Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Savonlinnan-Elisenvaaran rata - Savonlinnan hiippakunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
905
Savonlinnan hiippakunta—Savon rata
906
kohti). Pääoma-arvo (1. lisääntynyt
perustuspää-oma) 1913 11,981,000 mk. (= 146,500 mk. 1 :tä
ratakin :iä kohti). — S.-E. rataan on 1914 liittynyt
jatko Savonlinnasta Pieksämäelle, ks.
Savonlinna n-J yväskylän rata. L. H-nen.
Savonlinnan hiippakunta käsittää Viipurin
ja Mikkelin läänit, sekä Karjalan osan Kuopion
lääniä, nimi-.täin Pielisjärven, Ilomantsin ja
Liperin kihlakunnat; sen pinta-ala (maata) on
69,098,8 km2 (1912). S. h:aan kuuluu seuraavat
12 rovastikuntaa: Savonlinnan tuomiorovastik.,
Juvan, Mikkelin, Heinolan, Lappeenrannan,
Haminan, Viipurin, Käkisalmen, Jääsken,
Sortavalan, Ala-Karjalan ja Ylä-Ivarjalan
rovastikunnat; näissä on yhteensä (1915) 108
emäkirk-koa (näihin luettuina 5 saaristokirkkokuntaa,
joilla on oma saarnaaja). Koko hiippakunnan
väkiluku oli 1912 811,902 henkeä, joka tekee
11,8 km2:iä kohti. — S. h., Suomen nuorin
liiip-pak., määrättiin perustettavaksi 3:nnen
yleisen kirkolliskokouksen aloitteesta keisarillisella
asetuksella 8 p:Itä lokak. 1895, jonka mukaan
Suomen evankelinen kirkko tuli jaetuksi 4:ään
hiippakuntaan, joista S. h. hiippakuntain
järjestyksessä määrättiin 3:nneksi. S. h:n pääosan
tulivat muodostamaan sitä ennen Porvoon
hiippakuntaan kuuluneet Viipurin ja Mikkelin läänit,
johon alueeseen liitettiin vielä Kuopion läänistä
ja hiippakunnasta ylemp. mainitut 3
kihlakuntaa. Tämä uusi hiippakuntajako ja -järjestys
astui voimaan 1 p. tammik. 1897. S. h:n
piispoina ovat olleet: G. Johansson (1897-99) ja
O. I. Colliander (v :sta 1899). L. H-nen.
Savonlinnan-Jyväskylän rata, rakenteella
oleva 186 km pitkä rata Savonlinnasta
Pieksämäen kautta Jyväskylään; rataosa
Savonlinna-Pieksämäki on nykyään (1914) valmistunut ja
liikenteelle avattu. — Savonlinna n-P i e k s
ä-m ä e n rata-osan pääradan pit. 106 km, johon
liittyy Huutokosken asemalla 18 km pitkä
haara-rata Varkauteen; tällä rataosalla (haararata
iukuunotettuna) on 7 asemaa ja 6
seisauslaituria. Esitys Savonlinnan-Pieksämäen rataosan
rakentamisesta tehtiin jo rautatiekomitean
ehdotuksessa v:n 1897 valtiopäivillä; rakentaminen
määrättiin armollisella käskyllä 12 p :ltä
tammik. 1911 ja työt aloitettiin syyskuussa sam. v.
Rataosa Pieksämäki-Huutokoski-Varkaus
avattiin väliaikaiselle liikenteelle 1 p. marrask. 1913,
sekä koko rataosa Pieksämäki-Savonlinna
säännölliselle liikenteelle 1 p. marrask. 1914; se oli
silloin (haararata Iukuunotettuna) vaatinut
kustannuksia n. 12,640,000 mk. (= 101,935 mk. 1
ratakm:iä kohti). — P i e k s ä m ä e n-J y v ä
s-kylän (rakenteilla olevan) rataosan pääradan
pit. 80 km; tälle matkalle on suunniteltu 2
asemaa ja 7 seisauslaituria. Yhdysrata
Jyväskylä-Pieksämäki esiintyy rautatiekomitean
eduskunnalle jättämässä rautatierakennusohjelmassa 1907 ;
rakentamisesta annettiin armollinen määräys 30
p. jouluk. 1912, jonka johdosta työt aloitettiin
syysk. 1913. Tällä rataosalla rakennetaan
Pönttö-vaara nimisen vuoren lävitse 1,240 m pitkä
tunneli. Rata-osan kustannukset on laskettu n.
16,170,000 mk :ksi (= n. 202,125 mk. 1
rata-km:iä kohti). Tj. Il-nen.
Savonlinnan tuomiorovastikunta käsittää
Savonlinna-Säämingin, Rantasalmen,
Kangaslammin, Heinäveden, Kerimäen, Enonkosken, Savon-
rannan ja Sulkavan seurakunnat Savonlinnan
hiippakuntaa.
Savonranta (myös V u o k a 1 a). 1. Kunta,
Mikkelin 1., Rantasalmen kihlak.,
Savonrannan-Enonkosken nimismiesp.; kirkolle Kulennoisten
rautatieasemalta 50 km ja sama matka
talvi-teitse Savonlinnasta (maanteitse 61 km),
kirkonkylä, V u o k a 1 a, sijaitsee Savonlinnan-Joensuun
laivareitiu varrella (lähellä Orivirtaa).
Pinta-ala 225,8 km2, josta viljeltyä maata (1910)
1,959 ha (siinä luvussa luonnonniityt 962 ha,
vil-jaakasvava kaskimaa 148.s ha). Manttaalimäärä
12,3958, talonsavuja 98, torpansavuja 88 ja muita
savuja 46 (1907). 2,880 as. (1914); 516
ruokakuntaa, joista maanvil jelys pääelinkeinona 284 :llä
(1901). 318 hevosta, 1,522 nautaa (1912).
-Kansakouluja 2 (1915). Säästöpankki. —
Teollisuuslaitoksia : Vuokalan höyrysaha; Vuokalan
mylly; Säimenen mylly; Säimenen meijeri. —
Historiallisia muistoja: ks. O r i v i r t a. —
2. Seurakunta, keisarillinen, Savonlinnan
hiippak., Savonlinnan tuomiorovastikuntaa ;
Kerimäkeen kuulunut, 1861 (keis. käskykirj. 28 p :ltä
elok.) perustettu rukoushuonekunta,
muodostettiin kappeliksi sen. päät. 19 p:ltä lokak. 1870
(saaden ensimäisen kappalaisensa 1872),
määrättiin erotettavaksi eri khrakunnaksi sen. päät.
15 p:ltä toukok. 1882 (ensimäinen khra v:sta
1885). — Kirkko puusta, rak. 1862-63, korj. 1883
ja 1905. [O. Väisänen, ,,Savonrannan pitäjän
asuttamisesta" (Savolaisen osakunnan
kotiseutu-julkaisuja I, 1912).] L. H-nen.
Savon rata. Pääraiteen koko pituus Kouvolan
aseman lähtövaihteesta Kajaanin asemapihan
loppupäähän on 443 km; tienpinnan korkein
kohta, samalla Suomen rautateiden tähän saakka
korkein, on 7 km Kajaanin aseman eteläpuolella
189,i i m yi. merenp. (vrt. T i s a 1 m e n-K aja
a-n i n rata, niissä korkeimmaksi kohdaksi on
väärin ilmoitettu toinen paikka), maapenkereen
suurin korkeus 28,38 m on 3 km eteläpuolella
Toi valan asemaa, syvin leikkaus 15,45 m lähellä
Mikkeliä. Penger kaikkialla, paitsi asemilla, tehty
yhtä raidetta varten. — Haararadat:
Kouvolasta Kyniin tehtaalle 5.646 km; Harjusta
Voi-kan tehtaalle 5,88o km; Otavasta Otavan
satamaan 2,673 km; Mikkelistä Saksalan höyrysahalle
1 ,563 km; Haapakoskelta Haapakosken tehtaalle
1,250 km; Suonnejoelta Iisvedelle 6.740 km;
Kuopion satamaan 0,9so km; Iisalmen satamaan
1,512 km; Kajaanista Lamminniemen ja
Petäisen-niskan satamiin sekä Tihisenniemen sahalle yht.
5,217 km. Pieksämäen asemalla leikkaa
S. r :aa Savonlinna n-J yväskylän rata
(ks. t.). — Radalla (sivuradat huomioonottaen)
28 asemaa, 5 satama-asemaa ja 25 seisauslaituria
(1913). — Kuopion pohjoispuolella Kallaveden
poikki saarien yli kulkee 11. 2 km:n matkalla
järveä täyttämällä aikaansaatu, 4 km: 11 pituinen
penger- ja siltaryhmä, jossa 111. 111. on 3
kääntö-siltaa, nimittäin yksi kahdella 15 m:n levyisellä
aukolla varustettu ja kaksi 10 m:n levyisellä
aukolla varustettua; sitäpaitsi on 4 kiinteätä
rautasiltaa, nimittäin 2 2-jänteistä (kummankin
molemmat jännevälit 35 m) ja 2 1-jänteistä
(jännevälit 15 m). Muut huomattavat rautasillat:
25,5 in:n pituinen 1-jänteinen silta Honka-sainien
poikki (Lapinlahdella), 2-jänteinen silta
(jännevälit 28 m) Paloistenvirran yli (Iisalmella),
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
