- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
935-936

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Schemnitz ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

935 Schering-

ja Strassburgissa v:sta 1872 sekä uudemman saks.
kirjallisuushistorian professorina Wienissä vista
1877. S. on uudemman saks. filologian
huomattavimpia miehiä. Hänen pääteoksensa on
oivallinen „Gescliichte der deutschen Litteratur" (1883,
useita painoksia). Hänen lukuisista muista
teoksistaan mainittakoon vain: „Jakob Grimm"
(1865), ,,Zur Gescliichte der deutschen Sprache"
(1868, 3:s pain. lSflO), „Geschichte der deutschen
Dichtung im 11. und 12. Jahrh." (1875), »Deutsche
Studien" (1870-74. 2:nen pain. 1891), „Die
An-fänge des deutschen Prosaromans" (1877),
„Auf-sätze tiber Goethe" (1886, 2:nen pain. 1900).
Julkaisi v:sta 1874 (yhdessä ten Brinkin ja
Martinin kanssa) ,,Quellen und Forschungen zur
Sprach- und Kulturgeschichte der germanischen
Volker". [Basch, „\V. S. et la pliilologie
allemande" (1889).]

Schering [se-], Arnold (s. 1877), saks.
musiikkitieteilijä, toimii dosenttina Leipzigin
yliopistossa. Pääteos; ,,Gescliichte des Oratoriums"
(1911). Toimittaa ..Uuden Bach-seuran"
vuosikirjaa (v :sta 1904). On julkaissut vanhoja
konsertto- ja kamarimusiikkisävellyksiä.
Kirjoitelmissaan hän on esittänyt rohkeita olettamuksia
I4:iinen ja 15:nnen vuosis. musiikkiteosten
alkuperäisestä esitystavasta (ei kuorolauluja, vaan
säestettyjä soolo- ja unisonolauluja tahi
urkukap-paleita). I. K.

Scherr [serj, J o h a n n es (1817-86), saks.
kirjailija ja historioitsija. S. otti osaa v:n 1848
vallankumoukseen ja oli pakotettu pakenemaan
Sveitsiin, jossa hänet 1860 nimitettiin historian
ja kirjallisuuden professoriksi Zürichin
polytek-nikumiin. Paitsi lukuisia romaaneja ja novelleja
S. julkaisi yleistajuisia historiallisia teoksia,
m. m. ,,Deutsche Kultur- und Sittengeschichte"
(1852-53. useita painoksia), „Geschichte der
deutschen Frauenwelt" (1860, useita painoksia),
„Geschichte der englischen Litteratur" (1854),
,,Allgemeine Gescliichte der Litteratur" (1851,
useita painoksia). II. Kr-n.

Scherzando fskertsa’ndo] (it., = leikkiä
laskien), mus.. leikkisästi, kevyesti liikehtien.

Scherzo fskertso] (it., = leikinlasku), mus.,
klassillisen sarjarakenteen (sonaatin, sinfonian
y. m.) väliosa (ks. Musiikki). Sen
aikamitta on nopea, rytmilaji enimmiten 3-jakoinen
ja aihemuodostus hienosti ja säkenöivästi
jäsennelty. S.-nimisiä leikillisiä lauluja ja
soitin-kappaleita tavataan jo 16:iinelta ja 17:nneltä
vuosis., mutta nykyiseen merkitykseensä tämä
sävellyslaji kohosi vasta Beethovenin
sarjateok-sissa (Mozartin ja Haydnin käyttämän menuetin
sijalle). I. K.

Scheschuppe [scsupoj (puol. Szeszupa, ven.
Sesnpa), Niemenin (Memelin) lisäjoki vas.,
suurimmaksi osaksi Itä-Preussissa, lähteet Puolassa;
kuljettavaa 12 km. — S:n rannoilla käytiin
kiivaita taisteluita suurvaltain sodassa keväällä
1915.

Scheuchzeria, 1 e v ä k k ö,
.hmcaginaceoe-hei-moon kuuluva 1-sirkkaissuku, jonka ainoa laji
suoleväkkö (S. palustris) on 10-25 cm
korkea, kalju, meillä yleinen nevojen kasvi, jolla
on suikertava, pitkä juurakko, kapeat,
puolilie-reät lehdet ja vihreänkellervät kukat tertussa.
Hedelmä 3-6-tuppiloinen. K. L.

Scheuren fsöiran], Kaspar (1810-87), saks.

-Schichau 936

taidemaalari ja radeeraaja-, opiskeli
Düssel-dorfissa, sai vaikutusta Schirmeriltä ja
Les-singiltä. Alkuaan S. maalasi romanttisen
haave-maisia öljyvärimaisemia varsinkin Reinin
seuduilta, sittemmin hän kehitti oman
vesivärimaa-laustyylinsä sovittaen yhteen runollisia
maisemia, henkilökuvia ja arabeskikoristeita. Monet
hänen teoksistaan, jotka usein esiintyivät
erityisten sarjojen (albumien) muodossa, ovat
väri-painoksina monistetut. V:sta 1856 S. oli Düssel
dorfin akatemian professorina. E. K-r.

Scheurer-Kestner [sörä’r kestnå’r], Auguste
(1833-99), ransk. politikko, kotoisin Elsassista;
valittiin 1871 kansalliskokoukseen, 1875
senaattiin. V. 1897 hän ensimäisenä esitti vaatimuksen
Dreyfusin jutun revisionista.

Scheurl [sörlj, Christoph Gottlieb
Adolf (1811-93), Defersdorfin vapaaherra, saks.
oikeusoppinut. Julkaisuja: „Lehrbuch der
Insti-tutionen" (8:s pain. 1883); ,.Beiträge zur
Be-arbeitung des römischen Rechts" (1851-71.
1884-86) ; ,,Sammlung kirchenrechtlicher
Abhand-lungen" (1872-74) y. m.

Sclieveningen ks. Haa g.

Schiaparelli [skiapare’l-], Giovanni V i
r-ginio (1835-1910), it. tähtitieteilijä.
Opiskeltuaan Torinossa, Berliinissä ja Pulkovassa, S.
nimitettiin Milanon observatorin johtajaksi 1864.
Tutki meteoriparvien astronomista teoriaa, mistä
tuloksena oli hänen 1866 keksimänsä yhteys
Perseidien ja 1862 III pyrstötähden välillä. Tämä
keksintö avasi uusia hedelmällisiä näkökohtia
meteori- ja pyrstötähtiastronomian alalla. Mittaili
kaksoistähtiä (1875-1900), tutki kiertotähtien
pintamuodostuksia, etupäässä Marsin, ja laati
ensimäisen täydellisen Mars-kartan; keksi Marsin
„kanavat" 1877 (julkaisu „Osservazioni
astrono-niiche e fisiclie sulia topographia del pianeta
Marte"). S:n uupumaton työkyky ja
hämmästyttävän laajat kielitiedot tulivat näkyviin
myöskin hänen teoksissaan astronomian historian
alalta. II. R.

Schiavone [skiavö’ne], Andrea, oikeastaan
M e d o 1 a t. M el doll a (n. 1522 82), it.
taidemaalari ja vaskenpiirtäjä, syntynyt Sebenicossa
Dalmatiassa. Työskenteli Venetsiassa, ollen Gior
gionen ja Tizianin vaikutuksen alainen.
Maalannut historiallisia ja uskonnollisia tauluja sekä
muotokuvia. S:n voi lukea kuuluvaksi
ensimäi-siin it. maiseniamaalareihin, sillä henkilökuvilla
on hänen tauluissaan usein vain toisarvoinen
sija. Ominaista hänelle on valohämyn käyttö ja
siveltimenvetojen mehevä pehmeys. Radeerauk
sensa S. teki suureksi osaksi Parmeggianinon
mukaan. E. R-r.

Schichau [sihhau], Ferdinand (1814-96),
saks. insinööri, edelleen hänen nimeään kantavien
suurenmoisten tehdaslaitoksien perustaja,
höyry-laiva- ja höyryveturiteollisuuden uranuurtajia
Saksassa. Perusti 1837 Elbingiin tehtaan, joka
nykyään käsittää konetehtaan, veturiteiltään,
laivaveistämön y. in. V. 1892 S. perusti suuren
laivaveistämön Danzigiin ja telakan
korjauspajoilleen Pillauhin. V. 1877 S. rakensi ensimäisen
merikelpoisen torpedovenheen, ja senjälkeen
hänen veistämöissään on melkein kaikille
merivalloille rakennettu yhteensä useampia satoja
tor-pedovenheitä ja -risteilijöitä, sitäpaitsi muita
sota-aluksia, valtamerilaivoja y. m.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0492.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free