- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
883-884

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Savo

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

■889

Savo

884

pitkästä Kylänuiemestä etelään leviää vihdoin
välkeä Suuri Saimaa, josta vedet Salpausselän
kalliokynnyksen yli murtautuvat Vuoksea myöten
Laatokkaan. Suoraan Suomenlahteen johtaa
Saimaan kanava. — Päijänteen vesistöön kuuluu
n. s. Rautalammen reitti, jonka pohjoisimmat
suurehkot järvet (Pielavesi, Nilakka y. m.) sijait
sevat Hämeen ja S:ii rajalla. Suoraan alas
Kymijokeen laskee Puulaveden 1. Mäntyharjun
reitti, jonka pääjärvet ovat Kyyvesi ja laaja
Puulavesi. Kymijokeen yhtyy etelässä myös pieni,
erillinen Kivijärven reitti. — Maanpinnan
vähäisen kaltevuuden ja suuren kuoppaisuuden
vuoksi puuttuu pitkiä koskia ja suuria, leveitä
jokia. Joet laajenevat vähän väliä järviksi tai
kapeiksi virtaisiksi salmiksi, joihin siellä täällä
muodostuu matala koskentapainen.
Huomattavimmat joet ja kosket ovat Pohjois-S :ssa, jossa
kaltevuus on suurempi. Järvet, suurimmatkaan, eivät
ole kovin syviä; syvimmät paikat vaihtelevat
■60-40 m:iin ja on tavattu Saimaassa (62 m).
Pihlajavedessä (59 m), Puula- (60 m), Hauki- ja
Kallavedessä (45 m). Puulavedessä ja varsinkin
Pohjois-S :n järvissä tavataan runsaasti
„rauta-muraa". — Järvien ohella mainittakoon S:n
suuret ja lukemattomat suot. joita on kaikkialla,
varsinkin pohjoisimmassa S:ssa, Haukiveden
itäpuolella ja Keski-S :ssa, missä suoseudut samalla
ovat Savonselän vedenjakajana. Talot ja
viljelykset sijaitsevat yleensä järvien ja soiden välisillä
vaaroilla ja selänteillä, jonne soiden kylmä
henkäys ei ulotu. Sangen useat kyläin ja talojen
nimet ovatkin -,.mäki" loppuisia.
Järvenranta-kyliä näkee etupäässä Pohjois-S :ssa (esim.
Maaningan järven laakea, viljava ja talokas
ympäristö).

S:n luonto ja maisemat ovat tunnettuja
vaihtelevasta kauneudestaan. Niinpä S. monen
mielestä onkin Suonien luonnonkauneinta seutua,
jossa kaikkialla on nähtävänä kirjavia
maisemakuvia. milloin vienoja ja idyllisiä, milloin jylhiä
ja suurenmoisia. Imatra ja Punkaharju ovat
kuuluja kauneudestaan, ja Puijolta Kuopion luota
avautuu katselijalle vallan suurenmoinen järvi-,
saari- ja kukkulamaisema peninkulmien matkalle
joka suuntaan; samoin Savonlinnan lähellä
olevista näkötorneista. Tunnettu kauneudestaan on
myös Maan ingan järvestä luoteiseen pistävä pitkä
ja kapea, korkearantainen Tuovilanlahti, jonka
perukan lähellä on Korkeakosken todellakin
korkea (46 m) putous, mikä keväällä on sangen
vesirikas, mutta kesällä vähäpätöinen. Parhaiten
tutustuu S:n luontoon ja maisemiin kulkemalla
laivassa S:n halki Lappeenrannasta
Iisalmeen (n. 39 penink. vesitietä; linnuntietä vain
n. 28 penink.) ja sitten S:n rataa takaisin
etelään. Silloin näkee S:n sekä järvi- että
manner-maisemat. Puulaveden, Saimaan. Haukiveden
ja Heinäveden reitin järvimaisemat ovat yleensä
jylhiä, karuja ja suuripiirteisiä; Pohjois-S: n
järvireitit ovat melkoista hvmyilevämpiä, rannat
vehmaampia ja viljellympiä. Kaskenpoltto ja
järjetön metsänhaaskaus on monin paikoin,
varsinkin Saimaan seuduilla, suuresti turmellut
rantamaisemien luontaista suloa.

Ilmasto on samantapainen kuin yleensä
Keski-Suomessa. Maakunnan suuri pituus
etelästä pohjoiseen aiheuttaa, että Pohjois-S :n
ilmanala on hieman kylmempi kuin Saimaan seutujen.

Vuoden keskilämpö etelässä on n. -f- 3°,
pohjoisessa n. + 2° (keskilämpö Kuopiossa vv. 1886-1900
oli -f 2.7°, v. 1913 -f 3,7°). Kallavesi on jäässä
muutamia päiviä kauemmin kuin Saimaa.
Avarat järvet nähtävästi lauhduttavat jonkunverran
S:n ilmanalaa, joten halla, varsinkaan
Saimaan seuduilla, ei pääse aivan pahoja tuhoja
tekemään. Myös tuon kivisen maaperän luullaan
säilyttävän lämpöä ja suojelevan hallalta („kiven
vieressä vilja kasvaa"). Sademäärä on
keski-sessä S :ssa hieman pienempi kuin etelämpänä
ja pohjoisempana (450-650 mm). Yleensä S:n
ilmasto, varsinkin etelämpänä, on tunnettu ter
veell isyydestään, ja niinpä esim. kuolleisuus
keuhkotautiin 011 Mikkelin läänissä sangen
vähäinen. verrattuna muuhun Keski- ja Etelä-Suomeen.

Kasvisto on yleensä samantapainen kuin
muussakin Suomessa samoilla leveysasteilla. Savo
jaetaan kasvistollisesti kahteen alaosaan, Etelä
ja Pohjois-S :oon; raja kulkee hiukan 62° :n
pohjoispuolella. niissä monen kasvilajin pohjoisraja
sijaitsee. Etelä-S:sta tunnetaan (1910) 35
puu-ja pensaslajia ja 606 lajia putkilokasveja:
Pohjois-S:ssa ovat vastaavat luvut 32 ja 589.
Etelä-S. on kasvistollisesti hieman köyhempi kuin
viereiset kasvimaakunnat; Pohjois-S. taas
naapureitaan rikkaampi. Jalommista puulajeista tammi
ja saarni enää vain istutettuina viihtyvät
Etelä-S:ssa. jossa jalava ja vaahtera
(Mikkelin-Savonlinnan välisen viivan pohjoispuolelle) kasvavat
paikoittain villeilläkin, kun taas lehmuksen
kasvu-raja ulottuu Iisalmeen saakka. Tervaleppää
tavataan väliin kaikkialla S:ssa. Pähkinäpuu kasvaa
paikoin Saimaan etelärantamilla. Hedelmäpuista
menestyvät omenapuut vielä hyvin Keski-S :ssa.
onpa niistä korjattu kypsiä hedelmiä Kuopionkin
pohjoispuolella; päärynä- jopa luumupuitakin
nähdään hiukan Etelä-S :n herraskartanoissa;
hapankirsikka menestyy Kuopiossa saakka. — Metsää
lienee S :ssa vielä kaikkialla kotitarpeiksi, jopa
melkoisesti myytäväksikin, varsinkin
pohjoisempana. joskin vanhoja, säästyneitä metsiä on enää
vähänpuoleisesi i.

Eläimistö on samoin yleensä sama kuin
muualla Keski-Suomessa. Karhu ja varsinkin
susi ovat jo hävinneet Savosta miltei
olemattomiin ja ilveskin on io harvinainen.
Kettuja on sensijaan vielä runsaasti (1911
maksettiin Mikkelin läänissä tapporahaa 127 ketusta.
Kuopion läänissä 298:sta: 1912 vastaavat luvut
olivat 29 ja 321 ; susia ei näissä lääneissä
kumpanakaan vuonna ole tapettu yhtään kappaletta,
sensijaan kyllä jokunen karhu ja ilves). Kärppiä
on ilmoitettu tapetun kosolta Kuopion läänissä
(1911: 1.855 kpl. ja 1912: 1,548 kpl.), jossa myös
joku saukko ja näätäkin on osunut metsästäjän
saaliiksi (Mikkelin läänissä 1911-12 ei yhtään kpl.
näitä eläimiä). Mäyriä tavataan vähin kaikkialla,
samoin myös hirviä. Kaakosta päin ovat
Keski-ja Etelä-S :oon saapuneet viime aikoina
ru.sakko-jänis ja hilleri. Kaikenlaisia metsänriista-ja
vesilintuja on runsaanlaisesti. Harvinaisemmista
pikkulinnuista tavataan satakieli ja kuliankeittäjä
Kuopioon, punavarpunen Iisalmeen saakka. Poli
jois-S :ssa tavataan myös Etelä-S :ssa
esiintymätön pohjansirkku. Saimaassa ja Haukivedessä
elää kiehkuraishylje, kai muistona siltä ajalta,
jolloin Saimaa kuului mereen (vv. 1910-13
tapettiin Mikkelin läänissä yhteensä 56 kiehkuraishyl-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0466.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free