Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Satakunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
833
Satakunta
837
(S.H.) Maisema Karkusta.
niin kuuluvassa osassa 124,510 ja Vaasan läänin
pitäjissä 35,468 1. yhteensä 363,866 henkeä.
Asutuksen tiheys on suurin Ulvilassa, Kiikoisissa ja
Pirkkalassa, harvin Parkanossa ja Kurussa. Turun
ja Porin läänin osan yleinen väestön tiheys 17,4
km2:llä. Antropologisesti eivät
satakuntalaiset muodosta mitään varmaa kokonaisuutta.
Ruumiiltaan he ovat tähänastisten mittausten
mukaan kookkaimmat maamme suom. asukkaista
(keskipituus 1,686 mm). Prosenttiluku lyhyt-ja
pitkä-kalloisia on eri osissa maakuntaa erilainen.
Silmien värin puolesta sinisilmäisiä 45,si%,
harmaa-piimäisiä 35,25%, sekaväri- ja ruskeasilmäisiä
19,14, hiustenväri suurella enemmistöllä joko
tuhkanharmaa (42,os%) tai ruskea (33,26%),
joiden jälkeen vaaleatukkaisia 18,53%.
Kansatieteellisesi on ennen ollut maakunnassa paljon
mielenkiintoista. Viimeaikoina ovat kuitenkin
useimmat vanhan ajan puvut, kuten esim. tunnetut
Säkylän kansallispuvut, samoinkuin vanhat tavat
ja menot, kuten esim.
maistonki-(suvisalko-)juhlat j. m. m., jääneet unohduksiin. Paljon
arvokasta kansatieteellistä on S:n ja Rauman
museoissa. S:n murteista ks. Suomen
murteet.
Pääelinkeinona maakunnassa on
maanviljelys ja sen sivuelinkeinot. Parhaat
viljapel-(S.H.)
lot ovat Kokemäen- ja Loimijoen varsilla.
Viljalajit ovat samat kuin muualla maassamme:
yleisin kaura, senjälkeen ruis, ohra ja vehnä, jota
myös viljellään vähemmässä määrässä. Muuta
min paikoin, kuten esim. Paneliassa, on tehokas
suoviljelys tullut käytäntöön. Mitä lähimmässä
yhteydessä maanviljelyksen kanssa on karjan
hoito, joka samalla on kehittynyt mahtavaksi mei
jeritaloudeksi. Tuottavimpana elinkeinona
yllämainittujen rinnalla on metsätalous. Pori on
jär jestyksessä maamme puutavaran vientipaikoista
toinen. Niinpä nousi Porin ja Ulvilan kihlakun
nan sahojen bruttotuotanto 1913 17,801,300
mk:aan. Suuret paperitehtaat ovat
Kyröskoskella ja Euran Kauttualla. Muista suurista
tehtaista mainittakoon Porin puuvillatehdas, lian
man nahka-, jalkine- ja lasitehdas, Porin kone
pajat y. m., Tampereen lukuisista tehtaista
puhumattakaan. Vanhastaan S. on tunnettu mo
nista kansanomaisista tuotteistaan, kuten
kaunis-kutoisista ryijyistään, kuuluista,
sepäntuotteis-taan, Säkylän myllynkivistä, Rauman pitseistä
v. m. Vanhan purjelaivaliikenteen keskuksena
on yhä edelleen Rauma, vaikka sen laivasto viime
aikoiua näyttääkin vähenneen. Sieltäkäsin
samoinkuin läheisistä maalaispitäjistä, kuten esim.
Luvialta, on kauan aikaa harjoitettu parrujen
vientiä. Sivuelinkeinoista on erikoisesti
mainittava kalastus, etenkin silakan
kalastus meren rannikolla, samoinkuin
ikimuistoisista ajoista osittain nuotin
osittain tokein harjoitettu siiankalastus
Kokemäenjoessa sekä erikoisuutensa
vuoksi ravun- ja simpukanpyynti. —
Liikenneoloihin on huomattavasti vaikutta
uut höyrylaiva-ja rautatieliikenne.
Kansanvalistus on tyydyttävällä
kannalla. Sellaisten yleisesti sivistävien vir
tausten kuin työväen-,
nuorisoseuraliikkeen sekä kansakoulujen lisäksi on
maakunnassa 2 kansanopistoa, toinen
Kankaanpäässä, toinen Huittisissa, sekä
kaupunkien oppikoulujen ja Rauman
seminaarin lisäksi Tyrvään, Ikaalisten,
Loimaan ia Kokemäen vhteiskoulut. Huo-
Mouhijärvi.
Kokemäki
Huittinen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
