- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
845-846

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Satama-asema ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

845

Satama-asema—Satamamaksut

846

nevalla aallonmurtajalla. Aallonmurtajien pää
tav. laajennetaan ja sille rakennetaan majakka,
loisto, linnake y. m. ja usein niiden s:n-puolinen
sivu rakennetaan matalampi ja käytetään
laiturina. Itse s:n rannat, laiturit, tehdään joko
suorat tai ainoastaan hiukan kaarevat, jotta
laivojen sivut niihin hyvin liittyvät, mutta usein
rakennetaan varsinaisesta rannasta ulos
useampia yhdensuuntaisia laiturivarsia 1. moloja
(jotka toisinaan kapenevat kärkeen päin)
suuremman laituripituuden saavuttamiseksi.
Laituri-varret tehdään niin leveät, että niille sopii
useampia (vähintään 3) raiteita rinnan, ja usein
myös keskelle tavarasuojia tai makasiineja ja
laiturivarsien väliin jätetään 100-200 m :n
levyinen s.-allas, joka vastaa 6:n laivan leveyttä
liikunta-varoineen. Laiturissa ranta päättyy niin
jyrkkään, että sen ääressä on täysi laivojen
vaatima vesisyvyys (Helsingin s:ssa esim. 6-8 m,
Hangon 6-7,4 m, Hampurin 10 m). Laiturit
rakennetaan monella eri tavalla: yksinkertaisimmat
kokonaan puusta, puupaaluista, joiden päällä on
puinen kansi ja joiden alla maa on tavallisella
luiskalla; puuarkuista kivitäytteellä ja
puukannella varustettuina; kestävämmät puupaaluista
tai kivillä tai betonilla täytetyistä puuarkuista,
jotka kuitenkaan eivät ulotu vedenpintaan
saakka, vaan päättyvät n. l,o m sen alle ja
näiden päällä kivestä tai betonista rakennettu
lai-turimuuri, johon saakka takanaoleva maatäyte
ulottuu. Suomessa ovat edellämainitut
rakennustavat yleiset. Ulkomailla on laitureja tehty myös
betonipaaluilla, betonimuureilla, päällekkäin
ladotuista suurista betonikuutioista kuten
aallonmurtajat ja uppokaivoista (ks. P e r u s t u s r
a-k en n us), joita joko puristetun ilman avulla tai
muuten lasketaan riviin lujaan pohjaan saakka
ja laiturimuuri tehdään näiden päälle. S:ien
varustuksiin kuuluvat, paitsi
tavarakatok-sia, suojia ja, makasiineja, rautatieraiteita.
nostokranoja, elevaattoreja ja, kaatolaitteita, vielä
maihinnousuportaat ja -sillat, laitureissa
kiinni-tysrenkaat, pollarit (puiset, rautaiset t. kiviset
paalut) ja paalustot 1. „diktaalit" (duc d’Albe,
ks. t.) sekä ankkuripoijut (s:aan ankkuroidut
rautaiset tynnyrikoliot) laivojen kiinnittämistä
varten laituriin. Sota-s:issa ja suurissa
kauppa-s:issa tulee varustuksiin vielä lisäksi
laivatela-kat ja tokat — kuivat ja uivat — sekä pajat
laivojen korjausta ja säilytystä varten. Niihin
voidaan vielä lukea s.-reitin majakat ja merimerkit
(ks. Luotsi- ja m a j a k k a 1 a i t o s).

Suonien s: illa on useimmilla luonnollinen suoja ;
keinotekoisesti suojattuja ovat Hangon, Raahen
(Lapaluodon), Porin (Mäntyluodon) ja Loviisan
(Valkomin) s:t. Järkiperäinen s:ain järjestelyjä
rakennus alkoi Suomessa vasta 1880-luvulla.
Suomen tärkeimpien s:ain nimet ja laituripituudet
sekä vesisyvyydet laiturin vieressä näkyvät seur.
taulukosta (otettu julkaisusta ,,Suomen
Vesitiet" 1908)

nimi laiturin
pituus m veden
syvyys m
Viipuri ............ ...... 2,250 2,1—4.5
Hamina ............ ...... 448 1.0-4,5
Kotka .......... 990 3,2—3,7 3.0-—8.5
Loviisa (Valkom) ...... 440
Helsinki ............ l,o—8,o
Hanko .............. ...... 862 6.0—7.4

I Turku ............... ..... 5,960 l,o—6.o
Rauma ............... ..... 420 3,o—6,(1
Pori ja Reposaari ..... ..... 2,284 n. 3,o
Mäntyluoto ........... ..... 681 2,5—7,:,
Vaskiluoto (Vaasa) ..... 325 2,o—7,2
Pietarsaari ........... ..... 900 3,o—7,2
Raahe (Lapaluoto) ..... 305 3,5—7,o
Oulu ja Toppila ..... .... 4,070 2,o—6,o
Tampere ............. ____ 960 n. 1,5
Kuopio .............. ____ 1.338 n. l,o—3,o

[Esselborn, „Lehrbuch des Tiefbaues II";
Stru-kel, ,,Der Wasserbau"; „Handbuch der
Ingenieur-wissenscliaften", ,,Suomen vesitiet". ,.Hangon [-satama".]-] {+sa-
tama".]+} * J. C-én.

Satama-asema ks. A s e m a.

Satamajärjestys. V. 1873 annetun kaupunkien
kunnallisasetuksen 76 §:n ja v. 1898 annettujen
maalaiskuntain kunnallisasetuksen 8 ja 98 §§:n
sekä taajaväkisten maalaisyhdyskuntain
järjestämistä koskevan asetuksen 2 ja 3 § :n mukaan ovat
kuntakokouksen tai valtuusmiesten hyväksymät
järjestyssäännöt, m. m. s-, lykättävät kuvernöö
rin vahvistettaviksi. S. sisältää tav.
määräyksiä alusten liikkumisesta sataman alueella,
lastin otosta ja purkamisesta, tuleiivaaran
estämisestä, satama- ja muiden maksujen kannosta,
luotsaamisesta satamassa y. m. Helsingin
voimassaoleva s. on v :lta 1879, muutettuna v. 1887.

El. K.

Satamakapteeni (ks. Kapteeni),
rahatoimikamarin alainen virkamies, satamapäällikkö,
jonka tulee valvoa järjestystä ja turvallisuutta
sataman alueella, pitää päiväkirjaa tulevista ja
menevistä laivoista, valvoa satamamaksujen
määräämistä ja kantoa y. m. S :11a on tav. apunaan
kirjanpitäjä, joka samalla saattaa olla maksujen
kantajana, satamavouti 1. satamamestari
satama-konstaapelien päällysmiehenä, satamaluotseja ja
muita palvelusmiehiä. El. K.

Satamakonttori, satamakapteenin ja muiden
satamavirkailijoiden virkahuone; kaupungin
sa-tamavirasto.

Satamalaituri ks. S a t a m a.

Satamaluotsi, vilkasliikkeisissä satamissa
toimiva henkilö, joka laivanpäällikköjen sitä
halutessa satamakapteenin ohjeiden mukaan luotsaa
aluksia satama-alueella paikasta toiseen.

F. W. L.

Satamamaksut (hamnumgälder),
satama-taksassa (ks. t.) vahvistetut, kaujhmgille
lankeavat tulot sataman käyttämisestä. S:n eri
lajien nimityksissä ja määrissä eri kaupungeissa
vallitsee kirjava sekamelska. Helsingissä esim.
yhdistettiin 1877 taksassa satamarahat
(hamnpenningar), siltarahat ja keittoluionemaksu
yhdeksi pakolliseksi satamamaksuksi
(’,hamnafgift), joka nykyjään suoritetaan itse
laivasta tullikamaripassituksen, matkan, ajan y. m.
mukaan. Vaakarahat sekä se osa siltalastaus- ja
mittausmaksuja, joka pakollisesti suoritettiin,
yhdistettiin liikennemaksu (trafikaf gif t)
nimiseksi maksuksi, joka nykyisin menee tavaroista
laadun ja määrän (painon, kappaleluvun y. m.)
mukaan. Viipurissa ja Turussa taas yhdistettiin
entiset vaaka- ja pohjarahat Viipurissa liikenne
ja Turussa kaupunkimaksuksi. Muita kaupungille
meneviä maksuja, paitsi tuulaakia (ks. t.),
jonka perusteet ovat yleisellä asetuksella
säännöstellyt ja joka menee prosenteissa tavaroiden

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0445.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free