- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
921-922

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Scharwenka ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

921

Scharwenka—Schauman

922

pysyvä. Myöskin katekeettina S. oli erittäin
etevä. Mutta ehkä kaikkein laajin ja syvällisin
oli S :n vaikutus yksityisen sielunhoidon alalla
sekä omassa kodissaan, jossa alati kävi
neuvon-kysyjiä, että laajan (myöhemmin osaksi
julkaistun) kirjeenvaihdon kautta. — Kun S :11a oli
virkansa yliopistokaupungissa, sai siellä
opiskeleva nouseva pappispolvi hänestä voimakkaita
vaikutuksia, ja siteu on hänestä lähtenyt
Ruotsissa laajalle levinnyt s c h a r t a u 1 a i n e n
suunta, jolla on kannattajia varsinkin maan
eteläosissa (Gööteporin ja Lundin
hiippakunnassa). Sillä on paljon ansioita vakavan,
selvä-käsitteisen ja lujasti kirkollisen kristillisyyden
säilyttäjänä ja elvyttäjänä, mutta useimpain sen
kannattajain äärimäinen vanhoillisuus ja
kokonaan kielteinen suhde 1840-luvulla elpyneeseen
maallikkotoimintaan ja vapaakirkollisuuteen (ks.
Rosenius, K. O.) on ollut sille suureksi
haitaksi, ja S: n saarnatavan erikoisluonne on tämän
suunnan papeilla kehittynyt kaavamaisuuteen.
Myöskin Suomen heränneispapeista ovat useat
ahkerasti lukeueet S:ta. — S:n teoksista (jotka
kaikki on julkaistu hänen kuolemansa jälkeen)
mainittakoon: ,,Utkast tili predikningar"
(1827-28), ,,Bref i andeliga ämnen" (1828-30),
,,Predikningar" I-IV (1830 seur.), ,,Undervisning
i christendomskunskapeu" (kolme eri laitosta),
»Postilla" (1865). [A. Lindeblad, „H. S:s lefnad
o ch lära" (2:nen pain. 1864); O. Ahnfelt, „H. S."
(1906) ; Edv. Rodhe, ..H. S. såsom predikant"
(1909); G. Billing, „H. S." (1914).] J. G.

Scharwenka [sarve’-]. 1. P li i 1 i p p S. (s. 1847),
puol. säveltäjä, Dornin oppilas. Toimi
Berliinissä musiikin teorian opettajana (v:sta 1870);
johtaa nykyään (v:sta 1891) veljensä sinne
perustamaa konservatoria. Säveltänyt 2 sinfoniaa
y. m. — 2. Xaver S. (s. 1850), edellisen veli,
pianisti ja säveltäjä, Kullakin oppilas. Toimi
Berliinissä pianopedagogina 1868-74 sekä
johtajana sittemmin perustamissaan konservatoreissa,
Berliinissä 1881-91, New Yorkissa 1891-98 ja
nykyään jälleen Berliinissä yhdessä veljensä kanssa.
On säveltänyt 4 pianokonserttoa, 2
pianosonaattia y. m. pianokappaleita, sinfonian, oopperan,
kamarimusiikkiteoksia y. m. 7. K.

Schaudinn [sau-J, Fritz (1871-1906), saks.
eläintieteilijä, tuli 1898 yksityisdosentiksi
Berliinin yliopistoon ja vähän ennen kuolemaansa
Hampurin laiva- ja tropiikkitautien laitoksen
protozooi-osaston johtajaksi. S.- otti 1898 osaa
Huippuvuorille tehtyyn tutkimusmatkaan ja
julkaisi laajan teoksen pohjoisnapamaiden
eläimistöstä („Fauua arctica", 1900).
Huomattavimman työnsä hän kuitenkin suoritti tauteja
aiheuttavien alkueläinten tutkijana. Hän
selvitteli m. m. malaria-kysymystä, tutki punataudin
aiheuttajaa, Trypanosoma- ja Spiroc/iæfe-lajien
sukupolvenvuorottelua y. m. V. 1905 hän sai
selville, että Spirochæte pallida on syfiliksen
aiheuttaja. Perusti aikakauskirjan ,,Archiv für
Protistenkunde" (1902).

Schaudt fsaut], Emil (s. 1871), saks.
arkkitehti. opiskeli Stuttgartissa, sittemmin
Dres-denissä Wallotin oppilaana; saavutti
monumen-taaliarkkitehdin maineen yhdessä kuvanveistäjä
Ledererin kanssa luomallaan Hampurin
suunnattomalla Bismarck-patsaalla; Berliinin Westenin
suurpiirteisen kauppatalon rakentaja. U-o N.

(S.H.) F. L. Schauman.

Schauman /sö-], suom. aatelissuku, siirtyi
Suomeen Itämeren-maakunnista 1600-luvun
loppupuolella, jolloin Henrik Johan S. (k. 1730) tuli
ratsumestariksi Turun läänin ratsuväkeen, lopulta
everstiluutnantiksi, ja 1686 otettiin Ruotsin
ritarihuoneeseen. Hänestä polveutuvat seuraavat suvun
jäsenet.

1. Frans Ludvig S. (1810-77),
jumaluusopin professori, piispa. S. syntyi Maariassa 24 p.
syysk. 1810, yliopp. 1827,
fil. kand. 1831, teol. kand.
1834, teol. lis. 1836.
Papiksi vihittynä 1837 hän
hoiti ensin v. t:nä ja
v:sta 1838 vakinaisena
jumaluusopin apulaisena
papiksi aikovien
käytännöllistä valmistusta
yliopistossa ja tuli, kun
tämän viran sijaan
muodostettiin käytännöllisen
jumaluusopin professorinvirka, sen ensimäiseksi
haltiaksi 1847, saaden
palkkapitäjäkseen Inkoon.
Ajoittaisin joutui S., jolla
oli harvinaisen laajat
ja monipuoliset teologiset

tiedot, hoitamaan muitakin professorinvirkoja
tiedekunnassa, jonka dekaanus hän oli v:sta 1853.
Rinnan ansiokkaan opettajatoiminnan kanssa
kävi suuri kirjallinen tuotanto. S:n yleinen
teologinen kanta oli sama asiallisesti
luterilais-kirkollinen ja raamatullinen, mutta samalla
hengeltään ja käsittelytavaltaan vapaamielinen
kuin hänen virkatoverinsä A. F. Granfeltin,
jonka kanssa yhdessä hän painaa leimansa
Suomen teologiseen tieteeseen 1850- ja 1860-luvuilla.
Perustava merkitys ja pysyvä arvo on S:n
teoksilla Suomen kirkko-oikeuden alalla; S:n
,,Hand-bok i Finlands kyrkorätt", josta I osa ilmestyi
painosta 1853 ja II osa on olemassa
kivipainolla monistettuna, on yhä vielä ainoa
yleis-katsauksellinen esitys alaltaan. S:n aikana
tapahtui, osaksi pietismin, osaksi yleiseurooppalaisen
liberalismin vaikutuksesta, huomattava kehitys
kirkko-oikeudellisten periaatteiden alalla, ja
vaikutuksille herkän S:n teokset kuvastavat hyvin
tätä kehitystä. S:n syvät periaatteelliset
tiedot joutuivat välittömästi käytäntöön
vaikuttamaan, kun hän 1852 kutsuttiin jäseneksi
silloin uusittuun kirkkolakikomiteaan ja sai
toi-mekseen komitean ehdotuksen laatimisen. Tämä
perusteluineen 1863 ilmestynyt ehdotus, johon
sen käsittelyssä tarkastuskomiteassa ja
valtiopäivillä tehtiin verraten pieniä muutoksia, tuli
1869 ilmestyneen, nykyään voimassa olevan
kirkkolain pohjaksi, joka siten olennaisesti on
S:n käsialaa. Samaan aikaan S. oli jäsenenä
useissa muissa tärkeissä komiteoissa, jotka
valmistivat Aleksanteri II: n aikakauden suuria
uudistuksia: alkeisoppilaitosten
uudistuskomi-teassa v:sta 1855. maalaiskunnallishallinnon
uudistuskomiteassa 1859 ja kansakoululaitosta
suunnittelevassa komiteassa 1862. Kun yliopisto
syysk. 20 p. 1856 vietti juhlaa Aleksanteri II :n
kruunauksen johdosta, piti yliopiston silloinen
vararehtori S. juhlapuheen, jossa hän rohkeasti
lausui julki Suomen kansan valtiolliset ja kan-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0485.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free