- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
947-948

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Schinopsis ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

947

Schlagintweit—Schlegel

948

massaan hän muistuttaa Villi. Hammer sliøjtä.
Suomen naistaiteilijoista S. 011 ainoita, jonka
teokset harvinaisessa määrin ilmaisevat herkkää
sielukkaisuutta ja persoonallista tyyliä. —
Ulkomailla oleskellessaan S. teki lukuisia, hyviä
jäljennöksiä (valtion omistamia 7 kappaletta
Ateneumissa). Vv. 1892-93 ja 1896-97 S. hoiti
opetusta Taideyhdistyksen piirustuskoulun
maalaus-atelieerissa Helsingissä ja oli 1894-1902 sam.
koulun malliluokan opettajana. E. R-r.

Schlagintweit fslägintväit], viisi veljestä,
saks. tiedemiehiä, joista varsinkin kolme, H e
r-mann (1826-82), Adolf (1829-57) ja
Robert (1833-85; aateloidut 1859), on saavuttanut
huomattavan nimen Intian ja Keski-Aasian
vuoristojen tutkijoina. Molemmat ensinmainitut
tutkivat aluksi v :sta 1846 alkaen Alppeja
(,.Un-tersuchungen tiber die physikalische Geographie
der Alpen", 1850 : „Neue Untersuchungen", 1854),
kunnes kaikki kolme Preussin hallitsijan ja
Itä-Intian komppanian toimesta 1854 lähtivät
Intiaan. Aasiassa he viipyivät v:een 1857. tutkien
Tntiaa ja tehden sieltä käsin osaksi yhdessä
osaksi yksitellen retkiä Himalajalle,
Karakoru-mille (Hermann ja Robert tällöin ensimäisinä
eurooppalaisina kulkivat Kuenlunin poikki).
Tibe-tiin, Sikkimiin, Assamiin, Afganistanin
rajavuorille y. m. Matkalla Jarkandissa Adolf S.
vangittiin ja surmattiin Kasgarissa. —
Retkikunnan arvokkaat tieteelliset tulokset on
julkaistu teoksissa ,.Results of a Scientific mission
to India and High Asia" (1860-66, 4 nid.) ja
..Reisen in Indien und Hochasien" (1869-80). —
Myöhemmin, 1869-80, Robert von S. teki kaksi
matkaa Poli jois-Ameriikkaan, joiden tuloksia ovat
m. m. julkaisut ,,Die Pacific-Eisenbahn" (1870),
,,Kalifornien" (1871), ,,Die Mormonen" (1874),
,,Santa Fé- und Südpacificbahn" (1884).

(E. E. K.)

Schlatter [slatar], Adolf (s. 1852), saks.
evankelinen teologi; tuli 1888 professoriksi
Greifswaldiin, 1893 Berliiniin ja 1898
Tiibin-geniin, edustaa ,,raamatullista suuntaa" (ks. t,).
Hänen teoksistaan ovat mainittavat: ..Der Glaube
im N. T." (1885). „Die Theologie des N. T."
(2 nid.. 1900.-11), ..Das christliche Dogma" (1912).

E. K-a.

Schlegel [slëgal], 1. August Wilhelm
von S. (1767-1845), saks. filologi, kriitikko ja
runoilija, joka yhdessä veljensä Friedrichin
kanssa oli romanttisen koulun perustaja Saksassa.
Paitsi siroja, muotokauniita. mutta
sisällykseltään laihoja ja teennäisiä runoja ja
antiikkis-henkistä murhenäytelmää „Ion" (1803) S.
julkaisi useita esteettisiä teoksia: ..Coniparaison
entre la Phèdre de Racine et celle d’Euripide"
(1807), „Vorlesungen iiber dramatische Kunstund
Litteratur" (3 os., 1809-11), ..Vorlesungen iiber
Theorie und Geschichte der bildenden Kiinste"
(1827), sekä toimitti yhdessä vel jensä kanssa
aikakauskirjaa „Athenäum" (1798-1800). joka
kriitillisenä äänenkannattajana saavutti varsin pian
huomattavan aseman. Suurimman merkityksensä S.
saavutti kuitenkin Shakespearen-käännöksillään
(1797-1810), joilla vielä tänäkin päivänä on suuri
arvo. Hän 011 myös mestarillisesti kääntänyt
Calderonin („Spanisches theater", 1803-09),
Danten, Petrarcan, Arioston ja Tasson teoksia sekä
kreik., lat. ja int. runoteoksia (,,Bhagavad-

Gitä", 1823; „Ràmäyana", 1829). S. kuului
M:me de Staëlin lähimpään piiriin ja seurasi
hänen lastensa opettajana mukana hänen
monilla matkoillansa, saaden häneltä paljon
vaikutuksia. Hänen kuolemansa jälkeen S. toimi
professorina Bonnissa (v:sta 1818), antautuen yhä
enemmän filologisiin tutkimuksiin, joiden
hedelmistä ovat erikoisesti mainittavat ,,Observations
sur la langue et la littérature provenc;ale" (1818),
aikakauskirja „Indische Bibliothek" (3 os.,
1823-30) sekä ..Bhagavad-Gitä" ja „Ràmåvana"
julkaisut (viimemainituilla julkaisuillaan S.
Saksassa perusti muinaisintialaisen kirjallisuuden
tieteellisen tutkimisen). TTän oli ensi kerran
naimisissa henkevän Karoline M i c h a e 1 i s in
kanssa, joka otti osaa S:n
Shakespeareu-kään-nöksiin (vrt. S c h e 11 i 11 g).

2. Friedrich von S. (1772-1829), edellisen
veli, saks. kirjailija, esteetikko ja
kirjallisuus-historioitsija. Opiskeltuaan aluksi lakitiedettä
hän antautui kokonaan kirjallisuus- ja
taideopintoihin, tutkien varsinkin Kreikan
muinaisuutta (..Von den Schulen der griechischen
Poe-sie", 1794), mutta jouduttuaan veljensä, August
Wilhelmin, ja tämän ystävien piiriin hän yhdessä
heidän kanssaan perusti romanttisen koulun sekä
sen äänenkannattajan „Athenäum"in (1798-1800),
jossa hän kirjallisuusarvostelijana ajoi rohkeasti
ja johdonmukaisesti periaatteitansa. Suurimman
huomion hän veti puoleensa ..Lucinde" nimisellä
aistillisella tendenssiromaanillaau (1799), joka
taiteellisessa suhteessa ei kohoa korkealle, yhtä
vähän kuin S:n murhenäytelmä ..Alarkos" (1802).
mutta jolla psykologisena ajankuvauksena 011
silti merkityksensä. V. 1802 S. matkusti
Pariisiin taidetutkimusten vuoksi ja syventyi samalla
Persian ja Intian runouden tutkimiseen, jonka
tuloksena on kvpsin hänen teoksistansa: .,über
die Sprache und Weisheit der Indier" (1808).
S., joka myöhemmin kääntyi katoliseen uskoon,
toimi sitten Wienissä hovi- ja valtiokanslian
sihteerinä. julkaisten valtiollisia julistuksia
Napoleonia vastaan, toimittaen ,,Armeezeitung"
nimistä lehteä ja sepittäen isänmaallisia runoja.
S. oli nyt muuttunut mielipiteiltään
vanhoilliseksi, ja tämä kannanmuutos ilmenee monissa
kohdin hänen teoksessansa ..Geschichte der
alten und neuen Litteratur" (1815). Vielä hänen
kuolinvuotenaan ilmestyi ..Philosophie der
Geschichte" (2 os.) ja seur. v. ,.Philosophische
Vorlesungen. insbesondere iiber die Philosophie der
Sprache und des Wortes". S. oli aaterikas
mies, mutta häneltä puuttui kestävyyttä.
Kriitikkona hän oli terävä, mutta usein liian
persoonallinen. Runoilijana hän ei ollut
omaperäinen kyky enemmän kuin hänen veljensäkään;
aforismeissaan hän onnistui parhaiten. — S. oli
naimisissa lahjakkaan Dorothea von S:n
(Moses Mendelssohn in tyttären) kanssa, joka
kirjailijana niinikään on tunnettu. (H. Kr-n.)

Schlegel [slègal], Christian
Hieronymus von (1755 t. 1757-1842), syntyisin Jenasta.
jossa tuli ylioppilaaksi; tuli yliopistotutkinnot
suoritettuaan n. v. 1780 Vironmaalle
kotiopettajaksi; toimi myöhemmin pappina Mohilevin
kaupungissa ja virkamiehenä Pietarissa. V. 1787
hän julkaisi ..Teutscher Merkur" nimisessä
aikakauskirjassa 13 virolaista kansanlaulua (3 viroksi,
muut käännöksenä), ollen siten ensimäisiä, joka

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0498.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free