- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
863-864

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sauvo ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

863

katolisen ja protestanttisen piispan istuin. —
Teollisuutta edustavat lanuoitusaine-, vaunu-,
rautatehtaat, sahat y. m. Valmistusarvo 1909 oli
34.5 milj. mk. — Päämerkitys on kaupalla.
Ti-Iiv. 1911-12 tuonti oli arvoltaan 26.6 milj., vienti
(puuvillaa, kuvatarpeita, tervaa, puutavaroita
y. m.) 538,7 milj. mk.; viennissä S:n voittavat
vain New York, Galveston ja New Orleans.
Linnoitusten suojeleman sataman syvyys on 8,4 m.
Siinä selvitettiin 1912 ulkomaisessa merenkulussa
l,i milj. rek.-ton. netto. — S:n perusti J. E.
Oglethorpe 1733. Englantilaiset valloittivat sen
1778. menettäen sen vasta 1782. Orjasodassa
pohjoisvaltioiden sotajoukot saivat sen haltuunsa
1864. E. E. K.

Savanni (< esp. sahana), kuuman ilmaston
korkeaa heinää kasvava aro, jossa siellä täällä
kosteammilla paikoilla kasvaa yksinäinen puu tai
metsikkö. S.-kasvullisuusmuotoja syntyy
alituisten sateiden vyöhykkeen ulkopuolella Afrikassa,
Etelä-Ameriikassa ja Austraaliassa.

Savartin ratas [savä’rin], metallista tehty
vaakasuoran akselin varassa pyörivä
hammasratas, jossa on suunnilleen 600 hammasta.
Ratasta pyöritetään toisen suuremman
vauhtipyörän välityksellä. Edellisen akselissa on päätön
ruuvi, joka panee toimimaan rattaan kierrosten
määrää ilmaisevan luki jakojeen. Jos rattaan
hampaiden annetaan iskeä kimmoisen levyn, esim.
kortin reunaa vasten, niin kortti rupee
väräjämään ja synnyttää sävelen, jonka värähdysluku
on yhtäsuuri kuin iskujen luku. Kuta
nopeammin ratasta pyöritetään sitä suurempi tämä luku
on ja sitä korkeampi on sävel. Savart totesi
tällaisella kojeella, että ä:n värähdysluku on 440.

U. S :n.

Savary [-rl’], Anne Jean Marie René
(1774-1833), Rovigon herttua, ransk. kenraali ja
diplomaatti; meni 1790 sotapalvelukseen ja otti
osaa seur. vuosien sotaretkiin, m. m. Egyptin
retkeen; tuli 1800 Napoleon Bonaparten
ajutan-tiksi ja sai komentoonsa sen erityisen
santarmi-joukon, jonka tuli suojella ensimäisen konsulin
henkeä; otti tehokasta osaa Cadoudal-Picliegrun
salaliiton paljastamiseen ja Enghienin herttuan
oikeusmurhan toimeenpanemiseen; tuli 1805
divi-sioonakenraaliksi. Napoleon käytti häntä
myöskin diplomaattisissa tehtävissä; Tilsitin rauhan
jälkeen hän oli lyhyen aikaa lähettiläänä
Pietarissa ja toimi 1808 Napoleonin hyväksi Espanjan
hovissa saaden Kaarle IV :n ja hänen poikansa
Ferdinandin jättämään riitansa Napoleonin
ratkaistavaksi. V. 1810 S. tuli Foachén jälkeen
poliisiministeriksi ja osoitti tässä toimessa
taitoa ja uskollisuutta Napoleonia kohtaan, mutta
harjoitti samalla täydellistä hirmuvaltaa-, oli

1814 viimeisiä, jotka luopuivat Napoleonista, ja

1815 ensimäisiä, jotka toivottivat hänet
tervetulleeksi takaisin; vietti sitten kiertelevää
elämää eri maissa; pääsi heinäkuun
vallankumouksen jälkeen uudelleen vallanpitäjäin suosioon ja
määrättiin 1831 Algeriassa olevan sotajoukon
päälliköksi; hänen muistelmansa ,.Mémoires du
duc de Rovigo" ilmestyivät 1828. ./. F.

Säve ks. S a v a.

Saveaminen, saven käyttäminen peltovil
jelyk-sessä maan parannusaineena toisille peltomaan
lajeille (multa- ja hiekkamaille), ks.
Suoviljelys. J. F. S.

864

Savenvalu ks. Saviteollisuus.

Saverikko, rautainen kokka, johon reen aisa
tämän takapäähän sovitetulla rautasilmuksella
kiinnitetään. % U. T. S.

Saveron lasitehdas ks. Sippolan
kartano.

Saves ks. Aluminiumoksidi.

Savi on hienoista lieteaineksista muodostunut
maalaji, joka kuivana on koossapysyvää ja
kostutettaessa imee runsaasti vettä ja käy
plastilliseksi. Kostea s. on hyvin vedenpitävää. S:n
aineksina on n. s. saviaineita sekä hyvin
hienoa tavallisten
vuorilajikivennäis-t e n, etupäässä kvartsin ja maasälvän
jauhetta. Yksityisten hiukkasten läpimitta
oikeassa s:ssa on pienempi kuin O.02 mm. S:ea
lähinnä karkeampaa (läpimitta vähintään 0 03 mm)
kivennäismaalaiia nimitetään hiedaksi. S.-aineet
syntyvät kemiallisessa rapautumisessa
vuorilaji-kivennäisistä siten, että nämä veden ja ilman
vaikutuksesta ha;aantuvat; osa liukenee pois. osa
iää jäLelle vedenpitoiseksi amorfiseksi ja
hyy-telömäiseksi aineeksi (geliksi) muodostuneena.
Tämä s.-aine, samoinkuin muut hienoksi
jakaantuneet liukenemattomat rapautumisjäännökset,
tav. joutuu liettyneenä juoksevan veden
kuljetettavaksi ia asettuu lopullisesti vasta jokien
suistojen edustalle meren tai järven pohjaan.
S.-kerrokset niinmuodoin ovat vedestä kerrostuneita.
Kumminkin saattavat rapautumistuotteet myös
jäädä alkuperäisille paikoilleen, jolloin muodostuu
n. s. autoktonisia s:ia. S.-aineen
kemiallinen kokoomus on hyvin vaihteleva ollen
riippuvainen ilmastosta. Lauhkeassa ilmanalassa se on
pääasiallisesti vedenpitoista aluminiumsilikaattia,
usein mi’tei samaa kuin kaoliinimineraali.
olematta kumminkaan fysikaalisesti tämän kanssa
samanlaista. Lämpimissä seuduissa taas s.-aineen
pääosana on aluminiumhvdroksidi sekä
ferri-hydroksidi. Viimemainitusta aineesta troopillisten
seutujen s. saa punaisen värin, mistä johtuu sen
nimitys lateriitti. S.-aineilla, kuten yleensä
kaikilla hyytelömäisillä aineilla, on se tärkeä
ominaisuus, että ne saattavat pidättää liukenevia
suoloja niiden liuoksista, niin ettei noita
suoloja veden avulla saa niistä uutetuiksi pois.
Kaliumsuoloia pidättvy suuremmassa määrin
kuin natrium-, kalsium- ja magnesiumsuoloja.
Kun juuri kalium on tärkeä kasviravintoaine.
selittää vastamainittu seikka, miksi s.-maat ovat
viljelykseen hyvin sopivia. S.-aineen ja
kemiallisesti muuttumattoman kivennäisiauheen
määräsuhteet ovat erilaisissa s:issa hyvin
vaihtelevat. Suomen s;ssa 011 säännöllisesti ainoastaan
15-20% saviainetta. Tämä vähäinen määrä
johtuu siitä, että s. meillä on suurimmaksi osaksi
moreenisoran hienoimmasta kivijauheesta
huuhdottua ja että kem. rapautuminen on meillä vii
leän ilmanalan vuoksi vähäpätöinen. Tav. on
s:ssa epäorgaanisten aineitten ohella myös kasvin
jätteistä syntyneitä humusaineita, Meillä ovat
s :t väriltään harmaita, mustanharmaita tai
sinertävänharmaita. Rauta on niissä
ferro-asteella. Kuumennettaessa ferrovhdistykset
hapettuvat ferrioksidiksi, ja s. käy punaiseksi
(tiili-savi). S. kovettuu kuumennettaessa jo paljon
alapuolella sen sulamislämpötilaa, joka on sitä
alhaisempi, mitä enemmän s. sisältää rautaa.
Tulenkestäväksi s:ksi 1. kaoliini-s :ksi nimitetyt

Savanni— Savi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0454.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free