- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
857-858

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saumahöylä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

857

Sauma höylä—Sauropsida

858

Sauniahöylä, saumaamiseen käytettävä noiu
900 mm: n pituinen pitkähöylä (ks. Höylä).
Jotta höylättävän laudan syrjä tulisi vähällä
vaivalla aivan suora, käytetään toisinaan s:n
anturassa huulta 1. pienaa, joka sitten liukuu laudan
sivulle sovitettua suoraa ohjauslautaa pitkin.

P-o P o.

Saumaise [somë’s], Claude de ks.
Saima-äiu s.

Saumalaastitus, ralcennust. Tiili- ja
luonnon-kivimuurit, joita ei rapata, varustetaan s :11a.
S. tehdään viimeistelytyönä, vasta sittenkuin
muurit ovat muuratut ja se tapahtuu siten, että
muurari kapealla laastikaulxalla 1. s a u m
a-raudalla painaa laastin muutaman cm:n
syvyyteen puhtaaksi raavittuihin ja
kostutettuihin saumoihin ja antaa saumalle sen lopullisen
(suoran, vinon, sisään- tai ulospäin kaarevan)
muodon. Saumojen puhdistustyön välttämiseksi
muurataan s :11a varustettavat muurit n. s.
avo-saumoilla. Saumaraudalla tulee olla sama
muoto kuin saumalle on annettava. Se
muistuttaa suoraa tai kaarevaa talttaa. K. S. K.

Saumata. 1. Höylätä esim. lattialankun syrjä
aivan suoraksi, jotta se sopii tiiviisti toisen
lankun reunaan. — 2. Täyttää tiilisauma
(laasti-sauma) tavallista laastia kestävämmällä aineella
joko koholle, makkaralle tai syvennykselle,
uurteelle. P-o P-o.

Saumur [somy’r], arrondissementin
pääkaupunki Länsi-Ranskassa, Maine-et-Loiren
departementissa, Thouet-joen suussa Loiren vas.
rannalla ja Loiressa olevalla saarella, ratojen
risteyksessä; 16,198 as. (1911). — Linna
(1000-1500-luvuilta), nyk. arsenaalina, St.-Pierre,
Notre-Dame-de-Nantilly, St.-Nicolas, St.-Jean ja
Notre-Dame-des-Ardilliers nimiset kirkot (viimeinen
1500-1600-luvuilta, muut 1100-luvulta),
kaupungintalo, teatteri, suuri ratsuväenkasarmi, paljon
yksityistaloja 1400-1700-luvuilta, kaksiosainen
kivisilta oik. rannalla olevaan Croix-Verten
esikaupunkiin. — Tunnettu ratsuväen upseerikoulu,
pari lukioa, kirjasto, viininvilielyskoulu, museo
(kaupungintalossa). Harjoitetaan
viininviljelystä ja viiniteollisuutta, rukousriauhain, oluen
y. m. valmistusta. — Leroy-Beaulieu’n
syntymäpaikka. — Uskonpuhdistuksen aikana S. oli
Ranskan protestanttien pääpaikkoia, ja siellä oli
jumaluusopillinen seminaari. S:n luona
kuninsras-mieliset 1793 voittivat tasavaltalaiset. E. E. K.

Sauna, Suomessa (vieläpä muuallakin) tav.
sanottu suomalaiseksi tai
roomalaiseksi (ks. Roomalainen kylpy) aina sen
mukaan, otetaanko siinä höyry- vai
kuumailma-kvlpyjä. Suom. s. on alkuaan samalla asunto
— ensiksi nähtävästi maa-asunto (sellaisia on
vielä köyhälistöllä maalla mäkirinteissä), sitten
maanpäällinen hirsirakennus, pirtti, joka
bal-tilaisissa kielissä (liettuassa ja lätissä), joista
*e on lainattu, niinikään merkitsi s:aa. Vielä
1756 oli useimmissa taloissa Hauholla pirtti
samalla kylpy- ja mallasten valmistushuone.
Vanhanmallisessa suom. s :ssa on sisäänlämpiävä
uuni, kiuas, jonka kuumennetuille päällys- 1.
löylykiville heitetään vettä, josta löyly
muodostuu. Jo Tacituksen aikaiset germaanit
löivät löylyä samalla tavalla, ei kuitenkaan
kiukaalle, vaan — kuten väitetään — tilapäisesti
kuumennetuille kiville; samoin Ibn Dastan ku-

vaamat slaavit (skyyttiläiset heittivät samassa
tarkoituksessa kuumennetuille kiville
hampunsiemeniä). Karjalaisessa ja savolaisessa saunassa

vat lauteet kiukaan ja peräseinän välilä, ja
parvi vähän ylempänä vastaavalla puolella.
Muualla Suomessa on parvi 1. lavo tavallisimmin
peräseinän vieressä; Satakunnassa on sen ja
kiukaan välillä hiukan alempana v ä h ä 1 a v o.
Parvella 1. isolla lavolla valmistettiin maltaat:
tähän aikaan sanottiin saunaa m a 11 a s s a
Iinaksi. Savossa ja Karjalassa on lauteiden alus
nimeltään karsina. Muilla seinämillä on
penkit. Ikkunat pienet: sisäänlämpiävissä s:issa savu
menee ulos reppänän kautta. S:n etuhuoneena
on usein kota saunaveden keittoa ja
pyykinpesua varten. Vanhaan aikaan lämmitettiin
kylpyvesi kiukaasta otetuilla kuumilla kivillä,
ks. Kylvyt. U. T. 8.

S.-kylvylle ominaista on, että kylpijän koko
ruumis joutuu lämpöisen vesihöyryn
vaikutuksille alttiiksi. S:n kostea lämpö aikaansaa ihon
verisuonien laajentumisen, mikä näkyy kylpevän
pinnan punasta ja sen turpeasta tilasta,
synnyttäen samalla jonkinlaista yleistä mielihyvää ja
hyvinvoinnintunnetta. Kosteuden ja lämmön
vaikutuksesta ihon huokoset puhdistuvat hien,
tomun y. m. aiheuttamista tulpista, joten ihon
toiminta pääsee vilkkaasti suoriutumaan.
Järjellisesti käytettynä on s:ssa kylpeminen omansa
terveyttä edistämään, jos terveys muuten on
jonkinlainen. Sairauden ja heikkoudentiloille s.-kylpv
sitävastoin ei useinkaan sovellu, sillä se
hermoston kiihotus, minkä kostea lämpö tuottaa, ja
ioka kylpiiään juuri tuo tuon miellyttävän
hy-vinvoinnintunteen, on omansa hermoston
rasittamaan ja heikkoa ruumista väsyttämään.
Heikot ihmiset ovat siitä syystä useimmiten
sauna-kylvyn iälkeen, esim. seur. päivänä, kovin
väsyneet. Kokemuksesta tiedetään myöskin, että s:n
kostea lämpö ei ole paikallaan niille, joilla on
siiraloisia muutoksia keuhkoissa tai silmissä.
Kostea lämpö aikaansaa näissäkin elimissä
verisuonien laajentumisen, mikä helposti vie niissä
olevien sairaloisten muutosten pahenemiseen.
Tällaiset henkilöt voivat ehkä kuitenkin käyttää
hyväkseen jonkinlaista liöyrykylpyä, mutta
silloin pitäisi, niinkuin höyrykaapissa on laita, pää
suineen silmineen olla jotenkin suojattu kostean
lämmön vaikutuksilta. Suom. s:ssa iholle leviävä
kosteus on pääasiassa tiivistynyttä löyWhövryä.
vrt Kylvyt. M. O-B.

Saunakukka ks. Matricari a.

Saunalahti, Viipurin esikaupunkeja, ks. V i
i-puri. S :n kohdalla on S:n
rautatie-pysäkki, 3 km Viipurista (Helsinkiin päin).

Saunio ks. M a t r i c a r i a.

Sauramo ks. A n t h e m i s.

Sauria ks. Matelijat ja Sisiliskot.

Sauriot ks. Liskot.

Sauropodit, pienipäisiä kasvinsyöiäliskoja dino
saurioitten ryhmästä, useimmat kooltaan
jättiläismäisiä. Eturaajat takaraajoja hieman
pienemmät. S :hin kuuluvat m. m. suurin tähän asti
tunnetuista maaeläimistä: a t 1 a s 1 i s k o, ks. t.
(Atlantosaurus); muita tunnettuja muotoja ovat
m. m. ukkoslisko (Brontosaurus) ja
Diplo-dorus, joiden luurankoja on useita kaivettu esiin
Kalliovuorten jurakautisista kerrostumista.

Sauropsida 1. Sauropsidæ (kreik. sauros = sisi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/8/0451.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free