- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
887-888

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Savo

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

887 Savo K88

Luukkalan kylä Lappeella.

kesäisin eräretkillä. Mutta 1500-luvun
keskivaiheilla alkaakin savolaisen uutisasutuksen
loistoaika. Kustaa Vaasan ja Savonlinnan päällikön
Kustaa Fincken toimesta ja kehotuksesta siirtyi
tällöin lukuisasti Suur-S :sta ja Savonlinnan
seuduilta vakinaisia uutisasukkaita nykyisen
Kuopion tienoille Kallaveden vesistön varsille, minne
1552 syntyi Tavisalmen (1. Kuopion) pitäjä.
Näin sai myös Pohjois-S. vähitellen vakinaisen
asutuksensa. Osa savolaisia siirtyi aina
Oulujärven ympäristöihin, toinen osa taas nykyiseen
1’ohjois-Ilämeeseen jopa Pohjois-Satakuntaan
saakka, siis kauas S:n varsinaisten
maakuntarajojen ulkopuolelle. Muuttipa heitä muutamia
satoja keskisen Ruotsin ja Norjan välisiin
suuriin metsiinkin (varsinkin Vermlantiin), missä
heidän jälkeläisiään vieläkin tavataan. Samoin
asettui 1600-luvulla savolaisia sotien
autioittamiin, Venäjältä valloitettuihin Pohjois- ja
Etelä-Karjalaan, Inkerinmaalle y. m., vieden kaikkialle
mukanaan omat vanhat, tavallisimmin -nen
päätteiset sukunimensä ja mehevän itäsuomalaisen
kielimurteensa.

Rajamaakuntana S. on saanut paljon kärsiä.
..Suuren venäläissodan" aikana 1400-luvun lopulla
viholliset pahasti liävittelivät S:oa; samoin
1500-luvun lopulla sekä sota Venäjää vastaan että
n. s. nuijasota, johon muutamia satoja S:nkin
talonpoikia sortui, tuotti maakunnalle tuhoa.
Varsinkin itärajalla tapahtui usein verisiä
yhteentörmäyksiä savolaisten ja Venäjän vallan alaisten
karjalaisten kesken. Niinet sellaiset kuin
Soti-saari, Torasalo, Kalmasaari, Tappuvirta j. n. e.
vielä nytkin Haukiveden seuduilla ovat muistona
noista ,,vanhan vainon" ankarista ajoista. Vasta
Stolbovan rauha 1617 siirsi rajan kauas itään,
ja. Sillekin koitti rauhallisempi aika, jolloin
asutus jälleen edistyi ja syntyi paljon uusia pitäjiä.
Erittäinkin on tällöin n. s. „kreivin aika"
huomattava S :n historiassa, sillä Pohjois-S. ja
melkoiset osat Suur-S :oa kuuluivat kreivi Pietari
Brahen läänityksiin ja saivat nauttia hänen
huolenpidostaan. Vuosisadan lopulla „suuri
nälänhätä" ja seuraavan alussa iso viha jälleen
runtelivat maakuntaa, joutuipa itse S:n luja lukko,
Olavinlinna, kesällä 1714 venäläisten valtaan.
Uudenkaupungin rauhassa 1721 se tosin koko S:n

kera palautettiin Ruotsille, mutta joutui uudel
leen pikku vihan aikana kesällä 1742
venäläisille ja tällä kertaa pysyväisesti. Samalla ete
Iäinen ja kaakkoinen osa maakuntaakin Turun
rauhassa 1743 Lappeenrannan ja Savonlinnan,
kera siirtyi Venäjän haltuun, ja valtaraja pirstoi
aivan mielivaltaisesti pitäjiä, kyliä, jopa
yksityisiä talojakin kahden esivallan alle. Jäipä täi
löin Sääminkiin, Rantasalmelle ja varsinkin Keri
mäelle sellaisiakin alueita, jotka ,.riidanalaisina"
eivät virallisesti kuuluneet kumpaankaan valta
kuntaan. ,,Kolmivuotisen sodan" (1788-90)
tapauksissa oli S :11a rajamaakuntana tärkeä sija, j»
täällä suoritettiinkin monta voitollista taistelua
(Kärnä- ja Partakoskella, Porrassalmella,
Parku-mäellä, Pirttimäellä). Samoin „Suomen sodassa"
(1808-09) varsinkin Pohjois-S. oli
sotanäyttämönä (Toivala, Koljonvirta y. m.). ,,Savon
joukko" olikin tunnettu sotakunnostaan, etenkin
sen jälkeen kuin kuuluisa V. M. Sprengtporten
1770-luvulla oli sen uudelleen järjestänyt ja hai
joittanut sille etevän upseeriston. Hänen
toimestaan perustettiin myös 1781 erityinen
upseerikoulu Rantasalmelle Haapaniemen tilalle, mistä
se 1819 siirrettiin Haminaan.

Keskiajalla S. kuului Viipurin linnalääniin,
mutta 1535 sai „Uudenlinnan" (Savonlinnan)
lääni oman käskynhaltiansa. joka asui
Olavinlinnassa. Asutuksen levittyä kauas itään ja
pohjoiseen jaettiin maakunta 1572 Suur-S :n ja
Vähän-S:n vouti- ja kihlakuntiin. Nämä taas
jakautuivat .,hallintopitäjiin" ja ne vuorostaan
neljänneskuntiin. Verojen maksussa oli
turkiksilla tärkeä osa, ja aito savolainen veroperusta
niiltä ajoilta on kansanpuheessa vieläkin ..orava"
(*/« manttaalia). 1600-luvulla S. luettiin Viipurin
maaherrakuntaan tai muodosti myös aika-ajoin
oman alamaaherrakunnan. Uudenkaupungin
rauhan jälkeen se kuului n. s. Kyminkartanon
lääniin, josta kuitenkin melkoinen osa Turun rau
liassa luovutettiin Venäjälle. V. 1775 Pohjois-S.
erotettiin uuteen Kuopion lääniin, jonka
keskuspaikaksi perustettiin (1782) Kuopion kaupunki.
Kun savolaiset Viipurin ja myöhemmin
Haminankin jouduttua Venäjän valtaan menettivät
suorat kauppatiensä merelle päin. käänsivät he.
varsinkin pohjoissavolaiset, kauppansa Pohjan-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0468.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free