- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
929-930

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Scheibe ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

929

Scheibe—

Schelling

930

teoksen Ranskan kansanrunoudesta sekä
arvokkaita tutkielmia Molièresta, Racinesta, Victor
Hugosta y. m. Hänen viimeinen teoksensa oli
..Teehnik und Poesie, Kunst und Technik".

II. Kr-n.

Scheibe [säilö], Johann Adolf (1708-76),
saks. musiikkikirjailija ja säveltäjä, leipzigiläisen
urkujenrakentii.jan poika. Toimi Hampurissa
musiikkilehden toimittajana 1736-40, tuli 1744
Kööpenhaminaan kunink. kapellimestariksi ja sai
siellä eläkkeen 1758. Julkaisi tutkielman musiikin
alkuperästä (1754) sekä I osan
suunnittelemaansa laajaa sävellysoppia (1773) y. m. Sävelsi
200 kirkkomusiikkiteosta, 150 huilukonserttoa,
30 viulukonserttoa, 70 sinfoniaa, lastenlauluja,
tansk. oopperan „Thusnelda" esteettisille
esipuheilleen. S. oli arvattavasti ensimäinen, joka
väitti moniäänisen musiikin saaneen alkunsa
pohjoismaissa. /. Tv.

Scheideck /säidck] (Scheidegg), kaksi
solaa Sveitsissä, Bernin kanttonissa. Bernin
al-peissa. G ross e S. (1,961 m yi. merenp.) vie
Grindehvaldin laaksosta Haslen laaksoon; sen
itä- ja eteläpuolella näkyvät lumipeitteiset
Wet-terhorn, Schreckhorn, Eiger y. m. — Kleine
S. (2,066 m yi. merenp.) edellisestä jonkun
matkaa lounaiseen vie Wengern-alpin ylitse
yhdistäen Grindelwaldin ja Lauterbrunnenin. Sen
kautta kulkee Wengern-alpin matkailurata (18
km pitkä, valmis 1893), josta haarautuu
suurenmoinen Jungfraun rata. Laaksoa vallitsevat
Eiger, Mönch ja Jungfrau. Tienoo 011 Sveitsin
suosituimpia matkailupaikkoja (keskustoja Märren,
Lauterbrunnen, Grindelvvald y. m.).

Scheidt [säit], Samuel (1587-1654), saks.
säveltäjä, Sveelinckin oppilas, toimi urkurina
Haliessa. S. oli ensimäinen, joka sävelsi
taiteellisia urkusovitelmia evankelisten koraalien
aiheista. Pääteokset: „Tabulatura nova" (I-III,
1624-53, uudelleen julkaistu 1893),
„Tabulatur-buch" 1650 (sisältää 100 virttä). Sävelsi myös
kuorolauluja (,,Cantiones sacræ" 1620, y. m.),
tansseja („Ludi musici" 1621-22), 70 ,,sinfoniaa"
(oik. pianokvartettia) 1644, y. m. I. K.

Scheimpflug [säimpflilh], Theodor
(1865-1911), itäv. upseeri, kartografi, uranuurtaja
kartoituksen tekniikan alalla. Hän aloitti
karttojen valmistuksen yksinomaan valokuvaamisen,
s. o. ilmapallovalokuvauksen avulla, keksien ja
täydentäen metodin käytännölliseksi
toteuttamiseksi välttämättömiä kojeita ja koneita. S:n
metodilla on suuri merkitys varsinkin
ilmaliikenteessä ja siirtomaitten kartoituksessa. —
Julkaissut; ,,über Drachenverwendungen zur See"
(„Mitteilungen auf dem Gebiete des Seewesens",
1904), ,.Der Photoperspektograph und seine
An-wendung" (,,Photographische Korrespondenz",
1906), ,.Die Herstellung von Karten und Plänen
auf photographischem Wege" (1907), „Die
tecli-nischen und wirtschaftlichen Cliancen einer
aus-gedehnten Kolonialvermessung" (1909), ,,Die
Flugtechnik im Dienste des Vermessungswesens"
(„Buch des Fluges", 1911). E. E. K.

Schein [säin], Johann Hermann
(1586-1630), saks. säveltäjä, toimi Leipzigissä
Thomas-kirkon kanttorina v :sta 1616. Sävelsi sekä
maallisia että hengellisiä kuorolauluja, tansseja,
muunnelmasarjoja y. m. S:n teosten
kokonais-julkaisuun on ryhdytty 1902 (Priifer). I. K.
30. VIII. Painettu *>U 16.

Scheiner [säinor], Christoph (1573-1650).
saks. jesuiitta, ensimäisiä auringonpilkkujen
havaitsijoita, konstrueerasi auringon tutkimista
varten ,,macliina helioscopica" nimisen
kauko-putkikojeen ja julkaisi monivuotisten
havaintojensa tulokset teoksessa ,,Rosa ursina, sive soi"
(1626-30). S. on myös keksinyt pantograf in (ks. t.).

Schelde [seldo] (ransk. Escaut, vanhalla ajalla
Scaldis), joki Pohjois-Ranskassa ja Belgiassa,
alkaa Ranskassa, Aisnen departementissa (100 m
yi. merenp.), virtaa pohjoista ja koillista
pääsuuntaa Länsi-Euroopan taaj immin asutuissa
teollisuusseuduissa Aisnen ja Nordin
departementtien sekä Ilainaufn ja Itä-Flanderin
maakuntien halki muodostaen myöskin Antverpenin
maakunnan länsirajan ja laskee Antverpenin
alapuolella kahden suuhaaran (Oosterschelde ja
Westerschelde 1. Honte) kautta Alankomaiden
alueella Pohjanmereen; 430 km, josta 130 km
Ranskassa. Kuljettavaa 340 km. S. on
tavattoman tärkeä liikenneväylä, taajan kanavaverkon
keskus (lisäksi useita lisäjokia: Scarpe, Lys,
Dendermonde 1. Termonde, Rupelmonde).
Antverpenin (maapallon suurimpia
merenkulkukau-punkeja) luona S. on 400-600 m leveä ja
vuoksen (ulottuu Gentiin asti) aikana 15 m syvä. —
S:n tullit poistettiin Brüsselin sopimuksessa
1863. Joen rannoilla käytiin suurvaltain sodassa
syksyllä 1914 monta veristä taistelua. E. E. K.

Schell [sei], Hermann (1850-1906), saks.
jumaluusoppinut, v;sta 1888 Würzburgin
katolisen yliopiston apologetiikan professorina,
saavutti suuren tieteellisen vaikutuksen. Syvästi
perehtyneenä keskiajan skolastiikkaan ja samalla
ollen nykyajan filosofian perinpohjainen tuntija
hän käsitteli katolista uskonoppia idealistisen
filosofian hengessä. Näin syntyivät suuret teok
set: „Kathohsche Dogmatik" (4 nid., 1889-93) ja
„Gott und Geist" (2 nid., 1895-96). Hyvin suurta
huomiota yli koko sivistyneen maailman
herättivät hänen kirjansa: .,I)er Katholizismus als
Prin-zip des Fortschritts" (7 :s pain., 1899) ja ,,Die
neue Zeit und der alte Glaube" (1898), joissa
hän esitti ehdotuksia siitä, miten katolinen
maailmankatsomus olisi saatava sopusointuun
yleisen sivistyksen kanssa. Kirjat joutuivat
kuitenkin kielletyn kirjallisuuden luetteloon ja tuot
tivat tekijälleen paljon ikävyyksiä. Kiihkokatoli
seita taholta S. on vielä kuolemansakin jälkeen
leimattu ,,modernistiksi", ja kun hänelle
yliopiston puolelta pystytettiin kuvapatsas, nousi
siitä suuri riita. Toiselta puolen S:llä on
myöskin ryhmä oppilaita, joten voi puhua „Würz
burgin katolisesta koulusta". Epäilemättä S.
seisoi vanhan katolisen dogmin kannalla, mutta hän
tahtoi sulattaa sen uuteen muotoon nykyaikaisen
filosofian avulla, ks. Modernismi. [E. Kaila,
»Nykyaikaisia liikkeitä katolisessa kirkossa"
(1908).] E. K-a.

Schelling [sellirj], Friedrich Wilhelm
Joseph von (1775-1854), saks. filosofi, synt.
27 p. tammik. 1775 Leonbergissä
Württember-gissä, harjoitti opintoja Tübingenissä 1790-95
(vrt. Hegel). Herätti hämmästyttävän nuorena
suurta huomiota aaterikkaana filosofisena
kirjaili iana, opetti 1798-1803 professorina Jenassa.
1803-06 Würzlnirgissa; eli senjälkeen
Münche-nissä tiedeakatemian jäsenenä ja taideakatemian
sihteerinä, oleskeli 1820-27 Erlangenissa, jossa pa-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0489.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free