- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
943-944

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Schiller ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

943

tävänä. ~ S:n elämäkertoja ovat julkaisseet
m. m. Carlyle, Scherr, Karoline v. Wolzogen,
Goedecke. Düntzer, Hepp, Wychgram. [S: n
teoksista on suomennettuna ilmestynyt: »Kavaluus ja
rakkaus" (A. Oksanen 1863), »Orleansin neitsyt"
(K Avellan, 1875), »Wilhelm Teli" (Eino Leino,
1907), »Fiesko" (1908), »Rosvot" (J. Siljo 1915).
Suomen kansallisteatterissa on edellisten lisäksi
(»Fieskoa" lukuunottamatta) esitetty »Maria
Stuart", ja »Don Carlos". II. Kr-n.

Schiller-palkinto [silor-J, Keisari Wilhelm I:n
1859 perustama kunniapalkinto kaunokirjallisista,
varsinkin draamallisista teoksista. 3,400 Rmk:n
suuruinen palkinto oli annettava joka kolmas
vuosi erityisen komitean ehdotuksesta parhaan
traagillisen tuotteen tekijälle. V. 1901
määräykset muutettiin niin, että palkinto annetaan vain
joka kuudes vuosi, mutta suuruudeltaan
kaksinkertaisena, ja että kahdentoista viimeksi
kuluneen vuoden draamallinen tuotanto on otettava
huomioon. Joskin vakavaluonteiset draamat ensi
sijassa tulevat kysymykseen, voidaan se myös
antaa muista etevistä runoteoksista. Jonkun
kerran on palkinto jaettu kahden tai kolmenkin
runoilijan kesken. Ensi kerran (1863) sen sai
Hebbel, sen jälkeen ovat siitä osallisiksi tulleet:
A. Lindner, Geibel, F. Nissel, Anzengruber,
Wil-brandt, Wildenbruch, Heyse, Fontane, Groth,
Hardt, Schönherr. II. Kr-n.

Schilling [sil-J ks. Killinki ja S li i
1-1 i n g.

Schilling [sil-J, Johannes (1828-1909),
saks. kuvanveistäjä; opiskellut Rietschelin
johdolla Dresdenin taideakatemiassa, jonka
professorina hän oli 1868-1906. S. on tullut tunnetuksi
uusklassilliseen henkeen tekemistään, päivän eri
hetkiä esittävistä ryhmäkuvista (Brühlin
terasseilla Dresdenissä) sekä hyvin lukuisista, mutta
arvoltaan vaihtelevista
monumentaaliveistoksis-taan, joista pääteos on ransk.-saks. sodan
jälkeen Saksan valtakunnan uudestiperustamisen
kunniaksi Niederwaldiin pystytetty iso
kansallis-muistomerkki (1877-84). Dresdenissä on
erityinen S.-museo. (E. R-r.)

Schilling-Canstadt fsil- -st-], Paul von
(1786-1837), synt. Tallinnassa, ven. upseeri,
sähkö-lennättimen keksijöitä. S. otti ratsumestarina
osaa vv:n 1812-14 sotatapahtumiin. Hän
suunnitteli laitteen, jolla voitiin magneetti neulaa
mielin määrin oikealle tai vasemmalle
poikkeuttavan elektromagnetismin avulla lähettää sana
paikasta toiseen. Tätä lennätintä mallina
pitämällä Cooke ja Wheatstone rakensivat
Englannissa 1837 patentin saaneen sähkölennättimensä.

(U. 8:n.)

Schillings [sil-J, Max (s. 1868), saks.
säveltäjä, toimii (v:sta 1908) Stuttgartissa
»kenraali-musiikinjolitajana". Säveltänyt oopperoita
\vag-nerilaiseen tyyliin (»Moloch" 1906 y. m.), sekä
orkesteriteoksia, lauluja y. m. I. K.

Schillmarck [silmark], Nils (1745-1804).
taidemaalari, mainitaan opiskelleen P.
Fjell-strömin johdolla Tukholmassa, asui kuolemaansa
saakka Loviisassa. S. kuului 1700-luvulla ani
harvoihin Suomessa toimineisiin maalareihin,
jotka taiteellisille lahjoilleen olivat saaneet
jonkun verran kouluutusta. Hiin on etupäässä
tehnyt maamme säätyhenkilöiden muotokuvia, joita
vielä on siellä täällä säilynyt enimmäkseen yksi-

944

tvisten hallussa. Hän on myöskin, vaikka
vähemmällä menestyksellä, maalannut maisemia,
jotka yleensä ovat vain ajan tyyliin tehtyjä
diletanttimaisia näköalakuvia. Ateneumissa on
joitakuita S:n maalauksia. E. R-r.

Schimkevitsch, Vladimir Mihailovits
ks. S i m k e v i t s.

Schimper [simpar], 1. Karl Friedrich
S. (1803-67), saks. kasvimorfologi. Ajoittain
dosenttina Mtinchenissä 1828-42. Varsinkin
keksimällä selvän, 1834 esitetyn lehtiasentoteorian S.
tuli yhdeksi uudemman kasvimorfologian perus
tajista.

2. Wilhelm Philip S. (1808-80),
samma-lentutkija ja kasvi paleontologi, edellisen serkku,
professorina Baselissa v:sta 1872. Matkusti
sammaleita tutkien useimmissa Euroopan maissa.
Hänen huomattavimmat teoksensa ovat:
,.Bryo-logia europæa" (1836-55, 6 os., 640 kuvataulua)
ja »Synopsis liiuscorum europæorum" (1860).

3. Wilhelm S. (1856-1901), kasvitieteilijä,
edellisen poika, professorina Bonnissa v:sta 1886.
Baselissa v:sta 1898. Tutki ensin tärkkelys- ja
valkuaisjyväsiä, värihiukkasia y. m» sittemmin,
tehdessään matkoja tropiikeissa, varsinkin kasvi
ekologisia kysymyksiä. Pääteos
»Pflanzengeo-graphie auf pliysiologischer Grundlage" (1898).

K. L.

Schinkel [sirjlcal], Berndt v o n (1794-1882).
ruots. historiallisten asiakirjain kerääjä; tuli
1823 kuningas Kaarle XIV Juhanan
ordo-nanssiupseeriksi; sai toimekseeu tehdä otteita
kuninkaallisen kabinetin ja kuninkaan
yksityisestä kirjekokoelmasta samalla kuin hänellä oli
tilaisuus kirjoittaa muistiin kuninkaan ja
muiden ajan tapauksiin osaa ottaneiden henkilöiden
suullisia tiedonantoja. S:n kokoelmat julkaistiin
sittemmin nimellä »Minnen ur Sveriges nyare
historia, samlade af B. von S." (1852-83): ne
ovat tärkeä Ruotsin uudemman historian lähde.

J. F.

Schinkel [sii]kdl], Karl Friedrich (1781
1841), saks. arkkitehti ja taidemaalari, uusklassil
lisuuden etevin edustaja Saksassa, opiskeli
rakennustaidetta Berliinin rakennusakatemiassa ja
F. Gillyn (1771-1800) luona, jonka aatteiden
toteuttaja hänestä tuli; prof. 1820,
Oberlandes-baudirektor 1839. Ulkomaanmatkan (1802-05)
jälkeen S:n Gropiukselle valmistamissa dioraamoissa
ja panoraamoissa sekä myöhemminkin monissa
rakennusehdotelmissa, m. m. Berliinin tuomio
kirkkoa varten 1815 laaditussa, ja muutamissa
suoritetuissakin klassillisen hengen jalostamissa
töissä esiintyvä goottilaisen tyylin ihailu ei
kumminkaan johtanut mihinkään keskiaikaisten
tyylien kypsymättöniään renesanssiin. Ajanhengen
vaatimuksesta S:ii taiteellinen suunta tuli
olemaan läpeensä klassillinen. Roomalaisista ja
barokki-lisistä puhdistettuna taide ja koko
yhteiskuntakin oli uudistettava kreik. henkeen, kreik.
tyylin ihannemuodoissa tuli vapaussotain jälkeen
uuden Preussin pääkaupungin julki rakennusten
kohota ilmoille. S.-n ensimäisiä berliiniläisiä
päätöitä, joissa vapaasti käsitelty kreik. tyyli
oli sovitettu uusiin tehtäviin, ovat: 1815 aloitettu
uusi päävahti, 1817 aloitettu Schauspielshaus ja
1825 aloitettu vanha museo (etuhallissa S :n seinä
maalauksia), antiikin ja markkilaisen
tiiligotii-kan yhteensulattamisyrityksenä syntynyt Wer-

Schiller-palkinto—Schinkel

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/8/0496.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free