- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
881-882

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Savo

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

■889

Savo

882

Pinnanmuodostus. S. sijaitsee
Keski-Suomen suurella, loivasti etelään viettävällä
järvi-ylängöllä. Se on miltei kauttaaltaan perin
epätasaista maata, täynnä kallioita, mäkiä,
korkeahkoja harjuja ja leveitä selänteitä.
Viimemainittujen pituussuunta käy yleensä luoteesta
kaakkoon, ja monin paikoin, varsinkin Keski-Savossa
(esim. Pieksämäellä), näyttää seutu ikäänkuin
jättiläisauran kyntämältä, harjut ja selänteet
kun kulkevat yhdensuuntaisesti rinnakkain.
Niiden välimaan täyttävät laaksot, suot ja järvet.
Monilta harjuilta (esim. Punkaharjulta) 011
kaunis näköala kahdenpuolen välkkyvien vesien yli.
Pohjois-S:n keskikorkeus on n. 150 m. mutta
sangen useat yksityiset ..mäet" kohoavat
melkoista korkeammalle. Sellaisia ovat esim.
Sal-lisenmäki (225 m). Pöllömäki (252 111), Pisamäki
1. Pisavuori (270 m), Honkamäki (239 m) ja
avarasta näköalastaan kuuluisa Puijo (234 m).
Etelämpänä maan keskikorkeus 011 11. 100-125 m,
mutta yksityiset kukkulat täälläkin, varsinkin
Puulaveden, Luonterin ja Savonlinnan seuduilla,
kohoavat 150 m:n korkeuteen, jopa ylikin.
Rin-nakkaisharjut ovat Saimaan pohjoisilla
rantamilla. vaihtuneet sokkeloiseksi mäki- ja
kukkula-maisemaksi. Järvien lähimmät rannat ovat
Pohjois-S :ssa, varsinkin Iisalmen-Kuopion välillä,
monin paikoin verrattain lakeita ja
viljelyskelpoisia; etelämpänä, Saimaan. Puilla-, Pihlaja- ja
Haukiveden rantamilla ja saarissa, maa kohoaa
useinkin jyrkästi järvestä karuna ja kallioisena.
Järvien korkeusero Iisalmen luota Haukiveteen
ja Saimaaseen on vain n. 10 m (86-76 m).
Syrjä-reittien lähdejärvet sijaitsevat, varsinkin
Pohjois-S:ssa, 125-100 m korkealla; Puulavedenkin
korkeus merestä on vielä 94 m. Pohjoisesta etelään
kulkee maakunnan halki matala vedenjakaja, n. s.
Savonselkä, ja S:n eteläosan läpi kulkevat
suuressa kaaressa yhdensuuntaiset reunamoreenit
Pieni ja Suuri Salpausselkä. — Vuoriperässä
tavataan lännessä gneissigraniitteja, etelässä
hajallansa postbothnialaisia
migmatiittigraniit-teja. Iisalmen ja Kuopion välinen alue on vielä
lähemmin tutkimatonta alkuvuorta. Keski-S:ssa
(Pieksämäki-Juva) tavataan n. s. laatokkalaisia
liuskeita ; samoin suuressa osassa itäisintä S:oa.
Puulaveden ja Saimaan välillä, Haukiveden
pohjoispuolella y. m. on laajoja migmatiittigneissialueita.
Lappeen kihlakunnassa vallitsevat taas n. s.
rapa-kivimuodostumat. Miltei kaikkialla kohoo
vuori-perä kallioina ja vuorentapaisina esiin. —
Yleisin irtonainen maalaji on moreenisora,
joka pinnaltaan tavallisesti on niin multaista ja
ravintorikasta, että vilja siinä menestyy,
varsinkin kun enimmät kivet on saatu
poisraiva-tuiksi. Suomen vierinkiviharjujonoista pisimpiä
on Pohjois-Savon halki, Iisalmen kautta, kulkeva,
jonka päät ovat Joensuun ja Raahen tienoilla.
Hiekkaa tavataan siellä täällä vähin kaikkialla.
Savea esiintyy huomattavammin ainoasti Iisalmen
tienoilla ja Kuopiosta itäänpäin sekä
Lappeenrannan ympäristössä, muualla pääasiassa vain
järvien laakeilla ja alavilla rantamilla, missä
sellaisia sattuu olemaan. Suuria tasaisia
viljelysmaita on S:ssa sangen vähän (huomattavimmin
vain Maaningalla ja Joroisissa).

Vesistöt. S. on Suonien järvirikkain
seutu. Sen alueesta onkin n. neljännes vettä.
Mikkelin läänin alasta lasketaan olevan vesiä

(S.H.) Kesamonsaari Pihlajavedessä.

28,64 %, ja Kuopionkin läänin (vettä 17,87 %)
vesirikkain osa on S:ssa. Maanpinnan
suunnaton ,.kuoppaisuus" ja vähäinen kaltevuus ovat
tämän tavattoman järvirikkauden aiheuttajia.
Pääosaltaan S:n vedet kuuluvat Vuoksen
vesistöön; ainoasti länsirajalla sijaitsevat järvet
laskevat Päijänteen 1. Kymijoen vesistöön. Matala,
soinen ja rämeinen vedenjakaja, Savonselkä.
erottaa nämä eri vesistöt toisistaan, ollen
paikoin tuskin kilometrin tai parin levyinen, jopa
eräässä kohden (Suonnejoella) tukkikanavalla
puhkaistu. Vesien välillä on siellä täällä suuria,
runsas järvisiä saarenteita; sellaisia ovat esim.
Ritoniemi Kuopiou itäpuolella, Soisalo (1,635 km2)
Kallaveden molempien laskureittien välissä ja
Kerimäki avarain vedenselkien keskellä.
Saimaassa ja muissa suurissa järvissä tavataan
paljon isoja asuttuja saaria 1. „saloja", joissa taas
vuorostaan ou joukko pikkujärviä ja lampia.
Varsinkin itse Saimaan seutua voi sanoa
pikemmin tuhatsokkeloiseksi sisämereksi kuin
järvimaisemaksi. — Polijois-S :n suuri keskusjärvi
on Kallavesi, johon yhtyvät pohjoisesta Iisalmen
ja koillisesta Nilsiän monihaaraiset järvi- ja
jokirikkaat reitit. Kallavedestä laskeudutaan
sekä Leppävirran että Heinäveden vesiväyliä
myöten avaraan Haukiveteen, johon idästä yhtyy
kaukaa Venäjän Karjalasta alkava, mahtava
Pielisen reitti. Pieniä sivureittejä yhtyy eri
tahoilta pääreitteihin. Haukivedestä tullaan
Savonlinnan ohitse monisokkeloiseen ja
moni-nimiseen vesistöön, jota tavallisesti nimitetään
yhteisnimellä Pihlajavesi. Siihen yhtyy idästä
Punkaharjun päitse avarahko Puruvesi.
Pihlajavedestä vierivät vedet Puumalan salmen kautta
varsiuaiseen Saimaaseen, jonka pohjoisosa, Pieni
Saimaa, 011 täynnä erinimisiä selkiä, saaria ja
pohjukoita. Pienen Salpausselän muodostamasta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0465.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free