- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
867-868

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Savigny ... - Saviteollisuus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

8(57

Saviniemi—Savi teollisuus

Saviniemi, entinen kuninkaankartano
Jääsken (nyk. Antrean) pitäjässä. S., joka oli
olemassa kenties jo keskiajalla, oli Kustaa Vaasan
aikana vuoroin kruunun omassa viljelyksessä,
vuoroin aatelisilla läänityksenä. V. 1561 se
läänitettiin Jaakko Henrikinpoika Hästeskolle ja
1573 Antti Niilonpojalle (Sabelfana), jonka
kuoltua hänen leskensä sai edelleen pitää sen
hallussaan; 1594 se joutui panttina Eskert
Lin-dorminpojalle sekä 1645 (ja 1650)
Klingebail-su-vulle. Kaarle XI :n reduktsionin jälkeen tila oli
lyhyen aikaa, Venäjän alaiseksi joutumiseensa
saakka, sotilasvirkatalona. S. oli vielä viime
vuosisrlla melkoinen tila, mutta on nyttemmin
jaettu. Kantatilalla (212 ha, omistaja 1915
maan-vilj. J. Kuisma), joka si jaitsee S:n kylässä
Antrean pitäjässä kirkolta etelään, on
kotitarvesaha, mylly ja pärehöylä. A. Es.

Savio, rautatiepysäkki Helsingin-Riihimäen
rataosalla, 26 km Helsingistä, 3 km Keravalle.
— Lähellä pysäkkiä sijaitsee S:n tiilitehdas,
S:n posliinitehdas ja uusi, O.-y. Nahkimon,
nahkatehdas.

Savipuoli, kuiva, täplittäni esiintyvä ihotauti.
Kansa sanoo s:ksi milloin jauhohilsettymää
(pi-tyriasis), milloin levähilsettymää (Helien), joskus
hilseilevää ihorobtumaa (kroonillista, varsinkin
seborroista ekseemiä). J. J. K.

Savitaipale. 1. Kunta, Viipurin 1., Lappeen
kihlak., Savitaipaleen-Suomenniemen nimismiesp.;
liikenne kesäisin Lavikanlahden (ks.
Savilahti) laiturin (4 km kirkolta) kautta
Lappeenrantaan, talvisin Lappeenrannan ja Taavetin
asemille. kumpaankin kirkolta n. 39 km. Pinta-ala
530,8 km2, josta viljeltyä maata (1910) 5,382 ha
(siinä luvussa luonnonniityt 1,927 ha.
viljaa-kasvava kaskimaa 41,9 ha, puutarha-ala 9,7 ha).
Manttaalimäärä 39,6883, talonsavuja 729,
torpan-savuja 106 ja muita savuja 488 (1907). 8,157 as.
(1914); 1,254 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 782:11a (1901). 754 hevosta, 3,213
nautaa (1912). — Kansakouluja 7 (1915).
Säästöpankki. Kunnanlääkäri yhteinen Suomenniemen
kanssa. Apteekki. — Teollisuuslaitoksia:
Parta-kosken salia; Koistisen saha; Olkkolan.
Siion-saaren ja Taudin myllyt; Lavikan tiilitehdas. —
Historiallisia muistopaikkoja: Kärnäkoski
ja Partakoski (ks. n.). —
Luonnonnähtävyyksiä: Hakamäki (kirkolla), jossa
matkailijayhdistyksen rakennuttama näkötorni;
Kuolinio-järven rannikot (Luotolahti y. m.). — 2.
Seurakunta. keisarillinen, Savonlinnan hiippak.,
Lappeenrannan rovastik.; aikoinaan kuulunut
kappelina Taipalsaareen (oma kirkko jo ainakin 1590),
nimenä oli alkuaikoina kirkonkylän mukaan myös
Peltoinlahti, erotettiin eri khrakunnaksi
1639. S :seen on kappelina kuulunut
Suomenniemi, joka 1874 erosi omaksi khrakunnaksi,
(keis. käskykirj. v:lta 1866). — Kirkko puusta,
rak. 1823-28. [A. Lindh, »Lyhykäinen
historiallinen ja maantieteellinen kuvaus Savitaipaleen
pitäjästä" (1879).] L. U nen.

Savitar = ,.hallitseva", intialainen jumalan nimi.
Lienee alkuaan merkinnyt kaikille jumalille
yhteistä jumaluusvoimaa, mutta tarkoitti
myöhemmin erikoisesti auringonjumalaa. E. K-a.

Saviteollisuus 1. k e r a m i n e n (kreik.
kcra-mos = savi) teollisuus. S:n tuotteet ovat
käsityönä tai tehdasmaisesti valmistettuja esi-

neitä, joita ammoisista ajoista on tehty
erilaisista saviseoksista muovailemalla tai valamalla
ja enemmän tai vähemmän kovassa
hehkuläm-mössä polttamalla. Raakamassan tärkeimpänä,
usein ainoana aineksena on savi. Savet eroavat
suuresti toisistaan kemiallisten ja fysikaalisten
ominaisuuksiensa puolesta, mutta yhteisenä
ominaisuutena kaikilla on plastillisuus 1.
muovail-tavuus, joka aineesta häviää hehkutettaessa.
Puhtaimmat, hehkutettaessa valkeiksi muuttuvat
ja vaikeimmin sulavat savet 1. kaoliinit
lähenevät kem. kaavaa Al2O3.2SiO2.2H2O ja ovat
verraten harvinaisia. Ne eivät, omituista kyllä,
ole niin plastillisia kuin useimmat muut
vähemmän puhtaat savilajit, joissa 011 kalkki-,
alkali-ja rautayhdistyksiä. Nämä tekevät savet
helpommin sulaviksi. Rautayhdistykset sitä paitsi
aiheuttavat poltettujen saviesineiden kellertävän
tai punaisen värin, jonka huomaa esim.
saviruukuissa ja tiilissä. Ainoastaan
halpa-arvoisim-pia esineitä valmistettaessa saattaa käyttää
luontaista savea semmoisenaan, useimmiten täytyy
aineen ominaisuuksia sopivilla menettelyillä
parannella. Hiekasta ja sorasta se puhdistetaan
liettämällä siten, että saveen sekoitetaan suuri
määrä vettä, jonka jälkeen näin saatu lieju
lasketaan seulan läpi tai kuljetetaan hitaasti
pitkiä kanavia myöten, niin että karkeahkot osaset
painuvat pohjaan, kun taas hienoin aines, itse
savi, seuraa veden mukana kanavan päässä
sijaitsevaan säiliöön. Oivallinen yksinkertainen keino
saven parantamiseksi on sen säilyttäminen maan
pinnalla taivasalla yli talven, niin että sade ja
pakkanen saavat sitä niukentaa. Edullista on
myöskin antaa kostean saven tai jo valmiin,
muovailua varten tehdyn seoksen olla varastossa
suljetuissa kellareissa kuukausimääriä, jolloin
etenkin plastillisuus paranee (,,mädättäminen").
Savien ohessa käytetään raakaseoksiin,
massoihin"; parempia tuotteita tehtäessä muutamia
tärkeitä lisäaineita, joista toiset vaikuttavat
laihduttavasta s. o. plastillisuutta vähentävästi, niin
että valmiiksi muovaillut esineet kuivattaessa ja
poltettaessa kutistuvat vähemmin ja säilyttävät
paremmin alkuperäisen muotonsa, kun taas
toiset edistävät sulamista ja ovat välttämättömiä,
kun massan poltettaessa tulee sintrata tiheäksi
ja huokoisista vapaaksi, kuten posliineja
valmistettaessa tapahtuu. Tärkeimmät laihdutusaineet
ovat s a m o 11 i, sopivan hienoksi jauhettu
poltettu savi tai lasittamattomain saviesineiden
jätteet, sekä luontainen piihappo, hiekan
tai piikivijauhon muodossa. Viimemainittu
vaikuttaa posliinissa myöskin sulamista edistävästi.
Varsinaisia sulamista helpottavia aineita ovat
maasälpä (posliinimassassa) ja
kalsiumkarbonaatti, marmori-, kalkkisälpä- tai
liitu jauhona, jotka heikosti poltetuissa tavaroissa
kuitenkin vaikuttavat etupäässä laihdutusaineena.

Saviesineet valmistetaan joko sitkeästä,
tai-kinankaltaisesta massasta muovailemalla tai
vete-lämmästä seoksesta valamalla. Muovailu tapali

(S.H.) Saviesineen muoto sorvauksen eri asteissa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0456.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free