- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
873-874

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saviteollisuus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

860

Saviteollisuus

874

(S.H.) Astian koristusrenkaiden maalaamalla valmistaminen
savisorvissa, kreik. vaasimaalaus.

mainen poltto on kiivaampi kuin toinen.
Lasitukset ovat lyijyn- tai boorihaponsekaisia. Koska
ei ole pelkoa, että esineet poltettaessa
pehmiä-vät, ei jokaista kappaletta tarvitse sulkea
erityiseen koteloon, kuten posliinia poltettaessa
tehdään. vaan useampia esineitä ladotaan
päälletysten, niin että vain matalat savitelineet niitä
erottavat. Lautaset esim. seisovat uunissa
kolmen kärjen varassa, joiden jäljet helposti
huomaa valmiin esineen lasituksessa ; tärkeä fajanssin
tuntomerkki. Alhaisemman polttokuumuuden
takia syntyy fajanssista paljoa vähemmän viallista
tavaraa kuin posliinista. Tämä seikka ynnä
pienempi polttoaineen menekki vaikuttaa, että
fajanssit ovat posliineja tuntuvasti halvemmat.
— 2. Halpa fajanssi (värilliseksi
lasitettuna tav. majolikaksi nimitetty) on
murtopinnaltaan kellertävää tai punertavaa ja
pehmeämpää kuin hieno fajanssi, joten lujuuskin on
pienempi. Massa tehdään kalkinsekaisesta savesta,
n. s. kaakelisavesta, tai sekoitetaan tavalliseen
peltosaveen 25-35% liitu jauhoa. Ensimäinen
poltto tapahtuu n. 950° :ssa C. Lasitukset ovat
lyijynsekaisia ja sisältävät valkoisia esineitä
valmistettaessa sitäpaitsi tinaoksidia, joka tekee
lasituksen läpinäkymättömäksi, niin että esineen
oma väri ei kuulla läpi. Toisessa poltossa
(950-990° C) sulatetaan lasitukset kiinni.
Näihin tavaroihin kuuluu vanhemmista tuotteista
espanjalais-maurilainen majolika ja italialainen
majolika (ks. t.) I. alkuperäinen fajanssi.
Uudemmista tuotteista ovat kaakelit tärkeimmät.
Tavalliset valkoiset kaakelit poltetaan kahteen
kertaan. Mutta jos ne maalataan, vaaditaan
värin kiinnittämiseksi vielä kolmas (heikompi)
poltto. Majolikakaakeleita tehdään tavall.
engo-beeraamalla niin, että pinnalle kiinnitetään ohut
kerros valkoiseksi palavaa savea ja tämän päälle
valetaan tai seulotaan lasitusjauho; lopuksi ne
poltetaan. Siten tullaan toimeen yhdellä ainoalla
poltolla. — 3. Savenvalajan tavarat
valmistetaan myöskin värilliseksi palavasta
savesta ja ovat osittain keittoastioita, osittain vain
kylmiltään käytettäviksi aiotuita. Edelliset
tehdään verraten karkearakeisesta massasta, niin että
ne tulevat tavallista huokoisemmiksi ja kestävät
paremmin kuumentamista. Poltto tapahtuu
n. 950-1,300° :ssa C. Lasitusta on tav. vain
sisäpuolella tai jos sitä on ulkopuolellakin, ovat
ainakin alaosa ja pohja lasittamattomia. Toiseen
ryhmään kuuluvat Muolassa, Virossa y. m.
tavallisesta tiilisavesta tehdyt maitoruukut, vadit,

säästölaatikot. kukkopillit j. n. e. Muovailun
jälkeen lasitetaan polttamattomat esineet lyijyä ja
savea sisältävällä lasitusseoksella, jonka jälkeen
poltto tapahtuu. Kukkaruukut ovat
ilmanvaih-doksen aikaansaamiseksi lasittamattomia.
Lasit-tamatonta savenvalajan tavaraa on myöskin
taide-esineinä käytetty terrakotta. Jos sitä
aiotaan käyttää taivasalla, tulee sen olla melkein
tiheäksi poltettua, muuten se ei kestä sään
vaihteluja. Lakkata varoita (sideroliitti)
ja terraliittia poltetaan milloin melkein
tilleiksi, milloin vahvasti huokoisiksi.
Lasituksen sijasta on edellisessä lakka-, jälkimäisessä
pulituurisivellys. Molempia käytetään rasioihin,
maljoihin, pieniin kuvapatsaihin y. m. [Cramer
und Hecht, ,,Tomvarenindustrie" (1907); Seger,
,,Gesammelte Sehriften" (1896); Borrman.
„Mo-derne Keramik" (1902).] T. II.

S:n historia ulottuu inhimillisen käsityön
varhaisimpiin • alkuaikoihin saakka, ja
ornamentiikka on sen tuotteissa astunut ensi askeleensa.
S:n tuotteet ovat säilyneet paremmin kuin esim.
metallista valmistetut, sillä poltettuna savi voi
kestää melkeinpä rajattomasti ja käytetty aine
on siksi arvotonta, ettei uusien esineiden
valmistaminen vanhan särjetyn paloista ole
kannattavaa. Taiteellisen s:n historia alkaa Egyptissä,
jossa jo pari vuosituhatta e. Kr. osattiin
sulattaa astioiden, koruesineiden ja
seinävuoraukseen-kin käytettyjen laattojen pintapeitteeksi
värillisiä, etenkin turkinsinisiä lasituksia. Täältä lasit
tamistaito levisi Mesopotamian vanhoihin
sivistysmaihin ja kehittyi etenkin rakennustaiteen
alalla edelleen. Vanhan itämaisen
rakennuskera-miikan uljain tuote Persian Susassa esittää
Dareioksen palatsin seinillä muhkeana friisinä
yliluonnollisen kokoisia sotilaita (n. 500 e. Kr.).
Seinäin vuoraus värillisillä laatoilla levisi jo
keskiajalla Persiasta islamin perimänä sen koko
valta-alueelle. Lukuisissa Persian,
Polijois-Afri-kan, Vähän-Aasian, Turkin, Konstantinopolin
moskeioissa y. m. julkisissa rakennuksissa on
säilynyt loistavia näytteitä tästä 1200-1700-lukujen
muhamettilaisesta taiteesta. Itämaalaisen s:n
huippukohtia ovat toisaalta 1400-luvun
saavuttamattoman väfikomeat persialaiset fajanssilaatat.
toisaalta taas osmannilaiset puolifajanssit,
1500-ja 1600-luvuilla vähä-aasialaisissa työpajoissa
valmistetut laatat ja astiat monivärisille maalauk
sineen esineen vaalealle „engobe"-pinnalle
värittömän lasituksen alle. — Vanhan ajan kreik.
s. ei tavoitellut rikkaita värivaikutelmia, tyytyi
vain koristelemaan terrakotta-astiansa kepeästi
peittävällä mustalla vernissalla, mutta se on
näissäkin rajoissaan kyennyt luomaan
mestariteoksia. Varhemmalla ajalla aina 500-luvun
loppupuolelle saakka figuuri- ja ornamenttikoristeet
näissä etupäässä käyttötarpeisiin tehdyissä
vaaseissa maalattiin mustalla saven kellertävälle tai
ruskealle pohjalle, 400-luvulta, vaasimaalauksen
kukoistusajalta alkaen mustia piirteitä käyttävä
koristelu esiintyy terrakottavärisenä mustaa
pohjaa vasten. Koristuksen sovitus esineeu muotoon,
varma ja sulavan aistikas piirustus ja ennen
kaikkea työn huolellisuus, perusmuotojen
yksinkertaisuus, joustavuus, jalo kauneus ja
monipuolisuus ovat kaikkien aikaiu s:lle esikuvaksi
kelpaavia; kreikkalaisten uskonnollisten käsitteiden,
taruston ja jokapäiväisen elämän valaisemiselle

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0461.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free