Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Savoie ... - Savonlinna (Nyslott)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
895
Savon jääkärit—Savonlinna
896
vat piaii valtiollisenkin luonteen: Medici-suvun
valta oli kukistettava ja sijalle asetettava
kristillinen kansanvalta, joka niin suurissa kuin
pienissä toteutti Jumalan tahdon, sellaisena kuin S.
sitä Raamatusta tulkitsi. Hänen kannattajansa
pitivät häntä profeettana, ja itsekin hän uskoi
että Jumala puhui hänelle näyissä ja unissa.
V:sta 1492 hän siirtyi saarnoista toimintaan,
aluksi pannen voimaan ankaran järjestyksen
Toscanan dominikaaniluostareissa. V. 1494
kar-koitettiin Medici’t ja kristillinen kansanvalta
järjestettiin: huvituksien ja näytelmien sijalle tuli
hartaudenharjoituksia, kauppiaat ja pankkiirit
antoivat takaisin, minkä vääryydellä olivat
riistäneet. mitä tarkimmin valvottiin asukasten
siveellistä elämää, ja koristeita sekä
kevyt-henkisiä kirjoja kerättiin ja poltettiin suurella
„tur-liuuden tuliroviolla" Signoria-torilla. Mutta kun
S. politiikassaan etsi tukea Ranskasta ja
kieltäytyi yhtymästä paavin johtamaan italialaiseen
valtioliittoon, syntyi ristiriita paavin kanssa. S.
haastettiin Roomaan, kiellettiin saarnaamasta ja
pantiin 1497 pannaan; kun hän ei tästä
välittänyt ja saarnoissaan ruoski myöskin
maallistunutta kirkkoa, uhkasi paavi koko Firenzeä
kirkonkirouksella. Sillä välin olivat myöskin S:ii
ankaraan hallintoon tyytymättömät ainekset taas
vahvistuneet ja työskentelivät hänen
kukistami-sekseen. Kun „jumalantuomio" (tulikoe), jolla
eräs S:n oppilas oli tahtonut osoittaa hänen
asiansa oikeuden, jäi suorittamatta, niin
kiihtynyt kansa piti S:aa vääränä profeettana ja pani
toimeen metelin, jossa hän kahden toverin kera
vangittiin. Vankilassa hän kirjoitti
uskonnollisia mietelmiä, jotka osoittavat hänen käsitystensä
syventymistä; vasta tällöin S. varsinaisesti
lähenee uskonpuhdistajani evankeelista
peruskan-taa, ollen sitä ennen olennaisesti katolisella,
laki-maisella pohjalla. »Uskonpuhdistuksen
edelläkävijä" samassa merkityksessä kuin Wiclif ja
Huss ei S. ole. Toukokuun 23 p. 1498 S. ja
hänen toverinsa poltettiin Signoria-torilla. Hänen
puoluelaisensa pitivät häntä pyhimyksenä. [L.
Pastor, ,,Geschichte der Päpste" III; J. Schnitzer.
„Quellen u. Forschungen zur Gesch. S:s" I-IV
(1902-09).] J. G.
Savon jääkärit perustettiin eri sotaväen
osastona 174Ö, jolloin määrättiin, että tällä nimellä
oli asetettapa kuusi 100 miehen suuruista
pestattua komppaniaa. Y. M. Sprengtporten niitä
uudestaan järjesti ja asesti (n. s.
Sprengtportens tussareilla) ja liitti n. s. Savon prikaatiin.
V. 1788 ennen sotaa asetettiin neljä uutta S. j :n
komppaniaa, ja he ottivat kunnialla osaa
sota-tapauksiin Savossa: Kyyrössä, Porrassalmella,
Parkumäessä, Laitaatsillassa 1789, Pirttimäessä ja
Savitaipaleella 1790. 1808-09 vv:n sodassa S. j.,
joiden luku oli lisätty 1,200 mieheen, olivat
mukana m. m. Revonlahden, Pulkkilan, Joroisten,
Lapuan, Alavuden, Oravaisten, Virran sillan ja
Hörneforsin taisteluissa. V. 1810 jäännös
lopullisesti hajoitettiin. K. G.
Savonlahti. 1. Saimaaseen kuuluva lahti,
jonka rannalla sijaitsee Mikkelin kaupunki.
2. ks. Raahe, historia.
Savonlinna (ruots. Ny s 1 ott). 1. Kaupunki
Mikkelin läänissä Savossa, Haapaveden ja
Pihlajaveden välisillä, virtaisten salmien
(Kyrönsalmi, Hopeasalmi 1. Pitkänsillan virta ja Laitaat
Savonlinnan vaakuna
(SH.)
sillan virta) erottamilla, siltojen yhdistämillä
saarilla sekä Kyrönniemellä, 61° 53’ polij. lev.
ja 28° 48’ it. pit. Greenw.
Väkiluku i/11914:
kirkonkirjojen mukaan 4.078
henkeä (1,936 miesp. ja
2,142 naisp.), joista
kreik.-katolisia 34 henkeä;
kirkonkirjojen mukaan
väkiluku 1885 oli 1,298
henkeä, 1895 1,516, 1905 2,310
ja 1910 3,209 henkeä.
Kaupunkiin kuuluu, paitsi
kaupunkialuetta, joka 1908
vahvistetun
asemakaavan mukaan on 269 ha
(tonteiksi jaettu 205 ha
ja niistä rakennettu 72 ha, saaria,
vuokra-alueita, katuja, toreja ja puistoja 64 ha),
Heikin-pohjan ja Pääskylahden tilat, joista edellinen
on 671,98 ha (metsää 430,85 ha) ja jälkimäinen
1,081,17 ha (metsää 700 lia); yhteensä on
kaupungin maa-alue siis 2,022,i5 ha.
Vesialueet ovat toistaiseksi jakamattomat ja
yhteiset. — Kaupunkialue jakaantuu neljään
kaupunginosaan ja vuokra-alueiliin, käsittäen suuria
ja pieniä rakennustontteja, huvila-, vuokra- ja
tehdastontteja, toreja, puistoja, urheilukentän
y. m. Katujen leveys on 10-12 m ja
yhteenlaskettu pituus yli 20 km. Huomattavin liikekatu
on kaupungin halki kulkeva Olavinkatu, jonka
varrella kaupungin suurimmat liikkeet ovat.
Osana tätä katua on vanhaa ja uutta kaupunkia
yhdistävä, kivestä rakennettu Pitkäsilta.
Rakennukset ovat enimmäkseen puisia; kivitaloista
mainittakoon valtion lyseorakennus ja
Kansallisosakepankin vuolukivestä rakennettu talo.
Kaupungissa on kaupungin omistama
sähkölaitos ja 1 o k a v i e m ä r i v e r k k o.
Historiallisista muistomerkeistä
huomattavin on kalliosaarella Kyrönsalmessa
kohoava Olavinlinna (linnan nimikirjaan nimensä
merkinneiden kävijäin lukumäärä 1914 oli 4,005).
— Puistoja on Tallisaari, Komendanttipuisto.
Nälkälinnan (Hungerborg) puisto, Kirkkopuisto
ja Kylpylaitoksen puisto.
Näköalapaikkoja on kaupunkialueen piirissä Nälkälinnan
torni, Kylpylaitoksen puistossa sijaitseva torui.
Piispanmäen torni ja Kaikuvuori sekä kaupungin
lähiympäristössä Rutinanvuoren torni, Kesamo
y. m., joista katselijan silmäin eteen avautuu
mitä ihanimpia näköaloja yli saarien, salmien
ja siintävien selkien. Kaupungin pohjoislaidassa
on erityisen osakeyhtiön omistama suosittu
Olavin kylpylaitos (rak. 1895). Vv. 1903-13 oli
vuosittain kylpyparannusta nauttivien lukumäärä
lähes 500. Liikenneyhteys vesitse Saimaan
ja sen yhteydessä olevien vesistöjen varrella
sijaitsevien seutujen kanssa on erittäin hyvä.
sillä S:ssa yhtyvät vesitiet etelään ja
länteenpäin Viipuriin, Vuoksenniskalle (Imatra),
Lappeenrantaan, Puumalaan ja Mikkeliin sekä itään
ja pohjoiseen Punkaharjulle, Putikkoon,
Kesä-lahdelle, Joensuuhun ja Kuopioon, jonkatähden
satamassa kesäisin käy joka päivä kymmenittäin
matkustaja-aluksia välittäen jokapäiväistä
liikennettä mainittuihin ja niiden välillä sijaitseviin
paikkoihin. Sitäpaitsi on kaupunki rautatiellä
v:sta 1908 yhdistetty Karjalan (Elisenvaara) ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
