- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
903-904

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Savonlinna (Nyslott) - Savonlinnan-Elisenvaaran rata

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

903

Savonlinnan-Elisenvaaran rata

904

(S.H.) Olavinlinna.

väen jäännökset poistuivat sieltä 1847. Vv. 1855-59
linnaa käytettiin vankilana. Kun 1868 ja 1869
sattuneet tulipalot olivat edistäneet linnan alulle
päässyttä rappeutumista, ryhdyttiin toimiin sen
suojelemiseksi enemmältä häviöltä. Seurauksena
oli, että S. 1872-77 valtion kustannuksella
perusteellisesti korjattiin ja katettiin; samalla
poistettiin joitakin myöhäisaikuisia lisärakennuksia.
Useasti myöhemminkin on linnaa säilyttämisen
vuoksi korjattu ja vahvistettu. Se kuuluu nyk.
Suomen valtiolle ja on muinaismuistona
Muinais-tieteellisen toimikunnan hoidossa, jonka ohella
sen paikallinen silmälläpito on uskottu S:n
kaupungin sitä varten asettamalle hoitokomitealle.

S., joka pääasiallisesti on rakennettu
harmaasta-kivestä ja joka täyttää melkein kokonaan pienen
Kyrönsaaren, on ainoa keskiaikaisista
linnoistamme, joka on rakennettu ruutiaseiden
käytäntöä silmälläpitäen; se kuuluu keskiaikaisten
linnojen kolmanteen 1. viimeiseen aikakauteen
(ks. Linna), joskin vanhempiakin piirteitä on
vielä havaittavissa (tornien korkeus ja ylhäällä
olevat ampumakäytävät). Siinä on hyvin
eri-ikäisiä osia. Alkuperäinen keskiaikainen linna
oli melkein kolmionmuotoinen käsittäen
nykyisen linnan länsiosassa olevan pikku pihan
ympäröivine kehämuureineen; kussakin nurkassa oli
korkea pyörötorni, joista kaksi, nimittäin
Kelloja Kirkkotorni (ks. pohjapiirrosta), vielä ovat
pystyssä (niiden ylin osa on myöhempää lisää),
jotavastoin pikku pihan kaakkoisnurkassa ollut
torni, joka oli jäljellä venäläisten valloituksen
aikana 1742, hävitettiin 1700-luvun puolivälissä.
Tämän osan itäpuolella, ison pihan kohdalla, on
jo varhain epäilemättä ollut varustuksia, joiden
laadusta ei ole kuitenkaan tietoja säilynyt.
Vankemmalla kehämuurilla, josta pohjoinen
(Kirkkoja Kiilintornin välinen) sivu on jäljellä,
ympäröitiin ison pihan alue vasta 1500-luvulla ja
seur. vuosis :n alussa. Tällöin syntyivät
nimittäin tämän pihan itäiset nurkkatornit, joista
toinen. nyk. paksunsarven kohdalla ollut, Kustaa
Fincken 1560-62 rakennuttama, hävisi
ruuti-räjähdyksessä 1780-luvulla; toinen on sitävastoin
itäisin S:n nykyään pystyssä olevasta kolmesta
tornista ja on Niilo Kijlin rakennuttama 1604-08
sekä perustajansa mukaan nimeltään Kiilintorni.
S. oli siis 1700-luvun puoliväliin saakka
5-torni-nen. — Aivan myöhäisiä, Venäjän vallan
aikuisia, ovat saaren etelärannalla ja linnan
luoteisnurkassa olevat bastionit 1. kanuunasarvet. Ai-

nakin kaakkoisin niistä, n. s. paksusarvi (bastion
diek), sekä linnan itäpuolella aivan rannalla
oleva ulkovarustus ovat rakennetut vasta n.
1791-92, Suvorovin johdolla suoritettujen
uudistustöiden aikana. — Mainittakoon vielä
yhtäjaksoinen, korkeimpien muurien yläreunaa kiertävä
ja tornien sekä eräiden uusimpienkin
varustusten kautta kulkeva vanhanaikainen
ampumakäy-tävä sekä pienen ja ison pihan välisen osan
(pää-asuinkerroksen) yläkerrassa oleva
tynnyriholvi-nen kirkkosali, joka aikanaan on ollut
kuninkaansalina ja sittemmin kirkkona. V. 1911
koristeltiin tämän salin ikkunat lasimaalauksilla,
jotka esittävät linnan historiaan liittyvien
henkilöiden vaakunoita, ja seur. v. sijoitettiin sinne
Ville Vallgrenin muovailema, Pyhää Olavia
esittävä patsas.

Linna, joka on maamme komein muinaisjäännös
ja pohjoismaidenkin parhaiten säilyneitä
keskiaikaisia linnoja, on meidän päivinämme tullut
erittäin suosituksi matkailijapaikaksi. Sen tornien
yläreunoissa olevista pyöreistä tähystysaukoista
avautuu hurmaavan kauniita näköaloja yli
ympäröivien vesien. Linnan isolla pihalla on v:stal912
alkaen kesäisin Aino Acktén johdolla annettu
oopperanäytäntöjä, joissa on esitetty yksinomaan
kotimaisia teoksia. [J. R. Aspelin, »Savonlinna
1475-1875" (1875) ; sama, ,.01ofsborg, berättelse
om slottsbyggnaderna, uppsatt före borgens
res-taurering 1872-77" (1886) ; Julius Ailio,
»Savonlinna" (Suomen nähtävyyksiä 3, 1905).] A. Es.

Savonlinnan-Elisenvaaran rata. Pääraiteen
koko pituus Elisenvaaran aseman lähtövaihteesta
(Karjalan radalta) Savonlinnan aseman
viimeiseen vaihteeseen 80,828 km; tienpinnan korkein
kohta 125,u m yi. merenp. on Silvolan pysäkin
luona, alin kohta 61.41 m yi. merenp. on 2 km
Elisenvaaran asemalta; rautatien tasosta on
penkereellä ja silloilla 58,4os km (= 72,26 %),
leikkauksissa 22,425 km (= 27,74 %) ; syvin leikkaus
19,74 m. Penger kaikkialla, paitsi asemilla, tehty
yhtä raidetta varten. — Haararadat: Putikon
sahalle 0,286 km; Savonlinnan satamaan 0,64i km.
— Radalla (1913) 9 asemaa, 1 satama-asema ja
2 seisauslaituria. Suurimmat rautasillat:
kääntö-silta Särkisalmen poikki, pit. 5,6 + 13,8 m
(vapaa-aukko 10 m); Punkasalmen silta, jonka
muodostavat 5.6-f-13,8 m pitkä kääntösilta (vapaa-aukko
10 m) ynnä 2 kiinteätä osaa (jännevälit 36 m) ;
Tuunaansalmen silta, 5.6-f-13.8 m pitkä
kääntö-silta (vapaa-aukko 10 m) ynnä kiinteä osa
(jänneväli 36 m) ; Kyrönsalmen siltarylimä, jonka
muodostavat 33 m:n pituinen kiinteä osa ynnä
20-f-20 m pitkä kääntösilta (2 vapaata aukkoa,
kumpikin 15 m) sekä vielä lisäksi 2 kiinteätä
osaa, 125 in ja 9 m. — Radan eri asemilla
(Elisen-vaaraa lukuunottamatta) saapuvien matkustajain
luku 69.087, lähtevien 71,529; saapuvaa tavaraa
33,098 ton., lähtevää tavaraa 63,786 ton. (1913).

V:n 1897 valtiopäivillä anottiin S.-E. r:n
rakentamista; säädyt päättivät rakentamisen
1900, työt aloitettiin jouluk. 1904. rata-osa
Elisen-vaara-Punkaharju avattiin väliaikaiselle
liikenteelle 1 p. marrask. 1906 ja 1 p. jouluk. 1907
samoin radan jatko aina Kyrönsalmelle
Savonlinnan ääreen. Koko rata avattiin
säännölliselle liikenteelle 1 p. helmik. 1908. —
Valmistuessaan 1908 rata oli vaatinut kustannuksia
n. 10,858.000 mk. (= 132.800 mk. 1 :tä ratakm:iä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:38 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0476.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free