- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
823-824

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sartorius von Waltershausen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

323

Sarveutumat—Sarvikuonolisko

824

Iun keskeytymisen aiheuttamasta
rengasmuodos-tuksesta s:u tyvessä. — Synnyltään s. ovat
arvoituksellisia elimiä. Mahdollisesti ne ovat
ikivanhaa matelijaperintöä — mikäli nim.
tavallinen käsitys nisäkkäiden polveutumisesta
mui-naismaailman matelijoista pitää paikkansa. Joka
tapauksessa oli muinaisten sarvellisten
matelijain joukossa muotoja, joilla oli samantapaiset
s. kuin esim. nykyisillä onttosarvisilla (vrt.
esim. Sarvikuonolisko). Toiminnaltaan
s. ovat yleensä puolustus- ja hyökkäysaseita,
viimemainittuja etenkin koiraiden välisissä
taisteluissa. Esim. hirvieläinten s. näyttävät
samalla hetkellä toimivan molemmilla tavoin jo
suorastaan rakenteestaan riippuen (ulkokärjet
ptsto-, poikkikärjet väistöeliminä). Darwin
esittää „Sukupuolivalinta" teoksessaan mielipiteen,
että s. alkujaan ovat kuuluneet n. s.
sekundäärisiin sukupuolituntomerkkeihin ja kehittyneet
vain koiraille. Mikäli lajin naaraatkin nyt ovat
sarvellisia, olisi kysymyksessä sarvellisuuden
periytyminen varsinaiseksi lajiominaisuudeksi.

Teknillisesti s:ia voidaan käyttää
monin tavoin. Luu-s:u käytöstä ks.
Hirven-sarvi. Onttojen s :n sarveisaine (keratiini,
ks. t.) on sitkeää ja kestävää, joten sitä voidaan
mielin määrin leikellä ja sorvata.
Kuumennettaessa se pehmenee muovailtavaksi ja
puristeltavaksi. Enimmin käytetään härän s:ia (parhaat
laadut Etelä-Ameriikasta ja Unkarista),
parhaimmat ja kallisarvoisimmat ovat yhä
harvinaisemmiksi käyvät biisonin s. S:sta
valmistetaan suuret määrät nappeja, kampoja,
tukkaneu-loja, kävelykepin kahvoja, lusikoita v. m.
pikkuesineitä. • I. V-s.

Sarveutumat ks. Sarveiskudos.

Sarvifasaanit 1. sat y rikan at (Trayopan)
elävät Intiassa. Koiraan silmien yläpuolella on
pari lihaksikasta lielttasarvea. Värit hyvin
loistavat, erittäinkin Itä-Himalajalla elävän s
a-tyrikanan (T. satyra). Oranssinpunaisella
pohjalla on runsaasti valkoisia, mustakehäisiä
„silmätäpliä". Pituus 3U m- E. W. S.

Sarvihopea ks. Kerargyriitti.

Sarvihöylä ks. Höylä.

Sarvijaakko ks. Hapsenkakkiaiset.

Sarvijoki, Jurvan seurakuntaan kuuluva
rukoushuonekunta 18 km Jurvan kirkolta,
käsittää Laihian, Pirttikylän ja Maalahden pitäjien
ympäröimän, emäseurakunnan piiristä erillään
olevan S:n kylän. Rukoushuonekunta perustettu
1837, jolloin myös rukoushuone rakennettiin.
Hartaushetki pidetään joka sunnuntai ja 4
kertaa v:ssa pitää emäseurakunnan papisto
täydellisen jumalanpalveluksen. — S. kuuluu
kunnallisesti myös Jurvaan. L. II-nen.

Sarvikalvotäplä ks.
Sarveiskalvo-täplä.

Sarvikuono (Rhinoceros), parivarpaisiin
kavioeläimiin (ks. t.) kuuluva, oman heimonsa
muodostava suku. Tsoja, kömpelörakenteisia eläimiä,
joiden tasakorkea. pitkäveteinen vartalo lepää
lyhyehköillä, tanakoilla, käyrillä jaloilla, mitkä
päättyvät 3 kaviolliseen varpaaseen. Pitkä,
tasapaksu pää on kaulaa kapeampi, kuonon
yläpinnalla on 1-2 sarveisaineista pystyä sarvea;
korvat pystyt, torvimaiset. Suu on verraten pieni,
ylähuuli hyvin liikkuva, hampaista ovat
etuhampaat usein surkastuneet, kulmahampaat puuttu-

vat, poskihampaat (7 joka leukapielessä) suuret,
kiillepoimuiset. Nahka on paksu ja jäykkä (vrt. [-Paksunahkaiset),-]
{+Paksunahkai-
set),+} usein syvien
uurteiden
kilpimäisiin osiin jakama
ja siten
taipui-sampi. Kaikki
nykyiset lajit
tavataan Afrikan ja
Aasian
troopillisissa osissa. Ne
asustavat
yksitellen t. pienissä
ryhmissä mieluimmin
metsäseuduissa,
lähellä soita t. vesiä,
missä mielellään
rypevät.
vakituisena seuralaisena
ihosta hyönteisiä ja näiden toukkia syövä lintu,
saivartajahakkeli (ks. Buphaga). Päivisin s:t
tav. nukkuvat, iltaisin ja öisin ne kulkevat
pitkät matkat syömäretkillä, raivaten norsujen
tavoin suorat tiet pahimpienkin tiheikköjen läpi;
ravintona ovat kaikenlaiset kasviaineet. Sitovat
jotenkin kömpelöliikkeisiä, mutta kestäviä ja
tarpeen tullen nopeitakin. Ahdistettuina ne voivat
hyökätä raivokkaasti vihollisensa kimppuun,
mutta pohjaltaan ne kuten kasvinsyöjät yleensä
lienevät sangen rauhallisia; vankeudessa ne
voivat tulla jotenkin kesyiksi. Naaras synnyttää
yhden poikasen, jota se imettää lähes 2 vuotta.
— Keski-Afrikassa asustava a f r. 1. k a k s i s a r
vinen s. (Rh. bicornis) on n. 3.5-4 m pitkä,
1,5-1,« m korkea, sileänahkainen, väriltään
tum-manharmahtava t. -ruskea. Teräväkärkinen,
hiukan taakse kaartunut etusarvi on 60-80 cm pitkä,
takasarvi päämuodolla puolta lyhempi. Itä-afr.
keitloa on ehkä tämän lajin muunnos.
Aasiassa (Etu- ja Taka-Intiassa sekä Itä-Intian
saaristossa) elää sekä kaksi- että yksisarvisia lajeja.
Huomattavin on Etu-Intiassa asustava n. 3,75 m
pitkä, 2,000 kg painava yksisarvinen
intialainen s. (Rh. unicornis), jonka nahka on
poimuuntunut kilpimäisiin osiin, väri
harmaanruskea, sarvi n. 60 cm pitkä. — S:t ovat
innokkaan metsästyksen esineinä ja sen mukaisesti
vähenemässä. Liha on syötävää, nahasta ja sarvista
valmistetaan monenlaisia esineitä. S:n heimon
edustajia tavattiin muinaisina aikoina lukuisasti
sekä Euroopassa ja Aasiassa että Ameriikassa.
Lähinnä nykyisiä muotoja lienee ollut viii
a-karvainen s. (Rh. tichorinus), joka eli
mammutin aikalaisena

Euroopassa ja Si- _

periassa. /. V-s.

Sarvikuonolintu
ks. B u c e r o s.

Sarvikuonolisko
(Triceratops),
eris-kummainen liitukauden kasvinsyö-jälisko dinosaurio-ryhmästä llomeo-poda, kömpelö- ja
ty piikkä rakenteinen
eläin, imettäväisiä
yleisissä ruumiin-

(S.H.) Sarvikuonolisko.

(S.H.) Intialaisia sarvikuonoja.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0434.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free