- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
885-886

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Savo

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

■889 Savo 886

Kiuruvesi, Rytkynkylä.

.(S.H.)

jettä). Ankerias näyttäytyy joskus siellä täällä;
Puulavedessä kerrotaan joskus sattumoisin
tavatun säkiän 1. monnin. S:n enimmin pyydetyt
järvikalat ovat muikku ja kuore; tunnettuja
ovat varsinkin Puruveden muikut. Myös kuha,
siika, säynäs, made ja varsinkin lahna ovat yleisiä
(Puruvedestä usein tavattoman runsaita
lahna-saaliita), puhumattakaan ahvenesta, hauesta y. m.
tavallisista järvikaloista. Varsinaisia lohikaloja
•on väkeväin virtain ja koskien puutteessa
vähän-puolei.sesti: järvilohen ohella esiintyy harjus
Savonlinnan tienoilla, samoin Puruvedessä
harvinaisuutena nieriä. Rapu tavataan Etelä-S :ssa n.
Mikkelin-Savonlinnan tienoille saakka,
istutettuna myös paikoin Pohjois-Savossa.

Asutus ja historia. Jo myöhemmällä
kivikaudella näyttää S :ssa siellä täällä
asuneen ihmisiä, päättäen niistä verrattain
lukuisista löydöistä, joita on tehty varsinkin
Pohjois-S:ssa (enimmin Kiuru- ja Pielavedellä). Asutus
näkyy jo silloin keskittyneen järvien rantamille.
Pronssikauden ja varhemman rautakauden
löytöjä on toistaiseksi tavattu perin vähän. S :n
vanhimpain asujain alkuperä on epätietoinen;
löydöt viittaavat itäänpäin. Historiallisen ajan
alussa kuljeskeli S:ssa tiettävästi lappalaisia,
joista vieläkin monet paikannimet ja varsinkin
Polijois-S :ssa lukuisasti esiintyvä sukunimi
Lappalainen (sivumuoto Lappi) muistuttavat.
Myöhemmän rautakauden löydöistä on
huomattavin Tuukkalan suuri karjalainen kalmisto
(paljastettiin 1886) lähellä Mikkeliä; sen runsaat
hautalöydöt viittaavat 11’00-luvulle ja
vakinaiseen asutukseen. Todistettavasti siirtyi noina
aikoina kaakosta käsin kar jalaisia uutisasukkaita
Saimaan luoteisille rantamille, nykyiseen
Suur-S:oon, joka 1323, kuten edellä oli puhe,
mainitaan yhtenä Karjalan läntisiä kihlakuntia. Mutta
lännestä tunkeutui tänne riistarikkaille
takamaille vanhan, Kymijoesta pohjoista kohti
kulkevan heimorajan yli hämäläisiäkin, joista vielä-

kin muistuttavat lukuisat paikannimet sekä Suur
S:u nykyäänkin yleisin sukunimi Hämäläinen.
Hämeestä päin näyttää myös kristinusko
saapuneen S :oon, koskapa kuningas Maunu Eerikin
poika 1329 käskee Savi lahden asukkaita
maksamaan kirkonkymmenykset Hämeen tavalla.
Tällöin siis jo oli nähtävästi ensimäinen vakituinen
seurakunta olemassa nykyisen Mikkelin paikkeilla.
Mikkelin vanhaa n. s. „kivisakastia" onkin
arveltu tuon ensimäisen seurakunnan kirkoksi.
Täällä Puulan ja Saimaan vesistöjen eristetyillä
välimailla hämäläiset ja karjalaiset
uutisasukkaat-vähitelleu sulautuivat yhteen ja muodostivat
erityisen savolaisten heimon, johon kumpikin puoli
on jättänyt tuntuvia jälkiä, enemmän sentään
ehkä karjalainen aines. — Pian alkoi S:n
kantakansa, joka maaperän karuuden vuoksi eli
kaskenpoltolla, metsästyksellä ja kalastuksella ja
sentähden tarvitsi laajat liikkuma-alat,
Suur-S:sta tunkeutua länteen Hämettä kohti
Puulaveden varsille ja itään Karjalaan päin
Haukiveden seuduille, taistellen ankarasti riistamaiden
omistamisesta sekä hämäläisten että karjalaisten
kanssa ja tavallisesti pitäen hyvin puolensa.
Alussa jo mainittiin, kuinka 1400-luvulla monta
kertaa määrättiin, rajariitojen lopettamiseksi,
S :n ja Hämeen raja. Idässä tunkivat
savolaiset rohkeasti Pähkinäsaaren rauhan määrää
män valtarajan yli ja saivat
asutusvalloituksel-leen siellä oivallisen tuen, kun Eerik Akselinpoika
Tott 1475-77 rakennutti juuri riidanalaiselle
rajalle lujan Olavinlinnan 1. Savonlinnan. Näin
oli S:n pääosa jo keskiajalla vakinaisesti
asutettu, joskin hyvin harvaan, sillä Savi- 1.
Savo-lahden ohelle syntyi tänne tällöin vain kaksi
muuta kirkkopitäjää: Juva 1442 ja Sääminki
1477. Lappeen (Lapveden) kihlakunta ja
kirkkopitäjä Saimaan eteläpuolella kuului vielä silloin
lähemmin Karjalaan. Koko nykyinen Polijois-S.
oli 1500-luvun alussa asumatonta erämaata,
„lapinkorpea", jossa etelästä käsin käytiin vain

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0467.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free