- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
893-894

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Savo - Savoie ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

893

Savoie—Savonarola

894

stjerna ; soturit Pietari Långström, Otto v. Fieandt,
J. S. Duncker, K. V. Malm y. m. Vielä elossa
olevista mainittakoon tässä vain kirjailijat Juliani
Aho ja Kauppis-Heikki. taidemaalari Juho
Rissanen sekä taiteilijasuku Halonen. [P. Hannikainen,
,,Savonmaa" (Kuvaelmia Suomen maakunnista IT,
1864); Yrjö Koskinen, ,,Savo ja Savonlinna"
(1875) ; Hannes Gebliard, „Savonlinnan läänin
oloista vuoteen 1571" (1889); O. M. Reuter,
»Suomea samoilemassa" (1904) ; O. A. Kallio, „Savo"
(K. V. S :n ,,Suomen maakunnat" III, 1905);
J. E. Rosberg, ,,Suomen maantiede
maakunta-kuvauksittain" (1911).] O. A. K.

Savoie [savua’], departementti Itä-Ranskassa.
Italian rajalla, Isèren ympärillä; 6,188 km2,
247,890 as. (1911). — S. on vuorista,
Länsi-Alppien täyttämää maata, käsittäen eteläosan ent.
Savoijan herttuakuiitaa. — S:n pohjoispuolella.
Italian ja Sveitsin välisessä kulmauksessa,
pohjoisessa Genève-järveen rajoittuen on Haut
e-S:n departementti; 4,598 km2, 255,137 as. (1911).
Käsittää Savoijin ent. herttuakunnan
pohjoisosan. Siinä on Euroopan korkein vuori Mont
Blanc. (E. E. K.)

Savoiji, ent. kreivi-, sittemmin herttuakunta,
myöhemmin osa Sardinian kuningaskuntaa,
jätettiin 1860 Ranskalle ja muodostaa Savoien ja
Haute-Savoien departementit. — S. (vanhan ajan
Sapaudia) mainitaan 4:nnellä vuosis. j. Kr.
roomal. Gallian maakuntana. Tänne asettuivat
bur-gundilaiset 443; v:n 532 jälkeen frankkilaiset
ottivat valtaansa maan, ja heidän valtakuntansa
hajaantuessa se tuli osaksi Boson 879 perustamaa
Ala-Burgundilaista valtakuntaa: tämä
yhdistettiin Ylä-Burgundiin 933 (Arelatin valtakunnaksi)
ja joutui Saksalle 1033. S. oli silloin kreivi
Hum-bertilla, Italian nykyisen kuningassuvun esi-isällä.
Hänen poikansa nai Torinon kreivin tyttären,
josta S:n yhteys Pienioniin ja Italian kanssa sai
alkunsa. Seuraavat suvun jäsenet laajensivat
alueitaan; keisari Kaarle IV vapautti S:ii
Arelatin riippuvaisuudesta 1361, joten se tuli
suorastaan Saksan valtakunnan alle. Kreivi
Amadeus Vlllm korotti keisari Sigismund herttuaksi
ja läänitti hänelle Genèven. Amadeus luopui
hallituksesta ja oli sittemmin vastapaavina 1439-49
nimellä Feliks V. Eräs hänen seuraajistaan Kaarle
III (v:sta 1504) menetti Genèven y. m. alueita
Sveitsin valaliitolle. Sodassa Ranskaa vastaan
(v:sta 1536) maa joutui osaksi ranskalaisille,
osaksi keisarillisille, eikä Kaarle saanut
alueitaan takaisin. Vasta hänen poikansa Emanuel
Filibert (1553-80), sotapäällikkö Espanjan
palveluksessa, peri Cateau-Cambrésis’n rauhassa
1559 suurimman osan S :aa jälleen. Hän poisti
läänityslaitoksen ja perusti valistuneen
itsevaltiuden. Hänen poikansa Kaarle Emanuel I
(1580-1630), kunnianhimoinen ja levoton ruhtinas,
sekoitti maansa moniin sotiin. Lyon’in rauhassa
1601 hän sai pitää Ranskalta anastamansa
Saluz-zon, mutta luovutti sille sen sijaan Bressen y. m.
alueita Alppien länsipuolella. Hänen poikansa
Viktor Amadeus I (1630-37) sai Mantovan
perimyssodassa 1631 osan Monferratoa, mutta jätti
tärkeän Pinerolon Ranskalle. Viimemainitun
pojanpoika, Viktor Amadeus II (1675-1730) yhtyi
1690 toiseen suureen liittokuntaan Ludvik XIV :tä
vastaan; ranskalaiset anastivat sen johdosta S : n,
mutta 1696 hän sai sen takaisin ja lisäksi Pine-

rolon. Espanjan perimyssodassa Viktor Amadeus
1703 luopui Ludvikista liittolaisten puolelle;
ranskalaiset miehittivät jälleen S:n, mutta
hänen sukulaisensa Eugene Savoijilaisen voitto
Torinon luona 1706 pelasti herttuan.
Utrech-tin rauhassa 1713 S. sai Ranskalta kaikki
Alppien itäpuoliset linnoitukset keisarilta ja
Espanjan perinnöstä koko Monferraton, osia
Milanosta sekä Sisilian ynnä kuningasarvon.
Viimemainitun saaren se vaihtoi 1720 Sardiniaan, josta
alkaen S. ja Sardinia muodostivat Sardiniau
kuningaskunnan (ks. t.). Emämaa S. luovutettiin
Ranskalle 1860. Savoijin suvun vanhempi haara
sammui 1831, jonka jälkeen nuorempi
S.-Carig-nanin haara nousi valtaistuimelle. G. R.

Savoijinkaali ks. Kaali.

Savoir-faire [&avuä’r-fä’r] (ransk.), taitavuus,
kekseliäisyys, kyky mukautua olosuhteisiin.
S.-vivre [-vi’vr], elämäntaito, elämänkokemus.

Savoldo [-vo’l-], Giovanni Girolamo
(n. 1480- n. 1548), it. taidemaalari,
synnyinkaupunkinsa Brescian koulun vanhin mestari,
työskenteli enimmäkseen Venetsiassa. Maalannut
muotokuvia ja varsinkin pieniä, omituisen
hopean-harmaa-sävyisiä uskonnollisia tauluja, joissa
maisemalla, valovaikutuksella ja laatukuvallisella
esityksellä on huomattava sija. E. R-r.

Savolotsje ks. Zavolotsje.

Savolotsjskaja Tsudj ks. Zavolotsje,
T s u d j ja T s u u d i t.

Savona [-&-], kaupunki Pohjois-Italiassa,
Genovan provinssissa, viehättävässä asemassa
appelsiini- y. m. s. puistojen ympäröimänä
Géno-van-lalulen rannalla Letimbro-joen suussa
rata-haarauksessa Genovasta länteen; 50,169 as.(1911).
— Suurin osa S:aa on uudenaikaisesti rakennettu.
Vanhemmista rakennuksista mainittakoon
genovalainen linna (1542), tuomiokirkko (1589-1605).
Santa Maria di Castello-kirkko (1498), della
Ro-vere-suvun palatsi (nyk. virastojen asuntona).
Sixtus IV :n muistopatsas. — Lyseo, teknillinen
opisto, useita ammattikouluja, kirjasto,
maalaus-kokoelma, teatteri; piispanistuin. — Teollisuus
huomattava (työväestö 1911 7,320 henkeä),
varsinkin rauta- ja muu metalliteollisuus (4,346
työmiestä) : konepajoja, valimoita, laivaveistämöitä
y. m. Harjoitetaan myös viinin- ja
hedelmäin-viljelystä, kalastusta ja kauppaa. Laivaliikenne
vilkas; satamassa (jossa suuri kuivatelakka)
selvitettiin 1911 ulkomaisessa merenkulussa 1,7 milj.
rek.-ton. netto (siinä suhteessa Italian
kaupungeista neljäs). LUkomailta tuodaan kivihiiltä,
polttoöljyä, rautaa, viljaa; vienti
(teollisuustuotteita) verraten vähäinen. — S:sta 7 km
luoteiseen on Madonna di Misericordian
pyhiinvaellus-kirkko (1520). — S., vanhan ajan Savo, ei
roomal. aikana saanut minkäänlaista merkitystä.
Keskiajalla se turhaan taisteli Genovan kasva
vaa ylivaltaa vastaan. Sardinian kuningas
valloitti sen 1746. Oli paavi Pius VII:n asuntona
1809-12. E. E. K.

Savonarola [-rö’-], Girolamo (Hieronymus)
(1452-98), it. munkki, parannussaarnaaja, rupesi
1475 dominikaanimunkiksi ja herätti v:sta 1489
Firenzessä suurta huomiota ankaralla
tuomion-julistuksellaan tässä rikkaassa kaupungissa
vallitsevaa kevytmielistä elämää vastaan.
Kuulijoiden paljouden takia olivat saarnat siirrettävät
S. Marco-kirkosta tuomiokirkkoon. Saarnat sai-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0471.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free