- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
879-880

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saviteollisuus - Savitiili - Savitri - Savituotteet, ks. Saviteollisuus - Savo

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

879

Savitiili—Savo

880

puoliskolla s. voittaa uusia käyttöaloja sekä
tieteen että teollisuuden palveluksessa. Uusia
menettelytapoja aineiden kokoonpanossa keksitään
ja taiteellisenkin keramiikan alalla on vilkasta
toimintaa huomattavissa kaikissa maissa.
Tanskassa Kööpenhaminan kuninkaallisen tehtaan
menestys sai aikaan Bingin ja Gröndahlin tehtaan
perustamisen, Ruotsissa Rörstrand ja Gustafsberg
valmistavat vaihtelevaa tavaraa, Ameriikassa
Rookwoodin taiteelliset tuotteet ovat saavuttaneet
mainetta. Saksassa Villeroy & Bockin kivitavarat
m. m. meilläkin tunnetut ,,Mettlacher"-laatat;
Ranskassa ja Englannissa 011 monien tehtaiden
erikoisalana kivitavara rakennustarkoituksiinkin,
ks. Fajanssi, M a j o 1 i k a,
Posliinimaalaus, Terrakotta, Tiili. U-o N.

Savitiili, polttamaton, ilmassa kuivanut tiili,
kooltaan joko tavallisen poltetun tiilen
mittainen tai sitä suurempi. S:iä muurataan samojen
limityssääntöjen mukaan kuin poltettujakin,
laastina käytetään savilaastia (ks. t.). S :n käyttö on
ollut tunnettu vanhimmista ajoista asti. K. S. K.

Savitri /sävitriJ, kuningas Agvapati’n tytär,
Satyavati’u puoliso; kertomus S :sta ja hänen
uskollisesta rakkaudestaan on Maliäbhäratan
ihanimpia episodeja.

Savituotteet ks. S a v i t e o 1 1 i s u u s.

Savli (liett. Schaulen, puol. Szaivle),
piirikunnan pääkaupunki Kovnon kuvernementissa,
Li-baun-Romnyn rautatien ja Tilsitin-Riian
viertotien risteyksessä Rudavka-joen varrella; 22,721
as. (1910; 1902: 16,968 as., joista juutalaisia
9,847, roomal.-katolisia 3,819, kreik.-katolisia
2,505). — Komea roomal.-katolinen kirkko
(1600-luvun alusta), protestanttinen ja kreik.-katolinen
kirkko, juutalainen synagoga. Mies- ja
nais-lukio, muutamia sairaaloita. Nahka- y. m.
tehtaita. Isonlaiset markkinat, vilkasta vilja-,
puutavara- ja pellavakauppaa. — S. mainitaan ensi
kerran 1400-luvulla. Puolan kapinan aikana
puolalaiset kesäkuussa 1831 kärsivät kahdesti
tappion S:n luona. Suurvaltainsodassa
saksalaiset toukokuussa 1915 valloittivat S:n, jonka
tienoilla sittemmin pitkin kesää käytiin taisteluita.
S. hävitettiin tällöin suurimmaksi osaksi. —
s:n piirikunnan asukkaista n. 74% on
liettualaisia ja lättiläisiä ja 20% juutalaisia.

E. E. K.

Savo, Suomen maakunta, jonka rajoja aikojen
kuluessa vesistöt, asutus, rauhanteot ja
hallinnolliset jaot ovat
muodostelleet. Nimi esiintyy
asiakirjoissa tiettävästi ensikerran
(muodoissa „Sawolax".
,,Sa\vi-lax") Pähkinäsaaren
rauhansopimuksessa 1323 yhtenä
niistä kolmesta Karjalan
kihlakunnasta, jotka silloin
joutuivat Ruotsin haltuun.
Sama nimi oli keskiaikana
myös S:n vanhimmalla
kirkkopitäjällä (mainitaan
jo 1329), nykyisellä
Mikkelin seudulla, joka näyttää
olleen S:n aikaisin
asutuskeskus. Nimi on nähtävästi
johtunut Mikkelin viereisestä Saimaan pohjukasta
ja sitä ympäröivästä kylästä, joilla vieläkin on
nimenä Savilahti 1. Savonlahti, ja siitä vähitel-

Savon vaakuna.
(S.H.)

Ien yleistynyt koko maakunnalle. — S:u länsiraja
Hämettä vastaan oli alkuaan sama kuin
karjalaisten ja hämäläisten vanha heimoraja, mutta
määrättiin myöhemmin, veristen rajariitojen
lopettamiseksi, hallituksen toimesta erityisillä
rajankäynneillä (1415, 1445, 1452, 1614," 1625,
1733 ja 1736) nykyiseen muotoonsa. Sen suunta
käy Kaipiaisten aseman tienoilta etelässä
Mäntyharjun kirkon ja Puulaveden länsipuolitse
Hankasalmen ja Rautalammen itäsyrjän kautta ja
Rautalammeii reitin järviä myöten ylös
Suomenselän vedenjakajaan. Itärajana Karjalaa vastaan
oli ensin Pähkinäsaaren rauhan valtaraja. joka
erotti nykyisen S:n itä- ja pohjoisosan Venäjän
puolelle. Myöhemmin Täyssinän rauhan valtaraja
v:lta 1595 samalla muodostui pääosaltaan S:n
itärajaksi Karjalaa vastaan. Tämä raja kulkee
Imatrasta koillista suuntaa Puruveteen ja
edelleen Oriveden, Juojärven, Rikkaveden,
Vuotjär-ven ja Pisavuoren kautta ylös Suomenselän
vedenjakajaan, joka on S:n pohjoisrajana.
Nykyinen eteläraja on epämääräisempää alkuperää ja
noudattelee pääsuunnaltaan Salpausselän suurta
reunamoreenia. Tietenkin näillä rajoilla on enää
pääasiallisesti vain historiallinen merkitys.

S:n alueen (vivahtaa muodoltaan päärynään)
suurin pituus (60° 50’ ja 64° polij. lev.) etelästä
poh joiseen on n. 360 km; suurin leveys
(Puula-ja Puruveden kohdalla) on n. 175 km;
pohjoisessa n. 90-100 km. Kansanomaisia alaosia ovat
Etelä-S. (Viipurin läänin osa), Suur- 1.
Keski-Savo (Mikkelin ja Juvan kihlakunnat), Itä-S.
(Savonlinnan ympäristö) ja Pohjois-S. (koko
Kuopion läänin osa). Koko pinta-ala maata
tekee n. 29,500 km2, mihin tulee lisäksi liki
-määrin neljännes vettä. Hallinnollisesti S. on
nykyään jaettu Viipurin (n. 4.000 km2).
Mikkelin (n. 13,200 km2) ja Kuopion (n. 12,300 km2)
läänien kesken. Länsirajalla olevista pitäjistä
Mäntyharju, Hankasalmi, Rautalampi ja
Pielavesi kuuluvat osittain S :oon, osittain Hämeeseen
(Hankasalmi ja Rautalampi suurimmaksi osaksi
Hämettä). S:n maakuntarajain piirissä
sijaitsee 5 kaupunkia: Lappeenranta, Mikkeli.
Savonlinna, Kuopio ja Iisalmi, sekä joko kokonaan tai
suurimmaksi osaksi 43 maalaiskuntaa. —
Väkiluku tehnee nykyään n. 385.000 henkeä, siitä
Viipurin läänin alueella n. 65,000 ja Mikkelin
sekä Kuopion lääneissä kummassakin n. 160,000.
Kaupungeissa asuu n. 8 % (30,000), maaseudulla
n. 92% (355,000). Suurin kaupunki on Kuopio
(yli 17,000 as.). Keskimääräinen väentiheys
maaseudulla on Viipurin läänin osassa n. 15,5 ja
Mikkelin sekä Kuopion läänien osissa n. 11.»
km2:llä. Tiheintä on asutus Lappeenrannan,
Mikkelin ja Kuopion lähitienoilla (15-25 km2:llä).
harvinta Iisalmen pohjoispuolella. Väestön
luonnollinen lisääntyminen on S:ssa, varsinkin Mik
kelin läänissä, heikompi kuin muualla
Keskisuomessa; siirtolaisuus Ameriikkaan on
vähäinen. — Kirkollisesti S. kuuluu Savonlinnan
(Mikkelin ja Viipurin läänin osuus) ja Oulun
(Kuopion läänin osa) hiippakuntiin, oikeudellisesti
Viipurin hovioikeuden piiriin. — Vaakunassa
(esiintyy ensikerran 1560) nähdään
kreivin-kruunuu alla mustalla pohjalla kultaan ja
hopeaan kuvattu viritetty jousi, nähtävästi
vertauskuvana muinaisten savolaisten sekä
metsän-käynnistä että rajataisteluista.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0464.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free