- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
849-850

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sateenkaarirautu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

849

Sateen kaarirautu — Satsi

850

näiden kartioiden asemien kehinä. — S:n
värillisyys oli helposti selitettävissä, kun Newton oli
keksinyt väTioppinsa. Auringonvalon jokainen
rärilaji aiheuttaa näet oman kaarensa, koska
värien taittuvaisuus on erilainen. Sentäliden s :11a
on huomattava leveys. Katsojan silmästä pää-s:n
eri väreihin piirretyt suorat muodostavat
tulo-säteiden kanssa 401/2°:sta (violetti) 42° :seen
(punainen) vaihtelevia kulmia. —Koska auringon
pinnan joka piste synnyttää omintakeisen s:nsa
ja näiden värit osaksi peittävät toisensa, niin
s:n värit ovat suuremmassa tai pienemmässä
määrin sekoitusvärejä etenkin kaaren
keskiosassa. Selvimpänä spektrin värinä esiintyy s:n
punainen valo. — Pää-s:n sisäpuolelle liittyy
joukko ylimääräisiä vihertäviä ja
purppuran-värisiä 1 i s ä k a a r i a. Niiden olemassaoloon
Newton ei kiinnittänyt huomiota. Tämän ilmiön
selitti vasta 1803 engl. fyysikko Thomas Young.
Richard Potter julkaisi siitä matemaattisen
tutkielman 1835. Nykyiseen täydellisyyteensä ovat
s:n teorian kehittäneet George Airy (1838) ja
J. Pernter (1897). Airy’n teoriaa ovat Miller
(1842) ja Pulfrich (1888) kokeellisesti
vahvistaneet. Lisäkaaret saavat alkunsa siitä syystä,
että, joskin vaikuttavat säteet lähtevät
sadepisaroista yhdensuuntaisina, ne kuitenkin ovat
näiden sisässä kulkeneet eri pitkiä teitä ja
sentäliden niiden kesken on syntynyt
interferenssiä aiheuttava vaihe-ero. — S. osoittaa,
riippuen sadepisaroiden suuruudesta, eriäväisyyttä
niin hyvin leveyteensä kuin
valonvoimakkuuteensa ja värien laatuun nähden. Kun pisarat
ovat vain 0,os mm läpimitaten, on s. miltei
valkoinen. — S. voi myös näyttäytyä
auringonvalon kajastuksena sellaisilla paikoilla, missä
on juoksevan veden pärskyntää, kuten esim.
vesiputouksien yläpuolella. Täysikuu voi
samoinkuin aurinkokin herättää s:n, joskin
valovoimakkuudeltaan heikon. [E. Mascart, „Traité
d’optique" (1899-1903); J. Pernter,
»Meteorologiselle Optik" (1902-09).] U. 8 :n.
Sateenkaarirautu ks. Lohi.

Sateenmittari ks. Sademittari.

Sateentekijät. Luonnonkansain keskuudessa
Kuuluu noitain tärkeimpiin velvollisuuksiin
sateen hankkiminen, kun pitkällinen pouta uhkaa
tuottaa nälänhätää. Sateen aikaansaamiseksi
käytetään loitsuja, taikoja, uhreja, kulkueita
j. n. e. E. K-a.

Sat-el-arab (Shatt-el-Arab), Eufrat- ja
Tigris-virtain 150 km pitkä yhteinen juoksu. Virtaa
hedelmäisten, verraten taajaan asuttu;en tasanko
jen halki, laskee 70 km pitkän, tulvalla veden
vallassa olevan, kuivalla suolakarstan peittämän
suistomaan halki Persian-lahteen. Aluksin
kuljettava. Sen varrella Basran satamakaupunki.

Satelliitti (lat. sate’lles = henkivartia), seuraaja;
kiertotähden kuu tai kiintotähtiparin pienempi
komponentti.

Satiainen ks. Täi t.

Satiini (ransk. sätin). 1. Loimi- tai
kudepin-tainen kangas, jossa loimi- ja kudelangat ovat
sidotut niin, että sidospisteet kokonaan
peittyvät ja kangas tulee pinnaltaan täydellisesti
tasaiseksi. — Oikea s. on valmistettu joko
kokonaan silkistä tai se on puuvillakuteella
silkki-loimeen kudottu kangas, ja sillä 011 varsin
huomattava silkinkiilto. Nykyään kudotaan paljon

puuvilla-s :eja (satinet), joista paremmat lajit
merceroidaan ja kiiltoa lisätään
silkkikalante-rilla kalanteroimalla. Puuvillatuotteisiin
saadaan kiiltoa merceroimalla. Tämän menettelyn
keksi Jolin Mercer 1844 käsitellessään
puuvillalankaa 27°-29° Be natronlipeäliuoksessa. Kuidut
paisuvat ja kutistuvat tällöin sekä saavat
huomattavan kiillon, jos niiden kutistuminen
lanka-vyhtiä jännittämällä estetään. Menettelyä
käytetään nykyään sekä langoille että kankaille. —
2. S. sidoksena on samaa kuin ponisi, ks. S
i-d o s. E. .1. 8.

Satiininahka (ks. Satiini) valmistetaan
vasikanvuodista (ks. Nahka). Jälkikäsittelyssä
pinta sivellään öljyllä ja hangataan sileäksi,
lihapuoli voidellaan talirasvalla. Lopuksi nahka
vuollaan, voidellaan kiiltovoiteella ja hangataan
huopatilkulla ja lasilla tai kiillotetaan koneella.

J. A.

Satiinipuu = a t 1 a s p u u (ks. t.).

Satiinivalkoinen, indigolla heikosti sinertä
väksi värjätty liidun ja sinkkivihtrillin
sekoitus, muuttuu kipsiksi ja sinkkikarhonapfksi.

Satiiri (lat. satira), pilkkarunous, pilkkaruno.
S. (nimitys johtuu muinaislat. sanasta satura
lanx, joka merkitsee alkuaan monenlaisilla
hedelmillä täytettyä maljakkoa) on roomalaisten
luoma runoudenla ji, lähinnä opetusruno, jonka
pilkallinen ja katkera iva kohdistuu
parantamistarkoituksessa etupäässä elämän huomattaviin
siveellisiin heikkouksiin, yhteiskunnan paheisiin
ja narrimaisuuksiin. Usein s. on yhteydessä
komiikan kanssa ja lainaa muotonsa milloin
miltäkin runoiulenlaiilta. S:iin voidaan myös
lukea parodia sekä travestia (ks. n.). —
Kaikkein ensinnä toi s:n kirjallisuuteen roomal.
runoilija Ennius, ja edelleen kehittivät sitä
Rooman kirjallisuuden etevimmät satiirikot Horatius
ja Juvenalis. Humanismi otti sen uudelleen
käytäntöön. Huomattavimmat satiirikot ovat paitsi
jo mainittuja roomal. kirjailijoita: esp.
Cervantes, ransk. Rahelais, Moliére, Voltaire,
Beau-marchais, Sardou y. m., engl. Swift, Rvron,
Shaw, saks. Fischart, tansk. Holberg, norj. Ibsen.
Kielland, ruots. Dalin, Kellgren, Leopold, rouva
Lenngren, Strindberg, ven. Stsedrin. Tl. Kr-v.

Satimet ks. Metsästys, palsta 425.

Satineeraus (ks. S a t i i n i) on paperin,
kankaiden. nahan y. m. jälkikäsittely tav.
kalanteri-koneella ks. K a 1 a n t e r i. Paperi johdetaan
joko arkkeina t. rullina kalanterikoneen valssien
välitse, jolloin se tulee satineeratuksi ja saa
toispuoleisen t. molemminpuoleisen kiillon t. mvös
kuvioituu. Nahan satineeraukseen käytetään
erikoista s.-konetta. J. A.

Satisfaktsioni (lat. satisfa’ctiö < satisfa’cere
- tyydyttää), hyvitys, korvaus.

Satleds ks. Sutlej.

Sato ks. Maatalous ja Vuoden t u 1 o.

Satraappi (pers. khsatlirapävan), maaherran
arvonimi muin. Meedian ja Persian
valtakunnissa. Kukoistuksensa aikana Persia oli jaettu
20 s.-kuntaan. Kuvannollisesti s. merkitsee
omavaltaista virkamiestä. K. T-t.

Satsi (saks. Satz, ruots. sats), mus.,
monimerkityksinen ja hankala määresana: 1.
teknillinen sävellystäpä yleensä, esim. homofoninen,
polyfoninen, „ankara", „vapaa" s. — 2. ks.
Jakso. — 3. ks. Osa. — 4. Säeryhmä, jonka

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0447.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free