- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
861-862

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sauvo ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

861

Sauvo—Savannah

862

den absoluuttisia värähdyslukuja tutkiessa hän
vertasi kahden yhtaikaa soivan, korkeudeltaan
hyvin läheisen sävelen synnyttämiä väreilemisiä 1.
sävel iskuja. U. S: n.

Sauvo (ruots. Sagu). 1. K u n t. a, Turun
ja Porin 1., Piikkiön kihlak., Sauvon-Karunan
nimismiesp.; kirkolle Paimion rautatieasemalta
151/s km. Pinta-ala 175,7 km2, josta viljeltyä
maata (1910) 6,582 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 232 ha, puutarha-ala 21,5 ha}.
Manttaalimäärä 100 5/b, talonsavuja 178, torpansavuja 81
ja muita savuja 442 (1907). 3,198 as. (1914),
joista ruotsinkielisiä 40. 635 ruokakuntaa, joista
maanviljelys pääelinkeinona 411 :llä (1901).
629 hevosta, 2,535 nautaa (1912). —
Kansakouluja 5 (1915). Säästöpankki. Kunnanlääkäri
yhteinen Karunan kanssa. Apteekki (haara-apt.).

— Teollisuuslaitoksia: osuusmeijeri. —
Muinaismuistoja: lukuisia hiidenkiukaita. — Vanhoja
kartanoita: Ruonankartano, Saustila, Raitniemi,
Tapila ja Paddainen. — Luonnonnähtävyyksiä:
Paimionlahden ja Kemiönsalmen kauniit
merenrannikot. — Vilkas laivayhteys Turun ja Salon
kanssa; tärkeimmät laiturit: Osmolaliti (9 km
kirkolta), Korsnäs (14 km) ja Rajalahti (15 km).

— 2. Seurakunta, keisarillinen, Turun
arkkihiippak., Turun tuomiorovastikuntaa; oman
papin hoitama seurakunta ainakin jo 1335, oli
1630-40 Turun lukion ja 1640-59 akatemian
palkkapitäjänä, sekä senjälkeen 1659-61 ja
1690-1776 enimmät ajat Turun piispan anneksina.
S :oon kuuluu toistaiseksi vielä Karunan
(ks. t.) kappeli, joka sen. päät. 21 p:ltä lokak.
1908 on määrätty eroamaan eri khrakunnaksi. —
Kirkko harmaasta kivestä, rak. ennen v:tta 1300,
varustettu ai seceo-maalauksilla, jotka uusittiin
1906. [J. G. T., ,, Vähäsen Sauvon historiaa"
(Uusi Aura 1911, n:o 138); A. A. Stiernman,
„Minnesmärken i Finlands kyrkor" (Vet. soc.
bidrag n:o 38, sivv. 118-26); A. Björk,
,,Muinaismuistoja Piikkiön klilk:ssa" (Suom.
muinaism.-yhd. aikak. VIII, siv. 55-60).] L. Tl-ncn.

Sauvoa ks. Sauvoin.

Sauvoin, sileä seiväs (pit. tavallisesti n. 2-3,5 m),
jota käytetään veneellä kuljettaessa vuolaissa
joki- ja koskivesissä, joissa virran voimakkuus
tekee airojen käytön mahdottomaksi. Sauvoimella
.,sauvotaan", s. o. työnnetään pohjasta, yhtaikaa
veneen kokassa ja perässä. Useissa eri
jokiseuduissa on kehittynyt oma erikoinen
sauvomistapa ja -tahti, yhteistä niille kaikkialla
kuitenkin on sauvomisen yhtaikaisuus veneen kokassa
ja perässä. Paitsi jokia ja koskia ylöspäin,
sauvotaan varsinkin perkaamattomia koskia myöskin
alaspäin ja silloin sauvoimella venettä
pidätellen. L. Il-nen.

Sava (slaav., unk. Szåva, saks. Kåve, San, lat.
Savus), joki Itävalta-Unkarissa, Tonavan
lisä-joki oik., alkaa Krainissa Wurzener S. ja
Wocliei-ner S. (Savica) nimisistä lähdejoista (lähteet
1,203 ja 837 m yi. merenp.), virtaa
itä-kaakkoista ja itäistä pääsuuntaa, aluksi Krainburgin
ja Laibachin tasankolaaksojen halki, sitten
kapeassa vuoristolaaksossa ollen rajana Krainin ja
Steiermarkin välillä, laskeutuu Agramin
yläpuolella Kroatsian tasangolle (129 m yi. merenp.).
Kulku on sitten tyven ja rannat paikka paikoin
rämettyneet. Jasenovacista alkaen S. virtaa
Kroatsia-Slavonian ja Bosnian sekä ensinmaini-

tun ja Serbian rajalla. Laskee Belgradin
kohdalla 64 m yi. merenp. Tonavaan; 712 km,
vesialue 97,361 km2. Höyryalukset kulkevat S :11a
Sisekiin asti, 589 km. Suurimmat lisäjoet: Sann
ja Lonja vas., Gurk, Kulpa, Unna, Wrbas, Bosna,
Urina oik. E. E. K.

Savage [sävidz], Richard Smith
(1698-1743), engl. runoilija, omaperäinen,
mielikuvitukseltaan rikas ja syvämietteinen, jota
todistavat varsinkin hänen runoelmansa ,,The
wanderer" ja „The bastard". Jälkimäisessä hän on
vaikuttavalla tavalla kuvannut kovakohtaloista
elämäänsä. Hänen teoksensa julkaistiin 1775.

77. Kr-n.

Savaii, suurin Samoa-saarista; ks. Samoa.

Savakot olivat alkuaan uutisasukkaita, jotka
nähtävästi jo Stolbovan rauhan, mutta sittemmin
myös Ison vihan jälkeen asettuivat Äyräpään
kihlakuntaan Muolaan, Kivennavan ja Heinjoen
pitäjiin. Heillä oli lännestä päin tulleina
toisenlainen pukuparsi kuin seudun vanhemmilla
asukkailla ä y r ä m ö i s i 11 ä, minkä takia nimet
savakko ja äyrämöinen myöhemmin alkoivatkin
merkitä asianomaisella tavalla pukeutuneita
ihmisiä, toisin sanoen, s:ksi alettiin sanoa kaikkia
niitä, jotka luopuen entisestä pukuparrestaan
ottivat itselleen uudenaikaisemman puvun. Niinpä
sanottiin s:ksi Jääsken kihlakunnassakin niitä,
jotka luopuivat tälle kihlakunnalle vanhastaan
ominaisesta vaatetuksen lajista. Savakko- ja
äyrämöispuvut eivät kuitenkaan edustaneet
mitään pysyvää pukumuotoa, vaan olivat kumpikin
kehityksen alaisia. Reinholmin mukaan oli s:ita
Heinjoella (1/3 kaikista asukkaista; puku sama
kuin Viipurin pitäjässä) Kämärän, Pien-Peron.
Filppulan ja Kääntymän kylissä sekä Heinjoen
lohkokunnassa, Muolaan pitäjässä Vuotjärven
rantakylissä (Kivennavan vaateparsi) ja
Kivennavan pitäjässä eteläpuolella pitäjää.
Äyrä-möisten rinnalla s. muodostavat vielä
Inkerin-m a a n suomalaisten toisen ryhmän ja ovat useat
uudempaa tulokaskansaa. Vanhemmalla
savakko-asutuksella on ollut myös oma kansallispukunsa.
Puhtaita savakkopitäjiä ovat Ven joki (Slavanka).
Spankko, Gubanitsa, Moloskovitsa,
Kattila-Novasolkka ja Markkova-Järvisaari.
Äyrämöis-ten karissa sekaisin asuu s:ita
Tuuteri-Hietamäellä, Skuoritsa-Ropsassa, Serebetassa,
Kolppa-nassa, Koprinassa, Inkereellä ja Kapriossa. vrt.
Inkeriläiset, Inkerinmaa sekä
Inkeroiset. U. T. .Sf.

Savannah fs9vä’ri9j. 1. Joki
Pohjois-Amerii-kassa, Yhdysvaltain kaakkoisosassa, alkaa
Kio-wee ja Tugaloo nimisistä lähdejoista, virtaa
kaakkoista suuntaa ollen koko matkallaan
rajana Etelä-Carolinan ja Georgian valtioiden
välillä, laskee 29 km S:n kaupungin alapuolella
Atlantin valtamereen; 720 km. Jokialuksilla
kuljettava 220 km Augustaan, valtamerialuksilla
S :n kaupunkiin asti. — 2. Kaupunki
Yhdysvalloissa, Georgian valtiossa, S.-joen oik. rannalla
29 km merestä monen radan risteyksessä; 65,064
as. (1910), joista 33,280 neekeriä. — S. 011
säännöllisesti rakennettu; pääkatu Bay street.
Huomattavia rakennuksia: kaupungintalo, tullipalatsi,
pmivillapörssi, postitalo, oikeushovi, teatteri,
katolinen tuomiokirkko; useita
sotilasmuistomerk-kejä ja -patsaita. — Kaksi akatemiaa, kirjasto,
teollisuusopisto neekereitä varten y. m. Rooma!.-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0453.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free