- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
923-924

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Scharwenka ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

923

Schaumanin faneeritehdas—Schauman-yhtiö

924

salliset toiveet, ennen kaikkea sen. että
valtiopäivät olivat kutsuttavat kokoon perustuslain
mukaisesti käsittelemään tarpeellisia
lainsäädäntöuudistuksia. Tämä puhe herätti paheksumista
ylemmissä hallintopiireissä, mutta siten vireille
saatu kysymys ei enää poistunut
päiväjärjestyksestä. S. tuli sitten edustajaksi tammikuun
valiokuntaan 1S62 ja ensimäisille sääty valtiopäiville
1863. Yliopistollisen ja
valtiollis-yhteiskunnal-iisen toimintansa ohessa S. teki
professoriaika-naan ominaisella innollaan ja lämmöllään
uskonnollista työtä suosittuna saarnaajana
(painosta julk. „Predikningar" 1870-72),
sielunhoitajana ja uskonnollisten yhdistysten
johtomie-henä. Niinpä hän erittäin tehokkaasti
myötävaikutti Suomen lähetysseuran perustamiseen 1857
ja oli sen ensimäisenä puheenjohtajana.
Julkaisemassaan aikakauskirjassa ,,Tidskrift för finska
kyrkan" (1857-59) sekä ruotsinkielisissä
päivälehdissä hän esitti ajatuksiaan päivän
kirkollisista ja valtiollisista kysymyksistä; tärkeimmät
valtiollisista lausunnoistaan hän myöhemmin
julkaisi kokoelmana ..Tai och uppsatser rörande
statsrättsliga förhållanden i Finland" (1876). —
Ajatus S:n kutsumisesta senaattiin raukesi,
mutta saatuaan Porvoon hiippakunnan papiston
yksimielisen kutsun nimitettiin hänet piispaksi
1865. Suurella tarmolla ja toimeliaisuudella ja
runsaasti uusia aloitteita tehden S. ryhtyi
vaikuttamaan uudella työalallaan, jättämättä silti |
tieteellisiä harrastuksiaan; niinpä hän 1869-73
melkein yksin toimitti ansiokasta
»Sanningsvitt-net" nimistä aikakauskirjaa ja julkaisi 1874-77
suuresta, puolivalmiiksi jääneestä ,,Praktiska
teologin" teoksesta 5 vihkoa. Itseoikeutettuna
pap-pissäädyn jäsenenä S. istui valtiopäivillä 1867 ja
1S72. Alussa vallinnut hyvä suhde
hiippakun-nay papistoon häiriytyi jonkun verran, kun S:n
tapa sovelluttaa uutta kirkkolakia ja hänen
edustamansa. katsantokannan uutuus synnytti
erimielisyyttä. Yhä yltyvä kivuloisuus lamautti
loppuvuosina hänen toimintaansa. S:n osaksi
tulleista kunnianosoituksista mainittakoon
Lundin yliopiston antama filosofian kunniatohtorin
arvo 1868; Upsalan yliopisto oli 1877 päättänyt
nimittää hänet lakitieteen kunniatohtoriksi,
vaikka promotsioni S:n väliin tulleen kuoleman
(28 p. kesäk.) tähden jäi toimittamatta. [II.
Rå-berghin muistosanat ..Tidskr. för teologi och
kyrka" (1877. siv. 322).] J. G.

2. Berndt Otto S. (1821-95),
taiteenharrastaja. edellisen veli, oli jonkun aikaa yliopiston
kirjaston amanuenssina, mutta eli sitten ilman
valtion virkaa. Vv. 1869-87 hän oli
taideyhdistyksen kokoelmien intendenttinä ja antautui
väsymättömällä innolla taide-elämämme
herättämiseen. julkaisten siitä esityksiä ja kirjasia,
esim. ,.K. E. Janssons minne" (1880). Myöskin
kirjallisia ja muita yleisiä kysymyksiä hän
harrasti. ottaen m. m. aatelissäädyn jäsenenä osaa
useihin valtiopäiviin.

3. Josef August S. (1826-96),
sanomalehtimies, edellisten veli, antautui tultuansa 1851
filosofian maisteriksi, sanomalehtialalle, ollen
ensin .,Morgonbladet"in. perustamansa
viikkolehden ,,Papperslyktan"in ja »Helsingfors
Tid-ningar"ien toimittajana, ja pani sitten 1864
alulle .,Hufvudstadsbladet" nimisen lehden, jota
toimitti \ :een 1885 ja joka hänen johdollaan saa-

vutti suuren lukijakunnan ja hyvän
taloudellisen menestyksen. Yleisten asiain käsittelyyn S.
otti, paitsi sanomalehdissään, osaa valtiopäivillä,
kuuluen ..liberaalisen puolueen" miehiin.
Huomattavat ovat myös hänen julkaisemansa
muistelmateokset ,,Nu och förr" (1886) ja „Fråu sex
årtionden" (1892-94).

4. Fredrik Waldemar S. (1844-1911).
sotilas; virkamies, edellisten serkunpoika: tuli
upseeriksi 1862 ja yleni sotilasalalla 1896
kenraaliluutnantiksi; tuli 1885 Suomen sotilasasiain
esittelijäksi sotaministerin luona, 1888
kenraalikuvernöörin Suomen sotaväkeä varten asetetun
esikunnan päälliköksi ja sen ohessa 1889 Suomen
ylisotaoikeuden puheenjohtajaksi, 1894 Vaasan
läänin kuvernööriksi. 1898 senaattoriksi ja
soti-lastoimituskunnan päälliköksi. V:sta 1897 S. oli
jäsenenä ven. komiteoissa, joiden toimena oli
Suomen asevelvollisuuslain tarkastaminen ja
Suomen sotalaitoksen uudistamista tarkoittavien
ehdotusten tekeminen. S. puolusti niissä Suomen
oikeutta saada pitää kansallisen sotalaitoksensa.
Ollen niitä senaatin jäseniä, jotka 1899
vastustivat helmikuun manifestin välitöntä
julkaisemista ja 1900 annetun kielimanifestin
promul-geerausta. S. erosi senaatista 1900. Kun hänen
poikansa Eugen S. oli 1904 tehnyt
murhayrityksen kenraalikuvernööri Bobrikovia vastaan,
pidettiin S. jonkun aikaa vangittuna,
valtiokaval-lushankkeesta syytettynä, mutta Turun hovioikeus
vapautti hänet.

5. Georg S. (s. 1870). kirjastonhoitaja.
S. 3:nnen poika, ylioppilas 1887, fil. kandidaatti
1891, yliopiston kirjaston amanuenssi 1905. fil.
tohtori 1911, yliopiston kir jastonhoitaja 1914. S:n
julkaisuista, jotka varsinkin ovat liikkuneet
kirjastotieteen sekä taloustieteen historian aloilla,
mainittakoon: ..Biografiska undersökningar om
Anders Chydenius jämte otrvckta skrifter af
Chydenius" (1908), „Studier i frihetstidens
national-ekonomiska litteratur" (1910), »Ströftåg i
ut-ländska bibliotek" (1912) ja ..Oin förvaltningen
af offentliga forskarbibliotek" (1913).

6. Eugen Valdemar S. (1875-1904).
S. 4:nnen poika, tuli ylioppilaaksi 1895, yl-im.
senaatin kopistiksi 1899, apukamreeriksi
kouluylihallitukseen 1902. Kenraalikuvernööri Bobrikovin
sortotoimenpiteiden ja Suomen perustuslain
rikkomisten kiihdyttämänä S. päätti poistaa hänet tieltä,
minkä myöskin suoritti ampuen hänet
senaatintalon portaissa 16 p. kesäk. 1904, jonka jälkeen
samalla tavalla surmasi itsensä. Hänen luotaan
löytyi hallitsijalle osoitettu kir je, jossa hän ilmoitti
syyt tekoonsa. S:n teon johdosta hänen iäkäs
isänsä (ks. S. 4) vangittiin ja kuljetettiin
Pietari-Paavalinlinnaan, jossa useita kuukausia pidettiin
ankarassa vankeudessa. [..E. S." (1905).] K. G.

Schaumanin faneeritehdas ks. S c h a u m a
n-y h t i ö.

Schauman-yhtiö fsö-J (omistaja Wi 1 h e 1 m
S c h a u m a n a k t i e h o 1 a g, osakepääoma
1.500,000 mk., toimeenpaneva johtaja Pehr
Schauman), omistaa Pietarsaaressa useita
teollisuuslaitoksia. Laitokset perusti insinööri,
vuorineuvos Berndt Wilhelm Schauman (1857-1911), jolla
muutenkin on ollut suuri merkitys
kotikaupunkinsa teollisuuselämän luojana ja edistäjänä;
hänen ansiotaan huomattavassa määrässä on
esim. Strengherg-vhtiön (jonka johtokunnan jäse-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0486.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free