaampi paikka, voi
leikkaamalla pois tämän kohdalta kappaleen
silmäteränkehää parantaa näkövoimaa, ja, jos
vielä tahtoo estää häiritsevää valonheijastusta,
panna täplään mustaa kiinal. tussia (tatuoida,).

A. TV.ra.

Sarveiskesi 1. sarveiskelmu ks. I h o.

Sarveiskivi, tiivis kvartsinmuunnos. ks.
Kvartsi.

Sarveiskudos ei ole itse asiassa mikään
his-tologinen kudos vaan epitelisolujen
sarveutumi-sen johdosta syntynyt kokoumus tällaisia
sarveu-tuneita soluja. Sarveutumineu alkaa mainituissa
soluissa siten, että niissä ensin esiintyy siellä
täällä sarveishiukkasia solun itsessänsä vielä
olematta sarveutunut. Nämä hiukkaset lisääntyvät
ja kasvavat sekä sulautuvat toisiinsa ja niin
täyttyy solu vähitellen sarveisaineella. Tällai-

nen sarveutunut solu on kuollut eikä kykene
jatkamaan kehitystään, mutta sen synnyttämä kova
sarveisaine suojelee ruumista
tarkoituksenmukaisesti. S :ta tavataan esim. ihon pintakerroksessa,
sitä ovat matelijain y. m. epidermis-suomut,
lintujen höyhenet ja nokka, kynnet, kaviot,
useimmat sarvimuodostukset j. n. e. Y. K.

Sarvet (lat. cornu, mon. cornua). Sarvimaisia
ja usein s:ksi nimitettyjäkin ulkonevia pään
lisäkkeitä tavataan m. m. useilla hyönteisillä ja
selkärankaisten joukossa sekä kaloilla,
sammakkoeläimillä, matelijoilla että eräillä
linnuillakin. Varsinaisesti s:sta puhuttaessa
tarkoitetaan kuitenkin aina nisäkkäiden s:ia. Nykyajan
nisäkkäillä s:ia esiintyy vain kavioeläinten
(laajimmassa merkityksessä) keskuudessa. Sukupuut
-toonkuolleita sarvellisia muotoja sen sijaan
tunnetaan muistakin ryhmistä, m. m. jyrsijäin
lahkosta, ja s :n paikka on ollut hyvin vaihteleva.
Nykyisten nisäkkäiden s:ia on kolme
päätyyppiä. 1) Sarvikuonojen s. (yksi ainoa t. 2
peräkkäistä keilamaista sarvea), puhtaita
sar-veismuodostuksia, lepäävät nenä- t. myös
otsaluiden paksunnoksilla ja ovat muodostuneet
veri-nahkapapillien päihin kehittyvistä
yhdensuuntaisista ja yhteenliimautuvista sarveisrihmoista.
Samanlainen pariton sarvi on tavallisten
otsa-s:n lisäksi myös senegambialaisella nautalajilla
Bos triceros, ja vastaavanluontoisia
sarveispah-koja ihossa, joka tällä kohtaa voi kasvaa kiinni
allaolevan luun luukalvoon, voi esiintyä
muillakin nisäkkäillä, myös ihmisellä. — 2) T ä y t e i
s-sarvisten märehtijäin (Cervicornia)
parilliset s., tavataan vain koirailla, peuralla
myös naaraalla (vrt. Hirvieläimet). Sarven
kantaosana on otsaluun lisäke. Tämän päähän
kehittyvä varsinainen sarvi vaihtuu joka vuosi.
Aluksi s. ovat pehmeän nahan peittämät,
myöhemmin tämä hankautuu pois; s:ii aines on
kokonaan luuta. Vaihtuessaan s. vuo& vuodelta
tulevat liaaraisemmiksi, kärkiluku ei kuitenkaan
kuten ennen luultiin, suorastaan osoita ikää,
joskin monella lajilla kärkiä alkuvuosina kasvaa
yksi lisää joka vuosi. Paleontologiset löydöt ovat
osoittaneet, että hirvieläinten sarvimuodot
aikojen kuluessa ovat kehittyneet yksinkertaisista
yhä monimutkaisemmiksi, jotenkin samalla
tavoin kuin s. nyt yksilön kehityksen kuluessa
kehittyvät yhä runsashaaraisemmiksi. Tässä
näyttää siis olevan esimerkki siitä, että
yksilökehityksessä toistuu piirteitä suku- 1.
ryhmä-kehityksestä (vrt. Polveutumisoppi). —
Samantapaiset kuin hirvieläinten s. ovat
myöskin siralivin ja okapin pienet s. (sirahvilla
molemmilla sukupuolilla, okapilla vain koiraalla).
Ne ovat kuitenkin aina nahan peittämät,
pysyvät koko elämän ja näyttävät syntyvän
erikoisista iholuista, jotka vasta myöhemmin
kasvavat kiinni vastaaviin pääkopan luihin. — 3)
Onttosarvisten märehtijäin
(Cavicornia) parilliset, haarattomat otsa-s. S:n
runkona ovat otsaluiden luutapit, tohlot, ja näitä
peittävät ulkopuoliset s., ontot (korkeintaan
kärjessä täyteläiset) sarveistupet, jotka eivät putoa
pois (paria antilooppilajia lukuunottamatta),
vaan uudistuvat luutohloja peittävän verinahan
vaikutuksesta sitä mukaa kuin kuluvat.
Poikineiden nautaeläinten ikä voidaan joltisellakin
varmuudella päättää s:n kasvun säännöllisen ku-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0433.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free