Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Savigny ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
865
Savigny—Savinajoki
866
s.-lajit ovat pääasiassa aluminiumsilikaattia ja
palavat värittömiksi. N. s. kaakeli-s. on
kalsium-karbonaatinpitoista merkeli-s :ea, joka sekin palaa
värittömäksi, mutta sulaa miltei ylitä helposti
kuin tavallinen tiili-s. S:ea käytetään hyvin
monenlaisiin ta rkoituksiin, joista tärkeimpiä ovat
tiilenpoltto, s:n-valanta (vrt.
Saviteolli-s u u s) ja portland-sementin valmistus.
S :ea tavataan kaikenikäisissä geologisissa
muodostumissa, jotka eivät ole olleet
vuorenpoimu-tuksen alaisina tai peittyneinä hyvin vahvojen
kerrostumien alle, jolloin se kovettuu savikiveksi.
Suomen s.-kerrostumat ovat miltei yksinomaan
kvartäärikauden eri vaiheilla syntyneitä ja
jaetaan iän mukaan eri osastoihin:
myöhäisjääkau-tinen kerrallinen v o 1 d i a-s. ja
jääkaudenjälkei-nen kerrokseton h a r m a a-s., jota erotetaan
suolattoman veden diatomaceita sisältävä a n c
y-1 u s-s. ja suolaisen veden diatomaceita sisältävä
1 i t o r i n a-s. (vrt. Kvartäärisysteemi).
Ainoastaan Karjalan-kannaksella on
kvartääri-kerrostumien alla paljon vanhempaa, k a m b r
i-laista s:ea. Maanpinnassa paljastettuna tätä
tavataan Kiviniemen koskella Vuoksessa.
[B. Frosterus, ,,Suomen saviaines geologisena
muodostumana ja teknillisenä tuotteena" (Geolog.
toim. geoteknillisiä tiedonantoja n:o 6, 1909).]
P. E.
Savigny [vinji’], Friedrich Karl von
(1779-1861), saks. oikeusoppinut, tuli 1808
professoriksi Landshutiin, 1810 Berliiniin, 1817
valtioneuvoston jäsen, 1842 oikeusministeri, vetäytyi
1848 yksityiselämään. Teoksia: m. m. „Das Recht
des Besitzes’’ (1803, 7 painosta, käännetty usealle
kielelle), ,,System des heutigen röm. Reclits"
(1840-49, 8 nid.) sekä jatkoksi ,,Das
Obligationen-reclit" (1851-53 2 nid.). S. on n. s. historiallisen
koulun, jonka mielestä kunkin ajan ja kunkin
kansan oikeus on määrättyjen historiallisten
suhteiden välttämättömänä tuloksena, etevin
edustaja Saksan oikeustieteessä. II. 11.
Saviheinä ks. S a v i k k a.
Savijoki, Pukkilan pitäjän entinen nimi.
Savijärvi, maatila Sipoon pitäjässä 41/2 km
kaakkoon Nickbyn rautatieasemalta, käsittää
2manttaalia (rälssi-, vero- ja ratsutiloja),
678,62 ha. Tila oli 1700-luvulla
Nordenberg-Nordenskjöld- ja von Köhler-, seur. vuosis.
m. m. von Morian-, Ehrnrooth-, Standertskjöld-,
von Hausen- ja Kiseleff-suvuilla. Nyk. omistaja
(1915; v :sta 1899) hovineuvos G. L. Topelius.
A. Es.
Savikivi, kovaksi iskostunut savi. Kun savi
joutuu kovaan paineeseen ja korkeaan
lämpötilaan, milloin savikerrosten päälle kasaantuu
paksulta muita kerrostumia, niin siinä alkaa
iskostuminen sillä tavoin, että amorfiset
savi-aineet kiteytyvät. Ensinnä muodostuu väritöntä
kiillettä (serisiittiä), kloriittia, kloritoidia y. m.
Ou kaikenasteisia välimuotoja plastillisesta
savesta täydelleen uudestikiteytyneeseen fylliittiin
asti. S :t ovat erittäin yleisiä vuorilajeja useissa
paleozooisissa ja mesozooisissa muodostumissa.
Syystä että s:ssä useimmiten on huomattavissa
selvä halkeilemistaipumus yhteen suuntaan, mikä
on sama kuin kerroksien suunta, on s :eä ennen
yleisesti nimitetty saviliuskeeksi. Tämä
nimitys on hyljättävä, sillä s:n
laakamaisuu-della ei ole mitään yhteyttä vuorenpoimutuksessa
28. VIII. Painettu ’fl/4 lfi.
liuskeisiksi käyneiden vuorilajien rakenteen
kanssa. Liuske saveksi on samaten
nimitetty epätäydellisesti kovettuneita s:iä. P. E.
Savikka (Chenopodium), kasvisuku
Chenopo-tfiaceee-heiniossa. Tav. 1-vuotisia, kaljuja
ruohokasveja, joilla on jauheiset,
leveähköt, usein isohampaiset
lehdet ja vähäpätöiset,
vihertävät, 2-neuvoiset, 5-lukuiset
kukat, ryhmittyneinä
mykerömäi-siin viuhkoihin. Hedelmä
pähkylä. Meillä 10 lajia, jotka
kaikki kasvavat viljellyillä
paikoin ja ovat rikkaruohoja.
Hyvin yleinen kautta maan on
puikea- t. suikealehtinen j au b
o-s. (Cli. album). Yleinen on myös
rannoilla kasvava, edellistä
pienempi, usein rento, jauhoton,
useiu punertava r e n t o-s. (Cli.
polyspermum). Sekä jauho- että
rento-s :aa voi nuorina hyvin
käyttää pinaatiksi. Jauho-s:n näköistä, 1-1,5 m
korkeaa q u i n o a a (Cli. quinoa) kasvatetaan
he-delmiensä takia Perüssa ja muuallakin
Etelä-Amer iikassa korkeilla ylätasangoilla ja
vuoristoissa, etenkin siellä, missä muut viljalajit eivät
enää menesty. Hedelmät syödään joko puurona t.
paahtamisen jälkeen kahvin tapaisena juomana.
Eurooppalaisten mielestä quinoa-ruoka on
pahanmakuista ja siitä syystä ei kasvin viljelys ole
levinnyt, vaikka se hyvin menestyisi esim.
Keski-Euroopassa. K. L.
Savilaasti tulee käytäntöön kovanlaisen
kuumuuden alaisissa rakennuksen kohdissa, joissa
kalkkilaasti ei kestä, kuten tulipesissä,
savukanavissa y. m. S. on kokoonpantu vedessä
yliteensotketusta hiekasta ja savesta, jolloin
\ saven tulee olla hyvää, väriltään harmaata tai
kellertävää; kuta laihempaa savi on, sitä
vähemmin pannaan hiekkaa. Paitsi tulisijoja varten
käytetään s:ia muuraukseen puuaineen ympärille
(joka kalkista turmeltuisi), savitiilten
muuraukseen y. m. K. S. K.
Savilahti. 1. Savitaipaleen pitäjään Saimaasta
pistävä n. 5 km pitkä, kapea lahti,
Lappeenrannasta (Taipalsaaren kautta) käyvän
laivaliikenteen päätelaituri Savitaipaleella,
Lavikan-lahdeu laivaranta (kirkolle 4 km). — 2.
Pohjoisesta Kallavedestä Kuopion länsipuolelle
tunkeutuva luoteiskaakkois-suuntainen lahti, jonka suun
jakaa kahteen osaau Laivonsaaren kärki. S :n
itärannalla sijaitsevat Harjulan vaivaistalo ja
Niuvaniemen mielisairaala. L. U nen.
Savilahti, entinen kirkkopitäjä, jonka kirkko
oli nyk. Mikkelin paikalla, main. jo 1329. S. oli
Savon maakunnan kantapitäjä ja on arveltu
maakunnan saaneen sen mukaan nimensä; nimi
esiintyi silloin muodoissa Savilax, Sawlax y. m.
ks. Mikkeli 3.
Saviliuske ks. Savikivi.
Savimuuri ks. P i s e e-m u u r a u s.
Savinajoki, Oulanka jokeen (ks. t.)
vasemmalta laskeva sivujoki Kuolajärven
pitäjässä, alkaa kahdella latvahaaralla, Onkamojoki
(Onkamojärvestä) ja Hanhioja ja juoksee syvässä
uomassa, jylhää, jyrkkäseiuäistä ja suurenmoisen
luonnonkaunista rotkolaaksoa myöten, yhtyen
Savilammissa Oulankajokeen. L. II-nen.
Jauhosavikka.
(S.H.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
