Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Schaumburg-Lippe ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
925
Schaumburg-Lippe—Scheele
926
nenä Schauman oli) suurenmoinen kehitys.
Ensi-mäisen teollisuuslaitoksen, sikuritehtaan,
Schauman perusti 1883, jonka valmistusarvo 1913
oli 201,400 mk., työväestö 15 henkeä. V. 1890
Schauman kauppias Victor Nymanin keralla
perusti propsinvientiliikkeen ja sitten pian
sen-jälkeen AI holman sahan; 1899
puutavaraliike sahoilleen joutui kokonaan Schaumanin
haltuun. Sahassa (uudelleen rakennettu 1907) on
6 raamia, reunaus-, höyläys- y. m. laitoksia, sen
valmistusmäärä n. 10,000 standerttia, valmistus
arvoltaan 1,751,200 mk.; työväestö 217 henkeä
(1913). Sahan jätteistä saadaan polttoaine
Schaumanin muihin teollisuuslaitoksiin, jotka
sijaitsevat, sahan läheisyydessä. V. 1900 Schauman osti
Otto A. Malmin entisen Stockholman höyrysahan,
joka kuitenkin 1911 lakkautettiin. Sahaliikkeen
yhteydessä Schauman hankki kymmenkunnan
metsätilaa Pohjanmaalla. V. 1900 S. perusti
tärkeimmän teollisuusyrityksensä,
sokeritehtaan (ks. Sokeriteollisuus ja
Pietarsaaren sokeritehdas), jonka
valmistusarvo 1913 oli 2,509,900 mk., työväestö 80
henkeä. Vähää ennen kuolemaansa Schauman vielä
perusti Jyväskylään f a n e e r i t e h t a a n.
laatuaan ainoan Suomessa, joka valmistui 1912.
Tehtaan valmistusarvo 1913 oli 704,000 mk., työväestö
197 henkeä; tuotteet viedään etupäässä
Englantiin. Wilh. Schaumanin kuoltua perilliset
muodostivat liikkeen osakeyhtiöksi, josta 1912 erotettiin
Jyväskylän faneeritehdas W i 1 h e 1 m S c h a
u-m a n fanerfabriks a k t i e b o 1 a g iksi
(osakepääoma 500,000 mk.). E. E. K.
Schaumburg-Lippe [saumburhj-lipa], Saksan
valtakuntaan kuuluva ruhtinaskunta, Preussin
maakuntien Hannoverin ja Westfalenin välissä,
käsittää entisen Schaumburgin kreivikunnan
läntisen osan; 340 km2, 46,652 as. (joista 44,385
evankelista), 137 km2:llä (1910). S.-L. 011
suurimmaksi osaksi alatasankoa, etelässä siihen
ulottuu osia Wesergebirgestä, m. m.
kivihiili-rikas Biickeberg (332 m yi. merenp.).
Koilliskulmassa on Steinhuder Meer-järvi. —
Pääelinkeinoina maanviljelys ja karjanhoito, jotka
tuottavat. yli oman tarpeen. Pinta-alasta 1900 oli
peltoa ja puutarhaa 48,s%, niittyä ja laidunta
17,7’%, metsää 20,8%. Maanviljelys tuottaa
ruista ja perunoita, vähemmän vehnää ja kauraa.
Karjataloudessa 011 sianhoidolla (64,880 kpl. 1913)
huomattavin sija. — Mineraalikunnan tuotteita
ovat kivihiili ja turve. Teollisuus 011
vähäpätöinen; 1912 kaivoksissa ja teollisuuslaitoksissa
työskenteli kaikkiaan vain 2,563 henkeä. —
Rautateitä S.-L:n rajojen sisäpuolella 38 km
(1912). — Hallitusmuoto nojautuu
perustuslakiin v:lta 1868. Maapäivillä 15 edustajaa (2
ruhtinaan nimittämää, muut valittuja).
Pääkaupunki Biickeburg. — S.-L:llä on yksi ääni
Saksan liittoneuvostossa ja yksi edustaja Saksan
valtiopäivillä. — Valtion tulo- ja menoarvio
v:lle 1914 päättyi 1,2 milj. mk:aan. Sen ottamat
lainat kaikkiaan 0,4 milj. mk. — Vaakuna
neliosainen : ensimäisessä ja neljännessä osassa
punainen ruusu hopeisella pohjalla, toisessa ja
kolmannessa kultaisella tähdellä istuva pääskynen
punaisella pohjalla; näiden keskellä on
kolmi-kulmainen sydänkilpi: punaisella pohjalla
hopeinen, hammaslaitainen kilpikoriste. Maan
värit: valkoinen, punainen, sininen. E. E. K.
Historia. V. 1640 Lippen kreivi Filip peri
osan viimeisen Schaumburgin kreivin maista,
perustaen siten S.-L:n sukuhaaran. Hänen
jälkeläisensä Georg Wilhelm korotettiin ruhtinaaksi
1807. Hän antoi maalleen perustuslain 1816. V:n
1866 sodassa S.-L. luopui Itävallasta Preussin
puolelle ja yhtyi Polijois-Saksan liittokuntaan.
V. 1868 annettiin uusi valtiosääntö. Nyk.
ruhtinas on Adolf (v.-sta 1911). G. R.
Scheel [söl], Joakim (k. 1606), ruots.
amiraali, luultavasti saksalaista sukua, nimitettiin
Ruotsin laivaston amiraaliksi 1596 ja seurasi
Kaarle herttuata molemmilla hänen
Suomen-ret-killään 1597 ja 1599, osoittaen toimessaan suurta
taitavuutta sekä uskollisuutta herttualle, josta
häntä turhaan koetettiin viekoittaa luopumaan.
Turun linnan valloituksen jälkeen hän
antautuneiden hyväksi koetti vaikuttaa herttuaan, vaikka
turhaan; nimitettiin Turun käskynhaltiaksi, jossa
virassa oli n. vuoden ajan. Hänelle suotiin myös
useita läänityksiä Suomessa. Myöhemmin hän
taas näyttää astuneen amiraaliuvirkaansa. Hän
kuoli ilman miesperillisiä 1606. K■ G.
Scheel ]sël], Paavali (k. 1516), Turun
tuomiorovasti, kuului erääseen keskiajan lopulla
Porvoon pitäjässä tavattavaan aatelissukuun, kävi
oppia Pariisin yliopistossa, missä 1489 tuli
bacca-laureukseksi ja seur. v. maisteriksi. Kotimaahan
palattuansa hän oli piispa Maunu Särkilahden
sihteerinä. Tapaturmasta hän kadotti vasemman
käden peukalon, mistä syystä hänen paavilta
täytyi hankkia erioikeus kirkon virkoihin
päästäksensä. Tuli sitten Turun a rkkipresby teriksi,
arkkiteiniksi ja tuomiorovastiksi, ollen Suomen
kirkon johtavia miehiä siihen aikaan;
piispanar-voa hän ei vain saavuttanut — ehkä puuttuvan
peukalonsa takia. V. 1510 hän kävi Novgorodissa
lähettiläänä solmimassa rauhaa venäläisten kanssa.
Muuten S. näyttää olleen kivakka mies, joka, kun
hän ei tahtonut luovuttaa hallussaan olevaa
pyhän Sigfridin prebendaa toiselle, vaikka itse
paa-vinistuin niin oli määrännyt, joutui
pannakirouk-sen uhan alaiseksi. Kokoelma S :lle tulleita
kirjeitä on säilynyt ja talletetaan yliopiston
kirjastossa. [Bomansson, ..Turun tuomioprovasti
Paavali Scheel ja hänen sukuperänsä", Hist. ark. I.]
K. G.
Schéele [sf’-/, Frans Alexander von
(s. 1853), ruots. tiedemies, yliopp. Upsalassa 1873,
dosentti 1885 (ensin estetiikan, sittemmin
prak-tillisen filosofian), nimitettiin 1905 Tukholman
kansakoulujen tarkastajaksi. Julkaissut m. m.
väitöskirjat „S. Grubbes skönhetslära" (1885) ja
„Kan Gud tänkas såsom vilja?" (1887),
sielutieteen oppikirjan ..Det mänskliga själslifvet"
(1894-96), „Filosofiska studier" I (1899), sekä
kasvatusopilliset teokset ,.Om allmänbildning ooh
själfstudium" (1905) ja ..Folkuppfostran och
yrkesskolor" (1911). A. Gr.
Scheele [sr-], Karl Wilhelm (1742-86),
kuuluisa ruots. kemisti, syntyi Stralsundissa
9 p. jouluk. 1742, kävi apteekkarin opissa
Gööte-porissa, tuli sitten Tukholmaan ja sai 1775 oman
apteekin pienessä Köpingin kaupungissa. Jo
nuorena oppilaana ja sittemmin pienessä
apteekki-laboratorissaan hän teki mitä tärkeimpiä
tutkimuksia ja keksintöjä. S. oli ensimäinen, jonka
onnistui valmistaa pelkkää happikaasua, n. s.
,,tuli-ilmaa" (1771) ja huomasi sen merkityksen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
