Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Schemnitz ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
933
Schemnitz—Scherer
934
mänsä vihneisiini, vuosikymmeninä hän
valmisteli laajaa teosta, ,,Philosophie der Mythologie
und der Offenbarung", jossa hän tahtoi
yhtenäisesti esittää uutta, »positiivista" filosofiaansa.
Se ilmestyi hänen kuolemansa jälkeen ja täyttää
4 vahvaa nidosta, mutta ei ole juuri ollenkaan
vaikuttanut filosofian kehitykseen. Se toistaa
hänen ennen esittämiänsä luonnonfilosofisia
aatteita ynnä spekulatsioneja jumaluuden
olemuksesta sekä koettaa täydentää niitä filosofisesti
tulkitsevalla ja selittelevällä esityksellä
uskontojen historiasta. — S :n kuoleman jälkeen
julkaistiin hänen kootut teoksensa,
»Sämmt-liche Werke"; »edellinen osasto", 10 osaa,
sisältää, paitsi . hänen itsensä painattamia teoksia,
useita, eri aikoina kirjoitettuja, jälkeenjääneitä
käsikirjoituksia; »jälkimäinen osasto", 4 osaa,
sisältää ainoastaan yllämainitun »mytologian ja
ilmestyksen filosofian".
S :n ensimäinen vainio oli rikaslahjäinen,
paljon ihailtu Karoline Michaëlis (s. 1763),
joka ensin oli ollut naimisissa lääkäri Böhmerin
kanssa 1784-88, sitten elänyt leskenä vaiherikasta
ja myrskyistäkin elämää — m. m. hän vangittiin
1793 epäiltynä vallankumouksellisten hankkeiden
ja ranskalaisten suosimisesta —, sen jälkeen
ollut 1796-1803 A. W. Schlegelin vaimona. Hänen
ja S:n tutustuttua toisiinsa syntyi pian heidän
välilleen voimakas henkinen sympatia, minkä
johdosta Schlegel-puolisojen avioliitto
molemminpuolisen sopimuksen mukaisesti purettiin ja
Karoline ja S. menivät naimisiin 1803. Mutta
Karoline kuoli jo 1809. Hänen henkeviä kirjeitään
julkaisi G. Waitz teoksessa, jonka nimenä on
..Karoline" (2 os. 1871, ynnä lisänidos »Karoline
und ihre Freunde" 1882). S. meni 1812 uusiin
naimisiin Pauline Gotterin kanssa. [,,Aus S:s
Leben, in Briefen", julk. Plitt (3 os. 1869-70); K.
Fischer, »Gescliichte der neuern Philosophie" VII ;
L. Noack. »S. und die Philosophie der
Roman-tik" (2 os., 1859) ; Groos, »Die reine
Vernunft-wissenschaft; system. Darstellung von S:s
ratio-naler od. negativer Philosophie" (1889) ; Frantz,
»S :s positive Philosophie" (3 os., 1879-80); E. v.
Hartmann, ,.S:s positive Philosopliie als Einheit
von Hegel u. Schopenhauer" (1869) sekä „S:s
pliilosophisches System" (1897).] A. Gr.
Schemnitz ks. S e 1 m e c z b a n y a.
Schenck [serjk], Johann Heinrich
Rudolf (s. 1860), saks. kasvitieteilijä, tuli 1896
Darmstadtin tekn. korkeakoulun kasvitieteen
professoriksi, tutkinut etenkin kasvianatomiaa ja
kasvimaantiedettä. Teoksia: »Biologie der
Was-sergewächse" (1886), »Anatomie der submersen
Gewächse" (1886), »Beiträge zur Biologie und
Anatomie der Lianen" (1892-93), »Vergleichende
Darstellung der Pflanzengeographie der
Sub-antarktischen Inseln" y. m. (saks.
syvänmeren-tutkimusretkikunnan tiet. tuloksissa 1905),
„Ve-getation der Canarischen Inseln" (1907).
Kirjoittanut Strasburgerin tunnetun oppikirjan
»Lehrbucli der Botanik" kryptogamiosan.
Schenectady [skenaktadi], samannimisen
kaun-tin pääkaupunki Yhdysvalloissa, New Yorkin
valtion itäosassa, Mohawk-joen, Erie-kanavan ja
usean radan varrella; 72,826 as. (1910; 1900:
31,682 as.). — Union college niminen
korkeakoulu (per. 1795). — Suurenmoiset General
electric company’n ja American locomotive coi"
pany’n konepajat; teollisuuslaitosten
valmistusarvo 198 milj. mk. (1909). — Per. 1662.
Schenk ,/ser]k], August (1815-91), saks.
kasvitieteilijä, tuli 1850 professoriksi Würzburgiin
ja 1868 Leipzigiin, julkaissut suuren joukon
tutkimuksia kasvipaleontologian alalta, m. m. »Die
fossile Flora der Grenzschichten des Keupers und
Lias Frankens" (1865-67), »Die fossile Flora
der nordwestdeutschen Waldenformation" (1871),
»Pflanzen aus der Steinkohlenformation und
jurassische Pflanzen aus China" (Richthofenin
„China"-teoksen 4:s osa. 1882). Otti osaa Zittelin
»Handbuch der Paläontologie"n julkaisemiseen.
Schenkel /serjkal], Daniel (1813-85), saks.
evankelinen jumaluusoppinut, syntyisin
Sveitsistä,, v:sta 1851 professorina Heidelbergin
yliopistossa. Hänen kriitilliset teoksensa: »Das
Charak-terbild Jesu" (1864) ja »Das Christusbild der
Apostel" (1879) herättivät, vanhauskoisissa
paheksumisen myrskyn. Vapaamielisen
»Protestanten-verein"in perustamisessa 1863 hänellä oli tärkeä
osa. Uskonopissa hän oli välittävällä kannalla.
Ensimäisessä tätä koskevassa teoksessaan:
»Christliche Dogmatik vom Standpunkt des
Gewissens" (1858-59) hän asettaa uskonopin
perusteeksi omantunnon. Toinen pääteos on:
»Die Grundlehren des Christentums aus dem
Bewusstsein des Glaubens dargestellt" (1877).
Schleiermacherista hän 011 kirjoittanut
ansiokkaan elämäkerran 18.68. Badenin kirkon
myöhempi vapaamielisteologinen kanta on suuressa
määrässä S:n vaikutusta. E. K-a.
Schenkendorf [se-], Max von (1783-1817),
saks. runoilija. Otti vapaaehtoisena osaa sotaan
Napoleonia vastaan 1813 ja on vapaus- ja
tais-telulaulujen sepittäjänä mainittava Arndtin ja
Körnerin rinnalla. Hänen mitä lämpimintä
isänmaallista henkeä huokuvat runonsa ovat usein
kovin mystillis-sentimentaalisia. S. eroaa muista
vapaussodan runoilijoista siinä suhteessa, että
hän uneksi Saksan keisarikunnan uudestaan
henkiinherättämistä sen keskiaikaisessa loistossa.
V. 1815 hän julkaisi runokokoelman »Gedichte".
V. 1837 ilmestyivät hänen kootut runonsa.
TI. Kr-n.
Schepperus [seppë’-] (Skeppare). Erik
(1555-1620), ruots. pappi, oli 1577 Tukholmassa
pappina, 1583 koulunrehtorina, ja esiintyi ensin
liturgian kannattajana, mutta tuli sitten sen
ankaraksi vastustajaksi, josta syystä 1590
heitettiin vankeuteen, jossa oli Juhanan kuolemaan
asti. Upsalan kokoukseen 1593 hän otti
innokkaasti osaa ja nimitettiin silloin kirkkoherraksi
Isoonkirkkoon, jossa Sigismundin Tukholmassa
olon aikana piti kiihkeitä saarnoja katolilaisia’
vastaan. Mutta eripuraisuuden kiihtyessä
kuninkaan ja Kaarle herttuan välillä ei hänen
asemansa ollut ylitä selvä. Herttua haukkui häntä
tuuliviiriksi, vangitutti hänet ja syytti häntä
säätyjen edessä kavalluksesta. Kuitenkin S. parin
vuoden perästä (1602) päästettiin vapaaksi ja
nimitettiin kirkkoherraksi Upsalaan, josta 1609’
siirrettiin Enköpingiin. V. 1607 hän oli
uudestaan tullut suututtaneeksi Kaarlea, joka käski
panna hänet tyrmään. S. oli nähtävästi kiivas,
ja riitaisa, mutta peloton henkilö. K. G.
Scherer [sërar], Wilhelm (184(1-86), saks,.
kielen- ja kirjallisuudentutkija, saksan, kielen ja
kirjallisiin der professorina Wienissä v.:sta 186fM
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
