- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
891-892

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Savo

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

■889

Savo

892

tiet. Maanteitä 011 kaikkialla ja S:n vesistöillä
vallitsee tavattoman vilkas laivaliike. Sen
keskuspaikkoja ovat Kuopio ja Savonlinna.
Talvella taas S: 11 rata ja S:n poikkirata
palvelevat liikettä. Laivaliikkeen helpottamiseksi on
S:ssa kaivettu useita kanavia ja perattu
vesiväyliä, joten laivat pääsevät pitkälti sangen
sokkeloisiin pohjukoihin. Esiin. Lappeenrannasta
Kiuruvedelle asti on yhtämittainen laivareitti.

Sivistys o loista mainittakoon, että
lukutaito on kaikkialla yleinen, melkoisessa
määrin myös kirjoitustaito. Savolainen onkin
harras kirjallisuuden ja sanomalehtien ystävä,
ovatpa monet kansanmiehet hankkineet itselleen
sievoisen kirjastonkin. Kansakouluja on
kaikkialla, tiheimmin sentään Pohjois-S :ssa.
Kansanopistoja on kaksi (Kuopion ja Mikkelin lähellä).
Oppikouluja ou S:n kaikissa kaupungeissa.
Varsinkin Kuopio ja Mikkeli ovat koulukaupunkeja.
Käytännön kouluja on myös eri aloja varten
(maanviljelys- ja maamies-, meijeri- ja
karjanhoito-, puutarha- ja talouskouluja). Samoin 011
paljon seuroja ja yhdistyksiä sekä aineellisia että
aatteellisia harrastuksia varten. O11 S:ssa
sentään vielä sellaisiakin syrjäisiä pitäjiä ja
kulmakuntia. joissa kansanvalistus ou takapajulla,
taikauskolla yhä syvät juurensa. Yleensä on
savolaista talonpoikaa jo vanhastaan pidetty
valistuneena ja sivistyskykyisenä. — S:sta on
kerätty runsaasti kaikenlaatuista kansanrunoutta,
ja vieläkin on savolaisen runosuoni hyvin
herkässä. Korkeamman opin tielle on S:sta aikojen
kuluessa lähtenyt paljon rahvaanlapsia.

Antropologisesti lienee vaikea
määritellä mitään puhdasta savoiaistyyppiä.
Savolaisethan ovat alkujuuriltaan sekakansaa. eri
tahoilta ja eri aikoina Savoon siirtynyttä.
Asevel-vollisuustarkastuksissa aikoinaan mitattujen
(tilasto käsittää 19,508 miestä) savolaisnuorukais
ten keskipituus 011 1,665 mm, siis hieman pie
nempi kuin hämäläisten (1,678 mm), mutta hie
man suurempi kuin karjalaisten (1.653 mm).
Yleisin ryhmä on keski pituiset, 162-170 cm
(48.8«%). Savolaiset kuuluvat pääasiallisesti ly
hytkalloisiin, sini- ja harmaasilmäisiin, tuhkan
harmaa- ja ruskeahiuksisiin. Mikkelin kililakun
nassa ruumiinpituus näyttää olevan hieman
suurempi kuin muualla S :ssa : lyhytkalloisia on
pohjoisessa enemmän kuin etelämpänä; Saimaan
etelärannikoilla 011 myös viljalti lyhytkalloisia.—
Savolaisen luonteenominaisuudet ja hengenlahjat
näyttävät viittaavan enemmän järkeen kuin
tunteeseen. Hän on etusijassa käytännön mies,
olosuhteita varovasti ja älykkäästi harkitseva ja
omaa hyötyänsä ovelasti katsova. Hänessä on
paljon luontaista liikeneroa, joka saattaa hänet
menestyksellä yrittämään useilla eri aloilla ja
työntämään hitaammat ja varomattomat kilpai
lijat tieltään. Mutta onpa Savo synnyttänyt myös
merkittäviä talonpoikaisia ajattelijoita ja
kirjallisia kykyjä; mainittakoon vain heränneisyyden
johtomiehet, talonpoikaiset runoniekat ja
kansan-kirjailijat. Erityisesti 011 savolainen, varsinkin
pohjoissavolainen, tunnettu meheväkielisenä
humoristina ja leikinlaskijana. Käytös ou rehti ja
arkailematon, kenties, myös hieman leveä ja
äänekäs. — Kansatieteellisistä seikoista
mainittakoon, että savolainen yhä edelleen
mieluummin asuu erillään peltojensa ja niittvjensä

keskellä kuin suurissa ja tiheissä kylissä.
Tällaiseen asumatapaan osaltaan myös maan luonto
hänet’ pakottaa. Rakennus järjestelmä on yleensä
samantapainen kuin muualla Keski-Suomessa;
savupirttejä tavataan enää vain kaikkein
syrjäisimmillä seuduilla. Asunnot rakennetaan
enemmän käytännöllisyyttä ja hyötyä kuin kauneuden
vaatimuksia silmällä pitäen. Kansallispuvut ovat
nykyään jo miltei kokonaan kadonneet, samoin
erityisesti savolaiset juhlamenot ja -tavat.
Kansanomaisista ruokalajeista mainittakoon
oivalliset kalakukot ja erilaiset „rieskat" (ohrasta ja
tattarista), piirakat, munavoit, uunipaistit. läski
ruuat, talkkunat, munakokkelit, piimät,
nauris-haudikkaat y. 111. s.

Mainittakoon lopuksi että useat Suonien s
i-v i s t y s h i s t o r i a s s a esiintyvät suvut ja
henkilöt ovat savolaisia. Huomattavin 011 laaja
Alopæus-suku (lähtöisin Kerimäen Naukkarilan
kylän Kettusista 1500-luvulla). Myös tunnettu
Poppius-suku oli aikoinaan hyvin kotiutunut
Savoon (varsinkin Juvalle), samoin Collan-suku
y. 111. Yksityisistä merkkihenkilöistä
mainittakoon tunnetut savolaiset talonpoikaisrunoili jat
Korhonen, Lyytinen, Kymäläinen, Makkonen : he
ränneisyyden johtaja Paavo Ruotsalainen;
itseoppinut maatalouden edistäjä Antti Manninen:
piispat M. J. Alopæus ja K. 11. Alopæus ja
lakimies Gabr. Poppius (siirtyi Ruotsiin) ;
suomalaisen kirjallisuuden ja sivistystaistelun historiassa
ansioituneet R. von Becker. K. A. Gottlund,
Abraham Poppius, Pietari Hannikainen. Taneli En
ropæus, Paavo Tikkanen, Rietrikki Polén. A. 11. A.
Kellgren, Aug. Ahlqvist-Oksanen y. 111.: taiteili
joita: Wright-veljekset, S. A. Keinänen.
B.A.Godenhjelm y. m.: ruotsinkiel. runoilija K. A. Tawast-

Nilsiil. Kiuruvesi.

Puumala. Kuopio.

(S.H.)
(S.H.)

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0470.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free