- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
827-828

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sarvikäärme ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

827

Sarvivälke—Saskatchewan

828

teiseksi piikiksi kasvaneesta yläleuan
etuhampaasta (tav. vasemmasta leukapielestä
lähtevä, vastaava
oikeanpuolinen on harvoin
erikoisen voimakkaasti
kehittynyt). „Sarvi"
tavataan yleensä vain
koirailla, ja sitä
käytettäneen etupäässä
aseena koiraiden
välisissä taisteluissa.
Naaraan vastaavat
hampaat ovat pienet. S:n
ruumis on solakka,
pää tylppäkuonoinen, suu pieni, syöksyhampaiden
lisäksi tavataan yleensä vain nuorilla yksilöillä
muutamia pieniä hampaita yläleuassa. Rintaevät
ovat verraten pienet, selkäevä puuttuu, pyrstöevä
leveä, poikkipäinen. Väri yleensä kellertävä t.
valkea, ruskein t. harmain pilkuin. S:t ovat
rauhallisia, vilkasliikkeisiä eläimiä ja asustavat
isoissa parvissa Pohjois-Jäämeressä, talvisin ne
vaeltavat eteläänpäin, verraten harvoin
kuitenkin Euroopan rannikoille saakka. Ravintona ovat
nilviäiset, kalat y. m. S :den pyydystys on
tärkeä eskimoiden taloudelle, eurooppalaiset
harjoittavat pyyntiä syöksyhampaiden »norsunluun"
vuoksi, joskin sangen pienessä määrin. — Vielä
keskiajalla ja uuden ajan alussa s:n
syöksy-hampaat olivat Euroopassa hyvin harvinaisia ja
tavattoman kallisarvoisia: venetsialaisten
tiedetään m. m. 1559 turhaan tarjonneen eräästä
30,000 zekiiniä. Arvo johtui siitä, että luultiin
»sarvien" kuuluneen Raamatun »yksisarviselle"
ja olevan jauheena t. muuten tehokasta lääkettä
mitä erilaisimpia tauteja vastaan, jota paitsi
niistä valmistettiin valtikoita, piispansauvoja
y. m. I. V-s.

Sarvivälke, amfibolien ryhmään kuuluva,
erittäin yleinen vuorila jikivennäinen. S:tä on
kahta päälajia: tummanruskean värinen
rauta-rikas basalttinen s. ja useimmiten vihreä
tavallinen s. Paljain silmin katsoen
näyttää kummankinlainen s. useimmiten mustalta.
Yhteistä kaikille s.-muunnoksille on, että niissä
on kaksi erittäin selvää lohkosuuntaa, jotka
vastaavat aineen monokliinisten kiteiden
prisma-pintoja ja muodostavat keskenään 124°
kulman. Kem. kokoomus on erittäin vaihteleva,
syystä että s:t säännöllisesti sisältävät useita
keskenään isomorfisia yhdistyksiä, joista
tärkeimpiä ovat Ca(Mg, Fe)3Si40io (aktinoliitti) ja
Ca(Mg, Fe)2AloSi3012 (varsinainen s.). S:tä
tavataan graniiteissa, syeniiteissä, dioriiteissa,
gab-broissa ja peridotiiteissa, sekä amfiboliiteissa,
gneisseissä, sarvivälkeliuskeissa y. m. vuorilajeissa.
Useissa rautamalmeissa (karsimalmeissa, vrt.
Karsi) s:tä on runsaasti epäpuhtautena. Se
vaikuttaa malmin sulatuksessa edullisesti
tekemällä sen helpommin sulavaksi. P. E.

Sarvivälkekivi 1. h o r n h 1 e n d i i t t i.
useimmiten karkearakeinen magma vuorilaji, jossa
sarvivälke on pääasiallisimpana aineksena. Se on
yleinen dioriittien ja gabbrojen yhteydessä.

P. E.

Sarvivälkeliuske, kiteinen liuskevuorilaji,
jossa sarvivälke on pääaineksena. Tämän ohella
on tav. vähän plagioklaasia, biotiittia ja kvartsia,
joskus granaattia. S. esiintyy gneissien ja kiille-

liuskeiden yhteydessä ja on Suomen alkuvuoressa
hyvin yleinen vuorilaji. P. E.

Sarviöljy, Oleum (mimale, orgaanisia
typen-pitoisia aineita, sellaisia kuin nahkaa, hiuksia,
villaa, sarvia, liimaa y. m. kuivatislaamalla
saatu tumma tervamainen aine, joka sisältää
ammoniakkia, rasvahappojen nitriilejä, pyrroli
ja pyridiiniyhdistyksiä, fenolia, naftaliinia y. m.
Pahanhajuinen ja kirpeänmakuinen. Uudestaan
tislaamalla saadaan miltei väritöntä, ohutta n. s.
Dippelin öljvä. S:yä käytetään m. m. lääkkeenä.

S. 8.

Sarvlaks ks. Sarvilahti.

Sarykamys f-y’sj, varustettu paikka
Etelä-Kaukaasiassa, Karsin kuvernementissä,
Erze-rumin ja pääkortteerin välisellä tiellä. Sen
tienoilla oli suurvaltainsodan kestäessä useita
kiivaita taisteluita ven. ja turk. joukkojen välillä.

Sasebo /-c’-/, kaupunki Japanissa, Kiusiun
saaren länsirannalla; 93,051 as. (1908). — Yksi
Japanin sotalaivaston viidestä pääasemapaikasta;
erinomaisen suojattu satama. Sotalaivain
korjauspaja ja laivaveistämö (4.000 työmiestä), 6 kuivaa
ja 4 uivaa telakkaa.

Saskatchewan [säskä’tsevan] (intiaanikieltä =
»vuolas virta"). 1. Joki Polijois-Ameriikassa,
Kanadassa, Albertan, S:n ja Manitoban
maakunnissa, syntyy Kalliovuorissa alkavien,
mutkaisten North ja South S:n (1,241 ja
1.304 km) yhtymisestä S:n maakunnassa, virtaa
itäistä pääsuuntaa kulkien Cedar lake-järven läpi
ja laskee Winnipeg-järven luoteisosaan; 454 km.
Suussa olevien Grand rapids-koskien ja kahden
ylempänä olevan kosken katkaisemana S:n
kuljettava väylä (North S. lukuunotettuna) ulottuu
1.243 km Edmontoniin North S :n varrella.
Jäässä 5 kk. — 2. Maakunta Sisä-Kanadassa;
651,900 km2, 492.432 as. (1911), 0.8 km2:llä. —
S:n eteläosa on pääasiassa aaltomaista preeriaa,
josta kohoavat muutamat korkeammat selänteet:
Wood mountain, Beaver liills ja Touchwood hills
(viimemainitut soraharjuja). S.-joen
pohjoispuolella maa on synkkien aarniometsien peitossa,
jotka vielä, ovat turkismetsästäjäin parhaita
riistamaita; kauempana pohjoisessa metsä jo käy
kitukasvuiseksi. S:n suurimmat joet ovat S.,
Churchill (oikeastaan reittijono), Qu’Appelle ja
Souris. Varsinkin pohjoisosassa on lukemattomia
järviä; siellä ovat Reindeer lake ja Athabasca
(ovat osaksi ulkopuolella S:n rajoja). Ilmasto
mantereinen; tammik:n keskilämpö Prince
Albertissa melkein keskellä maata —22,4° C.
Sademäärä vähäinen (v:ssa sataa 225-425 mm).
— Asutus on aivan nuorta; vielä 1901 S:ssa
oli vain 91.279 as. Miespuolisia (291,730) on
enemmän kuin naispuolisia. Intiaaneja 1901 oli
9.049 (lisäksi sekarotuisia 7.949) ; asuvat kaikki
reservatsioneilla. — Uskontokunnista presbvteri
läisillä on 96,564. roomal.-katolisilla 90,092,
"metodisteilla 78,325, anglikaaneilla 75,342, baptisteilla
18,371 tunnustajaa (1911). Ven. duhobooreilla on
S:ssa suuri siirtola. — Pääelinkeinoina ovat
maanviljelys (eteläosissa) ja karjanhoito.
Viljava maa tuotti 1914 vehnää 25.8 milj» kauraa
21.8 milj» ohraa 1,7 milj. hl, pellavansiemeniä*
perunoita, heinää y. m. V. 1913 S:ssa oli
580.400 hevosta. 663^100 lehmää (194,800
lypsylehmää), 115,600 lammasta, 386.800 sikaa.
Vuori-työn (kivihiiltä y. m.) tuotantoarvo 4.7 milj. mkt

(S.H.) Sarvivalaita.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0436.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free