- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
899-900

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Savonlinna (Nyslott)

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

897

Savonlinna

899

Savonlinnan kaupunki kirkontornista katsottnna. Uusi kaupunki, taustassa kylpylaitoksen puisto

risöseura, työväenyhdistys y. m. Pankkeja:
Pohjoismaiden osakepankin,
Kansallis-osakepan-kin ja Suomen kauppapankin konttorit-, S :n
säästöpankki (säästöönpanijain saatavat 31 p. jouluk.
1914 Smk. 604,217:06; omat varat: kantarahasto
Smk. 10,000:—, vararahasto Smk. 47.413:74).
Teollisuuslaitoksia: kaupungin
sähkölaitos, Savolan osakeyhtiön salia, S:n konepaja,
Etelä-Savon kirjapaino-o.-y :n ja S:n
kirjapaino-o.-y:n kirjapainot, olutpanimo,
virvoitusjuomatehtaita y. m. — Suurin kauppaliike And.
Auvinen o.-y. Telefoni tilaajien lukumäärä
(1914) 250.

Rautatieasema (III 1.) 82 km
Elisenvaa-rasta, 106 km Pieksämäeltä; 1913 saapuneiden
matkustajain luku 23,008, lähteneiden 20.959;
saapuvaa tavaraa 7,557 ton. (huomattavimmat
erät: jauhoja ja ryynejä 1.429 ton.,
metalliteolli-suudentuotteita 1.107 ton.. puutavaroita 911 ton.
ja väkirehua 660 ton.), lähtevää tavaraa 3,574 ton.
(huomattavimmat erät: puutavaroita 1.837 ton.,
jauhoja ja ryynejä 171 ton.. voita 164 ton.).
Liikennetuloja kannettu 1913 142,500 mk.
Kaupungin satamien (Eteläsatama, Pohjoissatama ja
Haislahden satama) syvyys on keskimäärin 3,25 m,
satamalaiturien yhteenlaskettu pituus n. 750 m.
satama jäistä vapaana keskimäärin 6 kuuk. v :ssa.
— Kaupungin kuvarekisterissä on (1914) 84
höyryalusta (nettokantavuus 5,814.io rek.-ton.) ja 105
lotjaa (8,608,55 rek.-ton.); niistä 40 höyryaluksen
(2,531,88 rek.-ton.) ja 23 lotjan (l,710,ie rek.-ton.)
kotipaikka S. Höyrylaivasto on lukumäärältään
suurempi kuin minkään muun Suonien
sisämaan-kaupungin. — Satamatulot 1913 Smk. 15,138:36,
tuulaaki- ja liikennemaksut Smk. 3,919:96. —,
Kaupungin tullikamarin tullitulot 1913
tekivät Smk. 119,515:64. E. K-tnäki.

Kirkollisesti S. on yhteisenä S
:n-Säämingin (ks. t.) khrakuntana, jota hoitaa S;ii
tuomiorovasti. Kirkko kaupungissa, rak. tiilestä
1874-78 (vihitty 2 p. lielmik. 1879).

II i s t o r i a. Olavinlinnan luoteispuolella
olevalle mäkiselle Väärällesaarelle muodostui linnan
käsityöläisistä, varusväen perheistä y. m. s. pieni
linnakylä, ,,Savonlinnan malmi" (Nyslotts malm).
Siitä aiottiin ensin tehdä markkinapaikka, mutta
1639 kreivi Pietari Brahe antoikin sille
maakaupungin oikeudet ja lahjoitti sen alueeksi koko
Vääränsaaren sekä lisämaata Ileikinpohjaniemen

karjatalosta ja Pihlajaniemen kylästä.
Kaupunkia nimitettiin kauan aikaa ruotsiksi nimillä
Nyslotts malm. Savolax Nystad, Nyslotts stad y. m.,
kunnes nimet Nyslott. Savonlinna, lopuksi
vakiintuivat. Väestö oli edelleen kokoonpanoltaan
pääasiassa sama kuin alussakin ja väkiluku perin
pieni, samoin paikan merkitys kaupunkina aivan
vähäpätöinen. V. 1644 oli S:n henkiluettelossa
vain 163 henkirahaa maksavia, ja luku vähenee
säännöllisesti vuosisadan loppua kohti, ollen 1710
enää vain 26 henkiverotettua. Venäläiset
hävittivät kaupungista suuren osan 1656. samoin
tekivät siinä tuhoaan tiheät tulipalot. Kaupunki oli
linnan kera venäläisten hallussa 1714-21.
Uudenkaupungin rauhan jälkeen se alennettiin Haminan
markkinapaikaksi. Joutui jälleen venäläisten
haltuun 1742 ja jäikin heille Turun rauhassa.
Väkiluku oli edelleen perin vähäinen, merkitys samoin,
ja paikka luettiinkin venäläisaikana kauppalana
maaseutuun, kunnes se 1784 (väkiluku 1785 oli
vain 70 henkiverotettua) julistettiin piirikunnan
kaupungiksi ja varustettiin kaupunkilaitoksilla.
Kun se 1812 Viipurin läänin kera liitettiin
jälleen muuhun Suomeen, oli sen väkiluku 275
henkeä. Kaupungissa oli tällöin muutamia venäläisiä
kauppiaita, ja se oli muutenkin jo jossakin määrin
venäläistynyt. Kauppa- y. m. liike oli edelleen
perin mitätön. V. 1816 S. varustettiin
suomalaisen maakaupungin oikeuksilla, mutta pysyi yhä
vähäpätöisenä (väkiluku kirkonkirjojen mukaan
1850 oli 836 h., 1870 982 h., 1890 1.543 henkeä),
vaikkapa Saimaan kanavakin, jota kaupunkilaiset
jo 1819 olivat keisarilta anoneet, avasi senkin
kehitykselle uudet urat. Liike kulki enimmäkseen
S;u ohi Kuopioon ja Joensuuhun eikä mitään
mainittavia teollisuuslaitoksiakaan kaupunkiin
syntynyt. Vasta sitten, kun Olavin kylpylaitos
1895 perustettiin kaupunkiin ja siitä pian
senjälkeen tuli piispankaupunki ja yksi Suomen
mat-kailuliikenteen keskuspaikkoja, alkoi kaupunki
sekä aineellisesti että henkisesti entistä
nopeammin elpyä (väkiluku 1900 jo 2,551 henkeä). Tätä
nousua on osaltaan melkoisesti edistänyt myös
rautatien saanti 1908. Varsinkin laivaliike 011
suuresti vilkastunut. Alueensa laajentamiseksi S.
(1905| osti läheisen Pääskylahden maatilan.
Savon kouluhistoriassa on S :11a huomattava
osansa. Jo 1639 perustettiin kaupunkiin Pietari
Brahen toimesta pedagogio 1. lastenkoulu. Se Iak-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0474.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free