- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
855-856

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saturnolainen säe ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

855

Sauce—Sault-Ste-Marie

.-56

Sauce [sös] (ransk.), kastike.

Sauer [zuior]. 1. W i 1 h e 1 m S. (s. 1831), saks.
urkutehtailija (Frankfurt an der Oderissa).
Hänen rakentamiaan urkuja on Leipzigin
Thomas-kirkossa, Kölnin Gürzenichissä v. m. — 2. Emil S.
(s. 1862), saks. pianisti, N. Rubinsteinin ja Lisztin
oppilas. Toimi 1901-07 Wienin konservatorissa,
..mestariluokan" opettajana. Säveltänyt 2
pianokonserttoa. Julkaissut muistelmia elämästään
(„Meine Welt" 1901). /. K.

Sauerland /zauorlant], alue ja vuoristo
(Sauerländisches G e b i r g e) Länsi
Saksassa. Westfalenin etelä- ja Reinin liuskevuorten
itäosassa, enimmäkseen ylätasankoa, josta siellä
täällä nousee korkeampia selänteitä ja johon joet
ovat uurtaneet syviä, kauniita laaksoia.
Korkeimmat kohdat idässä (Härdler
Rothaarge-birgessä 696 m ja Astenberg Winterberger
Pla-teaussa 827 m vi. merenp.).

Sauerwein [zausrväin], Georg Julius
Justus (1838 1904), saks. kielitaituri, kotoisin
Hannoverista, opiskeli itämaisia kieliä
Göttinge-nissä ja matkusteli sen jälkeen monessa maassa.
Hänellä oli hämmästyttävä kyky lyhyessä ajassa
oppia mitä erilaisimpia kieliä ja hän osasikin
useimpia Euroopan ja muutamia Aasian ja
Afrikan kieliä ja runoilikin niillä. M. m. hän kävi
1875 maassamme ja Ahlqvist on ,.Kielettäressä"
julkaissut hänen suomeksi kirjoittamansa runon.
Brittiläinen pipliaseura käytti laajalti hänen
kielitaitoansa hyväkseen. Varsinkin S. oli
kiintynyt liettualaisiin, Lausitzin vendiläisiin ja
norjalaisiin sekä esiintyi usein pienten
kansallisuuksien puoltajana. Liettuaksi hän on, käyttäen
kir-jailijanimeä Girënas (..metsäläinen"),
julkaissut useita kirjoituksia ja runoja, joilla
samoinkuin koko hänen innokkaalla esiintymisellään
liettuan kielen puolesta on ollut huomattava
merkitys liettualaisten kansallistunnon kehityksessä.
S. ajoi myöskin rauhanaatteen asiaa. J. J. M.

Saukko (Lvtra vulgaris), näädän heimoon
(Mustelidce) kuuluva, melkein yksinomaan vedessä
elävä ja kaloja (myös sammakoita, jokiäyriäisiä
y. m.) ravinnokseen käyttävä älykäs ja
tarkka-aistinen, kimakkaääninen petoeläin. Rakenteessa
ilmenee suuri mukautuminen vesielämään. N.
75-80 cm pitkä ruumis on tasasoukka ja litteä,
pääkallokin on tavallista litteämpi, ulkokorvat vain
vähän esiinpistävät, korva-aukot ihopoimulla
suljettavat, raajat lyhyet ja voimakkaat, varpaat
kynsiin saakka räpylän yhdistämät, n. 40 cm
pitkä suippokärkinen häntä tyveltä litistynyt
(toimii uidessa ja sukeltaessa m. m. ohjauselimenä).
turkki tiheä ja sileä, lyhytkarvainen, päältä
kiiltävän tummanruskea, alta. etenkin kaulan
alapuolella ja pään sivuilla, vaaleampi. S. ui ja sukeltaa

(S.H.) Saukkoja.

erinomaisesti ja ottaa vahvoilla, terävillä
hampaillaan kiinni hyvinkin nopean kalan.
Maallakin se liikkuu sangen nopeasti ja voi esim.
talvisin vaeltaa pitkät matkat vesistöstä toiseen.
Parhaiten se viihtyy juoksevissa vesissä. Pesä
on rantaäyräässä, tilapäispesiä voi olla useani
piakin, s. kun yleensä liikkuu paljon ja on
ainakin keskipäivän piilossa. Pesän pääkäytävä alkaa
n 1/2 m vedenpinnan alla ja johtaa ylös kuivaan
keskuspesään, maanpuolelle on myös usein
käytäviä, ainakin jonkinlainen ilmanvaihtotorvi.
Naaras synnyttää touko- t. kesäkuussa 2-4 sokeaa,
avutonta poikasta, jotka kauan pysyvät emon
seurassa. — S. on hyvin saaliinliimoinen ja syö
vain parhaat palat, jos saalista on runsaasti.
Kalavesille se siten on hyvin vanhingollinen.
Suomen kalastusyhdistys maksoi, s :sta
tapporahaa vv. 1892-1904 (ensimäistä vuotta lukuun
ottamatta keskimäärin n. 450 kpl:sta vuosittain,
suurin määrä 696 1903; palkinto alkuvuosina
5 mk., sitten vähemmän). Nuorena pyydystetty
s. voi tulla hyvin kesyksi ja 011 .sangen
oppivainen (esim. Kiinassa käytetään opetettuja s:ja
kalastukseen: Euroopassakin on sitä hyvällä
menestyksellä koetettu). Vahingollisuuden ja
etenkin arvokkaan nahan vuoksi pyydystetään s:ou
innokkaasti (ajokoirien avulla, raudoilla,
loukuilla y. m.) siellä, missä sitä vielä on
enemmältä. Meillä se vielä tavataan koko maassa,
sekä sisämaassa että merenrannikoilla, joskin
verraten harvinaisena. Mvös muualla Euroopassa
sekä Aasiassa s. on laajalti levinnyt.
Amerii-kassa ja Afrikassa on läheisiä lajeja. /. V-s.

Saul, Ivisin poika Benjaminista, Israelin
ensimäinen kuningas (ehkä n. 1030-1010 e. Kr.).
Vapahdettuaan Itä-Jordaninmaassa sijaitsevan
Jabesin kaupungin, jota ammonilaiset piirittivät,
S. asetettiin Gilgalissa kuninkaaksi (1 Sam. 11),.
voitti sitten filistealaiset useissa taisteluissa,
joissa hänen urhoollinen poikansa Jonatan
erityisesti kunnostautui (1 Sam. 13 seur.) ja oli
menestyksellinen sodassa m. m. amalekilaisia vastaan
(vrt. Samuel). Filistealaistaistelut näyttävät
kuitenkin kestäneen koko S:n hallitusajan, ja
niihin hän lopuksi sortuu: Gilboan vuoren
taistelussa kaatuu ensin kolme hänen vanhinta poi
kaansa, ja sitten hän itse epätoivoisena syöksyy
miekkaansa. Kiitolliset Jabesin asukkaat pelas
tavat S:n ruumiin vihollisen häväistykseltä ja
hautaavat sen kaupunkiinsa (1 Sam. 31).
S:n luonne oli yhtä traagillinen kuin hänen
loppunsa. Hän oli uljas, ritarillinen, helposti
syttyvä, mutta samalla iuulevainen, helposti
lamautuva ja raskasmielisyyteen taipuvainen.
Riitaisuus ja lopullinen ero S:n ja Samuelin ja
sittemmin myös hänen ja Davidin (ks. t.) välillä
painaa hänen historiaansa synkän, salaperäisen
leiman. S. 011 oikeastaan vielä heimokuningas.
joka vain sodassa on koko Israelin johtaja.
Rauhan aikana ei hänen hallitustaan juuri huomata
kotiheimoa. Benjaminia, ja kotikaupunkia. Gibeaa
ulompana. Avarasta perintötilastaan hän saa
tulonsa. Gibeassa, pyhän tamariskipuun alla hän
pitää neuvotteluja sotilastensa kanssa ja ottaa
ne vastaan, jotka tulevat häneltä hakemaan apua
ja oikeutta. Mutta varsinainen pääkaupunki,
palatsi, hovi, haaremi ja verot puuttuvat.

A. F. P-o.

Sault-Ste-Marie ks. S a i n t M a r y’ s River.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0450.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free