- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
859-860

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saumahöylä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

859

lisko, ja ojms = ulkonäkö, = sisiliskojen kaltaiset),
Th. Huxley’n eusi kerran käyttämä nimitys, jolla
tarkoitetaan matelijoita ja lintuja yhdeksi
ryhmäksi yhdistettyinä. Yhdistämistä on perusteltu
sillä, että suuresta ulkonaisesta eroavaisuudesta
huolimatta perusrakenne molemmissa ryhmissä
on monessa suhteessa samanlainen ja että
lintujen ryhmä kaikesta päättäen on kehittynyt
mui-naismaailman matelijoista (välimuotoina esim.
liskolintu [ArchæopteryxJ ja
odontor-niitit 1. kammasnokkaiset linnut). Tav.
matelijat ja linnut kuitenkin pidetään systeemissä
erillään katsoen siihen, että kumpikin ryhmä 011
hyvin rajoitettavissa oleva kokonaisuus. vrt.
Matelijat ja L i 11 n u t. I. V-s.

Sauropterygit, k ä ä r m e 1 i s k o t,
paljasnah-kaisia meriliskoja mesozooiselta ajalta (varsinkin
jurakaudelta), pitkäkaulaisia, pienipäisiä ja
lv-hytpyrstöisiä, suurehkoja muotoja.
Viisivarpai-set raajat enemmän tai vähemmän evämäiset.
Näihin kuuluvat: joutsenliskot 1.
plesio-sa.urit (ks. t.), useita lajeja, joista hyvin
täydellisiä luurankoja on säilynyt, niiden edeltäjät
triaskautiset notosauriot (ks. t.), joilla
raajat olivat vähemmän evämäiset. ja
Pohjois-,\me-riikan liitukautisista kerrostumista tunnettu jät
-tiläiskokoinen Elasmosaurus (pituus 15 m).

V. A. K-io.

Saussier [sosjC], Félix Gustave
(1828-1905), ransk. kenraali; otti kunniakkaasti osaa
taisteluihin Afrikassa, Krimin sotaan. Italian
sotaan 1859, Meksikon sotaretkeen ja 1870-71 v:n
sotaan: joutui Metzissä saksalaisten vangiksi,
mutta karkasi vankeudesta; tuli 1871
brigadiken-raaliksi, 1878 divisioonakenraaliksi ja seur. v.
armeiakunnan päälliköksi; kukisti 1881 Tunisin
kapinan. J. F.

Saussure [sosy’r]. 1. Horace Bénédict
d e S. (1740-99), monipuolinen sveits.
luonnontutkija, toimi professorina Genèvessä. Alppien
tutkiminen geologiselta, meteorologiselta,
kasvitieteelliseltä y. m. kannalta on ensi sijassa
tehnyt S:n nimen tunnetuksi. Hän m. m.
ensimäi-senä tutki gletsereitä geologisina ja fysikaalisina
ilmiöinä. V. 1787 S. toisena järjestyksessä nousi
Montblanc’ille ja teki siellä ensimäiset
onnistuneet ilmapuntarimittaukset sekä muita
tieteellisiä havaintoja. S. konstrueerasi myös erilaisia
meteorologisia y. m. kojeita, m. m. hiushygro
metrin (ks. Hygrometri), diafanometrin ja
ensimäisen sinenmittaa jan (ks. n.). Pääteos
,,Vovages dans les Alpes" (4 os., 1779-96).

2.* Nicolas Théodore de S. (1767-1845).
edellisen poika, toimi geologian ja mineralogian
professorina Genèvessä. S. on kokeellisen kasvien
ravintofysiologian perustajia; m. m. hän sai
selville, että kasvien juuret imevät ravintosuoloja
toisissa suhteissa kuin niitä ravintoliuoksissa (ja
siis maassa) on tarjona (vrt. Kasvit, palsta 481).
Lisäksi hän selvitti mineraaliaineiden merkitystä
kasvien ravinnonotossa, osoitti että hiilihapon
yhteyttäminen tapahtuu vain valossa, ja suoritti
muita tärkeitä kasvifysiologisia tutkimuksia.
S. julkaisi myös puhtaasti kemiallisia
tutkimuksia, esim. rosmariini- ja ruusuöljystä y. m.
Tärkein teos »Recherches chimiques sur la
végéta-tion" (1804).

3. Ferdinand de S. (1857-1913), sveits.
kielentutkija. v:sta 1892 sanskriitin ja vertaile-

860

van kielitieteen professorina Genèvessä. Julkai
suista mainittakoon käänteentekevä ..Mémoire
sur le sj’stème primitif des voyelles dans les lan
gues indo-européennes" (1879) ja tärkeät
tutkimukset liettuan aksentista.

Saussurea, 1 ä ä t e, jokseenkin korkea,
karvainen, kapealehtinen, sinipunakukkainen mykerö
kukkaisrnoho, jota kasvaa lihavilla korpiniityillä
ja tuntureilla Lapissa sekä Pohjois- ja Itä-Suo
messa. K. L.

Saussuriitti, vuorilajeissa esiintyvä himmeä,
harmaanvihreä aine, joka sisältää epidoottia ja
zoisiittia. S. on plagioklaasimaasälvän muuttn
mistulos. P. E.

Saustila, maatila Sauvon pitäjässä 12 km Pai
rnion rautatieasemalta etelään, käsittää, paitsi S:i»
allodisäteriä, joukon tiloja sekä Sauvon että Pai
mion pitäjissä, yhteensä 4,:; manttaalia, 1,125,71
ha, josta 340,»o ha viljeltyä. — S:n omisti 1400
luvun alussa Rötker Ingenpoika Diekn, jonka
tyttären naimisen kautta tila näyttää
siirtyneen Skelge-suvulle. V. 1490 Henrik Klaunpoika
Uieknin puoliso Lucia Olavintytär Skelge möi sen
arkkipiispa Jaakko Ulfinpojalle, piispa Maunu
Särkilahdelle, valtionhoitaja Sten Sture
vanhemmalle ja asemies Knut Posselle, jotka sani. v
lahjoittivat sen monien muiden ostamiensa tilo
jen ohella Naantalin luostarille. V. 1531 S.
peruutettiin kruunulle ja oli sitten »kuninkaan
perintöä ja omaa", kunnes se 1553 vaihdon kautta
siirtyi Niilo Mikonpojalle, Liesniemen herralle,
jonka jälkeläisillä (Blåfjeld-suvulla) se oliv:een
1693. Yiimem. v. sen osti nimismies Johan
Forsskåhl. jonka äiti oli Blåfjeld-sukua. 1500
luvun jälkimäisellä puoliskolla mainitaan S:n
omistajana myö’s Olavi Svart, jonka puoliso oli
o. s. Blåfjeld, Forsskåhlin kuoltua 1703 ovat
S:n omistaneet m. 111. ratsumestari Lindbom
(1703-22), hovioik. asessori ja sittemmin
maaherra L. J. Ehrenmalm (1722-54), piispa Juhana
Brovallius, kapteeni Georg Ehrenmalm (1758
98), professori ja sittemmin valtioneuvos G. E.
von Haartman (k. 1815), Fock-suku (n. v:een
1863), tilanomistaja K. H. Haartman y. m. m.,
agronomi Otto Rotkirch (1901-09) ja nyk. (1915:
v:sta 1909) luutnantti Gust. Schauman. — Pui
nen päärakennus on v:lta 1817. A. Es.

Sauternes [sotefrn], hieno valkea Bordeaux
viini, saanut nimensä S:n kylästä (Gironden de
part.).

Sauvabakteeri ks. Bakteerit.

Sauvakirkko ks. Puu tyyli.

Sauvaottelu, 1) työntö- tai vetokilpailu. jossa
sauva (ks. Voimistelutelineet) ou
työntö-tai vetovälineenä; 2) kamppailu, missä
vastustajat samasta sauvasta kiinnipitäen koettavat
riistää sen toiseltaan; 3) miekkailu, sauva tai
keppi miekan asemesta (saks. Stockfechlcn).

KL U. S.

Sauvasirkat ks. Kummitussirkat.

Sauvavoimistelu ks. Voimistelu.

Sauve-garde [sovga’rdJ, suojavahti, turvakirja.

Sauveur fsovo’r], J o s e p h (1653-1716), ransk.
fyysikko, teki tutkimuksia ääniopin alalla. Hän

määräsi säveleiden C:n, C:n, c:n, c:n, c:n j. n. e.
värähdysluvut olettamalla C:n absoluuttisen vä
rälidysluvun 16:ksi ja kertomalla sen vuoron pe
rään 2:n potensseilla 2. 4. 8. 16. 32 ... . Sävelei

Sauropterygit—Sauveur

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0452.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free