Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Scandia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
913
Scandia—Schack
914
Scandia, Ptolemaioksen ja muiden klassillisten
kirjailijain mainitsema saari tai saaristo
Itämeressä; tarkoittanee Skånea ja Tanskan
saaria.
Scandinavia esiintyy ensi kerran Plinius
vanhemman teoksessa Itämeressä olevan saaren
nimenä. vrt. Scandia, Skandinaavia.
Scansores ks. K i i p i j ä t.
Scapino /-*’-/ (it.; ransk. Scapin),
viekaste-leva ja vehkeilevä palvelija it. näytelmässä (vrt.
Molièren „Scapinin vehkeet").
Scapula ks. Lapaluu.
Scapulare [-kV-] (lat. scapula = lapaluu),
hihaton takki, kuuluu katolisten pappien liturgiseen
pukuun.
Scarabæus, pillerisittiäinen,
piile-rinpyörittäj ä. lehtisarvisiin
(Lamellicornia ) kuuluva leveä,
musta, 2,5-3 cm
pitkä
kovakuoriainen, jonka pää
on etureunassaan
6-liuskainen ja
eturaajojen nilkat
puuttuvat;
valmistaa lannasta
pyörittämällä palloja,
joiden sisään
naaras laskee
kuhunkin yhden munan.
Välimeren maissa
elää monta lajia, niiden joukossa Sc. sacer, jota
muinaiset egyptiläiset pitivät pyhänä ja
palvelivat auringon, maapallon ja urhoollisen sotilaan
vertauskuvana. On runsain määrin tavattu
haudoissa likellä vainajien sydäntä; sitäpaitsi on
siitä säilynyt kivestä tehtyjä malleja ja
maalattuja kuvia. [O. M. Reuter, »Piirteitä eläinten [-elämästä".]-] {+elä-
mästä".]+}
Scarborough [skäbara], kaupunki
Koillis-Englannissa, Yorkin kreivikunnassa, kauniilla
paikalla korkeilla, jyrkän kuilun toisistaan
erottamilla kallioilla Pohjanmeren rannalla; 38,161 as.
(1901). — St. Mary-kirkko, kylpylärakennuksia,
akvarium, kaupungintalo, kaksi teatteria, museo
y. m. Viehättävät rantakävelytiet. S. on
Pohjois-Englannin suosituin merikylpylä. Vähemmän
käytetyt ovat 1620 keksityt terveyslähteet. — Saks.
risteilijäosasto pommitti S:ia jouluk. 1914
aiheuttamatta suurempia vahinkoja.
Scarin [-i’n], Algot (1684-1771),
historioitsija, oli syntyisin Skarasta ja käynyt oppia
Upsalassa, jossa tuli maisteriksi, sekä nimitettiin
1722 politiikan ja historian professoriksi Turun
yliopistoon, kun tämä jälleen pantiin kuntoon
ison vihan myrskyjen jälkeen. Tässä virassa hän
sitten oli, kunnes 1761 pyynnöstään sai eron ja
samalla kanslianeuvoksen arvonimen. V:sta 1747
hän sen ohella oli yliopiston kirjastonhoitajana.
S. oli ahkera tutkija, ja vaikka hänen
tutkimustapansa monella lailla on sen ajan
kritiikittömällä kannalla, on hänellä se suuri ansio, että
hän yliopiston opettajana ensimäisenä on
suunnannut historiallisen tutkimuksen maassamme
kotimaisiin aineihin, ollen siis tässä suhteessa
Porthanin edelläkävijä. Hänen väitöskirjoistaan
mainittakoon tässä esimerkiksi: ,,De originibus
pris-cne gentis Varegorum" (1734), ,,De Sancto
Hen-rico Fennorum apostolo" (1737-48), »Coenobii
Pillerinpyörittäjiä (Scarabæus sacer.)
(S.H.)
Nadhnedalensis succincta historia" (1744-45). S.
oli ahkerassa kirjeenvaihdossa useiden aikansa
tieteellistä tutkimusta harrastavain miesten kanssa;
tämä kirjeenvaihto on sittemmin painettu
(»Algot Scarins bref", Hist. arkisto XII, XIII).
Yliopiston hallussa oleva S:n stipendirahasto on
hänen tyttärensä lahjoittama. K. G.
Scarlatina ks. Tulirokko.
Scarlatti [-la’-]. 1. Alessandro S.
(1659-1725), it. oopperansäveltäjä, Carissimi’n oppilas.
Saavutettuaan tunnustusta Roomassa (1679-80),
jossa Ruotsin kuningatar Kristiina nimitti hänet
hovikapellimestarikseen, hän siirtyi 1794
Napoliin samanlaiseen tehtävään. Tuli siellä myös
konservatorin johtajaksi 1708. Hänen oppilaitaan
olivat m. m. Durante, Logroscino ja Hasse.
Sävelsi 115 oopperaa, 200 messua, kantaatteja,
ora-toreja. psalmeja v. m. S. kehitti it. oopperatyylin
niihin muotoihin, jotka sitten pitkiksi ajoiksi
jäivät siinä vallitsemaan (ks. Ooppera).
Hänen sävelellinen sanontatapansa oli kuitenkin
täysin vapaa it. oopperan myöhemmän
kehityskauden pintapuolisuudesta. — 2. Domenico S.
(1685-1757). edellisen poika ja oppilas, aikansa
kuuluisin pianisti ja pianosäveltäjä. Toimi
1715-19 Roomassa Pietarinkirkon kapellimestarina sekä
sittemmin Lissabonin, Napoli’n ja Madridin
(1729-54) hoveissa pianistina ja musiikinopettajana.
Sävelsi lähes 400 piano- ja urkukappaletta:
sonaatteja, sviittejä v. m. Kehitti aikansa
piano-tyvliä viulutekniikan tapaiseen ketteryyteen.
LK.
Scarron [skard’], Paul (1610 60), ransk.
kirjailija, joka viljeli kevyttä, koomillista,
ivailevaa. runoutta.. Paras hänen teoksistaan on
..Roman comique" joka kuvaa kiertelevän
maaseutu-teatteriseurueen elämää. S. on myös ivaillen
mukaillut Vergiliuksen »Æneidiä".
Näytelmänkir-joittana hänellä oli menestystä. S. oli naimisissa
sittemmin M:me de Maintenon’in kanssa.
E. Kr-n.
Scartazzini [skartatsini]. Johannes
Andreas (1837-1901), sveits. pappi,
kirjallisuushis-torioitsija ja tunnettu Danten-tutkija. Julkaissut
m. m. »Giordano Bruno" (1867), »Dante
Ali-ghieri, seine Zeit, sein Leben und seine Werke"
(1869), »Dantes Divina Comedia" laajoine
selityksineen (1874-82), »Dante-Handbucii" (1892),
»Enciclopedia Dantesca" (1896-98). Perusti
muiden mukana aikakauskirjan ..Rivistä
internazio-nale" (1876). E. Kr-n.
Scavenius
vi?-), Jakob [-Frederikfl838-1915), tansk. politikko; valittiin 1865
folketin-getiin. liittyi aluksi vasemmistoon, mutta siirtyi
1870-luvulla alkaneessa parlamentaarisessa
taistelussa oikeistoon; oli 1880-91 kultusministerinä
Estrupin ministeristössä.
Scène [sen] (ransk.), näyttämö.
Sch .... ks. myös S.....
Schaaf hausen [säf haman], Hermann
(1816-93), saks. antropologi, harjoitti lääket» tait. ja
hist. opintoja, tuli 1844 fysiologian
yksityisdosen-tiksi, 1855 ylim. professoriksi Bonnin
yliopistoon. Julkaissut: ..Zur Kenntnis der ältesten
Ras-seschädel" (1858), »über die Urform des
mensch-lichen Scluidels" (1869), »Anthropologische
Stu-dien" (1885). ..Der Neandertaler Fund" (1888).
Schack [sak/. Adolf Friedrich von
(1815-94) kreivi, saks. runoilija, kirjallisuushis-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
