- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
835-836

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Satakunta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

833

Satakunta

836

(S.H.) Merikarvia.

sen ollessa uloinua koillisessa 25°C. V :n
keskilämpö vaihtelee +4°C ja -f 3°C:n välillä. —
Vuotuinen sademäärä vaihtelee 650-700 mm :n
(sisämaassa luoteessa) ja 350-400 mm:n (idässä)
välillä. J :ri J :la.

Kasvisto. Pääosa S:aa kuuluu
eteläsuomalaiseen lehtipuiden kasvillisuusvyöhykkeeseen ja
S :ssa kasvaa siten vielä suuri joukko eteläisiä
lajeja, jotka heti pohjoisempana puuttuvat.
Kasvilajien luku on (1910) 688, 14 pienempi
kuin viereisessä Etelä-Hämeessä, vaikkakin S :ssa
on 27 meren rantakasvia, jotka Hämeestä
puuttuvat. Puita ja pensaita 011 suhteellisesti
paljon, yhteensä 41. Jaloista lehtipuista on lehmus
jokseenkin yleinen, muut harvinaisia, vaahtera
pohjoisinna Merikarvialla, jalava ainakin ennen
Viljakkalassa, samoin nykyäänkin pähkinäpensas.
Saarnia on vain lounaiskulmassa. — Omenapuu
menestyy hyvin ja on jokseenkin yleinen
etupäässä eteläosissa. Kirsikka ei ole sekään
harvinainen. Päärynäpuita viljellään siellä täällä
eteläosissa, harvinaisina luumua ja kriikunaa.

K. L.

Eläimistö. Suuremmista imettäväisistä on
karhu jo hävitetty sukupuuttoon, viimeiset
ammuttiin n. 40-50 vuotta sitten; susi on viime
vuosina vain harvoin tehnyt talvimatkojaan
maakuntaan. Ilves sensijaan asustaa siellä täällä.
Kettu on sangen yleinen, samoin kärppä, mäyrä
ja saukko (erittäinkin merenrannikolla). Näätä
ja tuhkuri ovat harvinaisia. ITirvi oli tämän
vuosisadan vaihteessa hyvin yleinen, mutta liiallinen,
varsinkin luvaton metsästys on pienentänyt
hirvikannan vähiin. Siipiorava näyttää olevan
paljoa yleisempi kuin muualla Suomessa.
Maa-myyrä on levinnyt suunnilleen Kokemäenjoen
laaksoon pohjoisessa. Maanisäkäslajeja on 31.
paria satunnaista lukuunottamatta.
Merinisäk-käitä on lisäksi 4. nim. kiehkuraishylje ja
harmaahylje, molemmat yleisiä rannikoilla sekä
pvö-riäinen, jokakesäinen kalastajien vieras
ulkomerellä, ja maitovalas, Mäntyluodon edustalla
huomattu.— Linnuista ovat metsä-kanalinnut vähissä
muualla paitsi syrjäisissä metsäseuduissa;
varsinkin metsäkana on S:n pohjoisosia
lukuunottamatta harvinainen, sensijaan on peltopyy
erinomaisen yleinen, varsinkin Kokemäenjokilaakson
laajoilla kauraviljelvksillä. Fasaaneja 011 pariin
paikkaan istutettu. Vesilintuja on runsaasti
monessa ruovikkorikkaassa sisäjärvessä, mutta
useimmat järvet ovat liian karuja muiden kuin
telkkien ja koskeloiden asua. Kokemäenjoen suisto
on vesilinturikasta, luonteenomaisimpia on siellä

nokikana ja punasotka. Merenrannikolla ei haahka
pesi lukuisasti, muita vesilintuja on runsaammin,
samoin lokkeja (ei merilokkeja!) ja tiiroja.
Muuttoaikoina on hanhia ja joutsenia paljon.
Muista linnuista ansaitsee mainitsemista
ristisorsa ja tunturisotka, tunnettuja
pesimäpaikkoja eräissä rannikkosaarissa. Kuusanka,
pelto-varis, harmaatikka ja isompi kiljukotka ovat
huomattavia metsissä pesiviä lajeja.
Punavarpunen esiintyy siellä täällä ja satakieli vain alueen
itäosissa (läntisin pesimäpaikka on Karkku).
Huomattava on tunturikurmitsan pesiminen
muutamilla suurilla soilla (Panelia, Huittisten Huunun
suot). Alueella tavattuja lintuja on n. 220, niistä
pesiviä 130, muuttavia 50 ja satunnaisia 40 lajia.

— Kaloista on silakka tärkein, koko rannikolla
ahkeran pyydystyksen esineenä (rysät, ajoverkot).
Lohta ja siikaa saadaan rannikolta ja
Kokemäenjoesta (nuotta). Muita huomattavia kaloja ovat
meressä turska ja kampela (molemmat lajit),
järvissä ja joissa: rantatörö, toutain ja sulkava,
jotka S:ssa näyttävät yleisemmiltä kuin muualla.
Muikku elää vain muutamissa järvissä. Sampi on
eksynyt ainakin kolmasti Kokemäenjokeen.
Koskista pyydystetään paljon nahkiaisia syksyisin.

— Rapuja oli ennen 1907 runsaasti, mutta sil
loin rutto ne hävitti melkein kaikkialta. Viime
vuosina (1915) jokunen saatu Kokemäenjoestakin.

— Helmisimpukan (yleinen useimmissa
sisävesistöissä) pyynti tuottaa aika runsaasti hyviä helmiä.

E. W. S.

Asutukseen nähden S. kuuluu vanhimpiin
ja taajaväkisimpiin seutuihin maassamme. Jo
kivikauden asutus näyttää monista
asuinpaikka-löydöistä (joista runsaimmat Kiukaisten
Uotin-mäestä) päättäen olleen huomattava varsinkin
Kokemäenjoen suupuolen ja Eurajoen välillä.
Pronssikauden harvoista irtonaislöydöistä tulee
S:n osalle huomattava määrä samoinkuin
hiiden-kiukaista, mikäli ne ovat pronssikaudelta. Ja
rautakauden löydöistä rikkaampia seutuja kuin
Eura ja Kokemäki tuskin on koko maassamme.
Keskiajalla näemme maakunnassa 6 voimakasta
asutuskeskusta: Euran Eurajoen laaksossa, Koke
mäen, Vanhan Sastamalan 1. nyk. Tyrvään ja
Karkun laajoine ympäristöineen sekä Pirkkalan
Kokemäenjoen varrella Kyrön, joka ennen on
ollut laajempi ja Loimaan Loimijoen partaalla.
Näistä on asutus hiljalleen kulkenut ympäristöi
hin, viimeksi ja hitaimmin pohjoisiin
eräpitä-jiin. Alkuperältään väestön enemmistö on
hämäläisiä ja on heidän siirryntänsä mahdollisesti
alkuaan tapahtunut pitkin jokilaaksoja varsinkin
Kokemäenjoen vartta ylöspäin. Mutta jo
aikaisin näkyy myös ruotsalaisia maakunnan
rannikolle asettuneen. Vanhimpina aikoina ruots.
asutus näyttää verraten huomattavana ulottuneen
ainakin Euraan ja Kokemäelle asti. Sittemmin
on tämä vieras aines yhä enemmän sulautunut
suomalaiseen ja ainoastaan Merikarvialla
tavataan heitä vielä jonkunverran (1912 169 henkeä
ruotsalaisia 8,183 suom. asukkaan rinnalla).
Missä määrin vanha hist. kirkollisten verojen
maksutapa Suomen oikeuden (finsk rätt) tai
Ruotsin oikeuden (svcyisk rätt) mukaan kuvaa
alkuperäistä kansallista eroavaisuutta eri
pitäjissä, jääköön sanomatta.

Väkiluku maakunnan alueella oli 1913 Tu
run ja Porin läänin osassa 203,888, Hämeen lää

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0440.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free