- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
853-854

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saturnolainen säe ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Saturnolainen säe—Sau

854

tuli sitten kivitetyksi. [von der Miihl, „De
L. Apuleio Saturnino" (1906).] E. R-n.

Saturnolainen säe (lat. versus Satnrnius),
muinaisitalialainen kansanomainen runosäe, jonka
pohjakaava on:

Esim. main’m dabu’nt Mele’lli Næ’vio’ poe’tæ.
Kirjallisuudessa esiintyessään se on laajuuteen
perustuva ja samalla sanakorkoa vaarinottava
*äe. S. tavataan erinäisissä piirtokirjoituksissa
sekä Livius Andronicuksen Odysseia-käännöksen
ja Næviuksen ,,De bello punico"n katkelmissa.
[Leo, ,,Der saturnisehe Vers" (1905), Bergfeld,
„De versu Saturnio" (1909).] E. R-n.

Saturnus [satu’-]. 1. (myös Såëturnus, =
,,Kylväjä") muin.-it. kylvönjumala, jonka kunniaksi
vietettiin Saturnalia- (ks. t.) juhla. Hänelle
497 Roomassa pyhitetty, myöhemmin uusittu
tomppeli, missä valtionrahasto säilytettiin, sijaitsi
Forumin länsiosassa Capitoliumiin vievän tien
(Clivus Capitolinus) varrella; siitä on jäljellä
8 pylvästä. — Jo aikaisin alettiin katsoa S :ta
samaksi kuin kreik. Kronosta, jonka
palvelukseen kuuluvat menot sekä attribuutit ja tarusto
omistettiin hänelle. Samoinkuin Krouos oli S:kin
muka Hallinnut kultakaudella ja hänen kerrottiin
olleen Latiumin kuninkaana. S:n puolisoksi
tehtiin myöhemmin Ops (ks. t.), joka identifioitiin
lvronoksen puolison Rhean kanssa. Myös erinäisiä
„barbaarijumalia" (Galliassa ja Afrikassa)
roomalaiset pitivät S:na. E. R-n.

2. ’Välitit. kuudes auringon ympäri kier-

tävistä planeeteista (asteroideja lukuunottamatta).
Kiertoaika, keskietäisyys ja massa ks. P1
a-neetti. S :n radan kaltevuus on 2° 30’, sen
eksentrisiteetti 0,05606. S:n ekvaattorihalkaisija
on 9.25 x maan ekv.-lialk., sen litistyminen on
Vio-Tiheys on O.ia (maapallon tiheys = 1). S. pyörii
akselinsa ympäri 10 tunnissa 14 min:ssa. On
keksitty 10 S:n ympäri kiertävää kuuta, joitten
keskietäisyydet (S:n säteissä) pääplaneetista,
kiertoajat y. m. selviävät allaolevasta taulukosta:

Nimi R?.dan isoakse- Kiertoaika Keksinyt

Iin puolikas paiv. tunt. J

Mimas 3,i 0 23 Herschel 1789.

Eiiceliidus 3,9 19 „

Tethys 4,9 1 21 Cassini 1684.

üione 6,2 2 18 „

Rhea 8,7 4 12 „ 1672.

Titan 20.2 15 23 Hnvgens 1655.

Themis 24,2 20 20 Piekering 1904.

Hyperion 24,:, 21 7 Bond 1848.

Japetus 58,9 79 8 Cassini 1671.

Phæbe 214,4 550 11 Pickering 1898.

Kuitten radat ovat melkein samassa tasossa
(Phæbe kiertää retrogradisesti), joka käy yhteen
myös planeetin ekvaattorin tason kanssa
(kaltevuus 11. 28°). Ainoa laatuaan aurinkokunnassa
ja erittäin merkillinen on samassa tasossa
S:ta ympäröivä S:n rengas. 1600-luvun
alkupuolella olivat Galilei ja muut huomanneet
planeetilla olevan omituisia ,,korvia", Iluygens
keksi ilmiön renkaaksi 1656. Rengas on erittäin
■ohut (sen paksuus on 11. 350 km), ulkoreuna 011
139,000 km, sisäreuna 71,000 km S:u
keskipisteestä, siis ainoastaan 9,000 km sen pinnasta.
Renkaan jakaa kahtia Cassini’n leikkaus, musta
juova n. 120,000 km:n etäisyydellä keskipisteestä.
Lähinnä planeettia oleva osa sisärenkaasta ei ole
laistava, joten usein puhutaan ulkorenkaasta,

sisärenkaasta ja tummasta renkaasta. Renkaan
kokoonpanosta ja liikunnasta vrt. K e el e r ja
Kosmogonia. — S:n pintamuodostuksia 011
ollut vaikea havaita, osaksi suuren etäisyyden,
osaksi kiertotähteä ympäröivän pilvikehän takia.
S. loistaa himmeällä kellertävällä, ensimäisen
suuruusluokan tähden valolla. Valovoima
vaihtelee kuitenkin suuresti, riippuen siitä kuinka
avonaisesti rengas kallistuu maahan ja
aurinkoon päin. II. R.

Satyri (kreik. satyros), muinaiskreik.
tarustossa puolieläimellinen hedelmällisyys- ja
sikiä-väisyyshaltia. Vanhimpien
kuvateosten mukaan s :eilla on
hevosen jalat, häntä ja korvat,
takaraivolla ja niskassa törröttää
tuuhea harja, naama on kovin
raaka ja ruma, elkeet rivoja.
Nähtävästi s:t ovat
alkuperältään samoja kuin
kreettalais-mykeneläisen kulttuurikauden
sekamuotoiset hirviöt; toiselta
puolen ne ilmeisesti ovat läheistä
sukua kentaurien kanssa.
Myöhemmin s:ien muotoihin sekoittuu
puoleksi pukinkaltaisen Panin
piirteitä (pienet sarvet, pukinsaparo
y. 111.). Aikojen kuluessa s:t
kuitenkin kuvataan yhä
inhimillisemmiksi. Praksiteles loi heistä
jonkunmoisen ihannetyypin, jossa
olennoitui luonnonelämän
suruttomasti haaveilevaa hilpeyttä. — Tavallisesti s:t
esiintyvät Dionysoksen iloisina ja vallattomina
seuralaisina, yhtä persoina viinille kuin
nymfeille. Vanhoina aikoina niitä usein kuvataan
pitkäpartaisiksi, kaijupäisiksi ikämiehiksi;
myöhemmin ne enimmäkseen ovat parrattomia nuo
rukaisia, johtajanaan pyylevä pörröinen vanhus.
Seilenos (ks. t.). Varmaa rajaa s:ien ja
Seilenos-tyypin välillä 011 vaikea vetää. — Omaksuessaan
kreik. tarumaailman roomalaiset usein sekoitti
vat s:t omaan Faunus nimiseen haltiaansa. —
vrt. myös Satyrinäytelmä. O. E. T.

Satyriasis (ks. Satyri), miehessä esiintyvä
luonnottoman kiihkeä sukupuolivietti, jommoinen
joskus tavataan erilaisissa mielisairauksissa.

Satyrikana ks. S a r v i f a s a a 11 i t.

Satyrinäytelmä, muinaiskreik. näytelmälaji,
jossa toimivina henkilöinä oli taruston jaloja
sankareja, mutta koorina satyrien (ks. t.) kelvoton,
iloinen parvi, jotenka sankarien vakavat
pyrkimykset ja kohtalot kääntyivät hullunkurisiksi
seikkailuiksi. Ainakin 5:nnellä vuosis. oli taval
lista, että kukin niistä kolmesta runoilijasta,
jotka kulloinkin ottivat Ateenan
tragediakilpai-luihin osaa, kolmen tragedian ohessa pani
näyttämölle myös s:n. Täydellisenä on säilynyt
ainoastaan yksi s., Euripideen Kyklops, jonka aihe
011 otettu Odysseuksen tarustosta. Äskettäin on
löydetty melkoinen katkelma Sophokleen
laatimaa Ikhneutai (,,Jälkien vainuajat") nimistä
s:ää, jossa repiiisevästi kuvataan, mitenkä
saty-rit vainukoirien tavoin auttavat Apollonia
löytämään karjaansa, jonka hänen äskensyntynyt
veljensä Hermes on piloillaan varastanut ja pii
-loittanut. O. E. T.

Satyyri ks. Satyri.

Sau ks. S a v a.

(S.H.)

Satyri.
(Villa Albani.)

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0449.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free