- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
953-954

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Schlippenbach ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

953

täytyi 14-vuotiaana keskeyttää koulunkäyntinsä
ja ruveta puotipojaksi. Päästäkseen kurjista

oloista hän 1841 yritti
laivapoikana lähteä
Venezuelaan, mutta joutui
haaksirikkoon Hollannin
rannikolla ja sai
Amsterdamissa työtä
kauppa-alalla. Siellä hän edistyi
hyvin ja hankki itselleen
m. m. tavattoman
kielitaidon. Lähetettynä 1846
kauppahuoneen
asiamieheksi Pietariin hän perusti
sinne oman tuontiliikkeen,
jossa menestyi niin, että
hän 1863 voi luopua
kauppatoimista erittäin
rikkaana miehenä.
Kouluajoilta asti oli hänessä
pysynyt vireillä palava Kreikan muinaisuuden
ja varsinkin Homeroksen runoissa kuvatun
san-kariajan rakkaus; olipa hän jo poikana
uneksinut tuon sankarikauden muinaisjäännösten
saattamista uudestaan päivänvaloon. Nyt hän
oli sellaisessa asemassa, että saattoi ajatella
nuoruutensa unelmien toteuttamista. Ensin hän
kuitenkin läksi laajoille matkoille ja asettui
1866 Pariisiin, jossa hän lisäsi tietojaan
muinais-tutkimuksen alalla. Käytyään vihdoin 1868
Kreikassa ja Vähässä-Aasiassa hän julisti
vakaumuksenaan, että muinaisen Troian paikka ei
ollut Bunarbasin vuorenhuippu, kuten ransk.
Lechevalier edell. vuosis :n lopulla oli muka
todistanut, vaan Hissarlikin kumpu, jossa myöhempi
kreik. ja roomal. Ilion oli sijainnut. Vaikka
tämä Homeroksen kuvauksiin ja yleiseen
antiikkiseen perintätietoon perustuva väite herätti
oppineiden piireissä vain pilkkaa ja ylenkatsetta,
ei S. lannistunut. V. 1870 hän
kreikkalaissyntyinen vaimonsa Sophia S. apulaisenaan, ryhtyi
suurenmoisiin kaivauksiin, joita sitten jatkettiin
useina eri työkausina vv:n 1870-90 kuluessa.
Tuloksena oli, että FTissarlikiu kummulla
paljastettiin 9 eriaikuisen asutuksen kiinteitä ja
irtonaisia jäännöksiä, jotka eunenaavistamattomalla
tavalla valaisivat Aigeian-meren rantamaitten
muinaisuutta. Väliaikoina S. toimitti yhtä
tärkeitä kaivauksia Kreikassa. Niinpä hän
(oppaanaan Pausaniaan matkakertomus) paljasti 1874-76
Mykenain, 1880-81 Boiotian Orkhomenoksen. 1884
Tirynsin jäännökset, saaden päivänvaloon ennen
miltei tuntemattoman mykeneläisen
kulttuuri-kauden. Tieteellinen maailma pysyi jonkun aikaa
epäilevällä kannalla S:n tutkimuksiin nähden;
hänen kaivaustöitänsä ja julkaisujansa
haittasi-kin tieteellisen metodin puute; varsinkin alussa
hänen työtapansa muistutti enemmän
aarteen-kaivajan kuin muinaistutkijan menettelyä. Niinpä
hän joskus tuli hävittäneeksi tärkeitäkin
rakennusten y. m. jäännöksiä, ja välistä on ollut
erittäin vaikeata tai mahdotontakin saada
jälestä-päin selkoa löytöseikoista. V:sta 1882 alkaen
S :11a oli apumiehenään etevä tutkija Dörpfeld.
Vähitellen opittiin tunnustamaan S:n työn
erinomaista kantavuutta ja arvoa. S:n tieteellisen
koulutuksen puutteen korvasi runsaasti hänen
suurenmoisen aulis ja uhrautuva innostuksensa,
hänen luja tarmonsa ja hänen ihmeellinen löytäjä-

954

neronsa. — Hänen asuinpaikkansa oli Ateena,
jossa hänellä oli komea marmoritalo; hän kuoli
Napoli’ssa 27 p. jouluk. 1890. — Pääjulkaisut :
,,Trojanische Alterthiimer" (kuvastoilleen, 1874),
..Ilios" (1881), ,.Troja" (1884), „Mykenä" (1878),
„Orchomenos" (1881), „Tiryns" (1886).
[Yleiskatsaus: C. Schuchhardt, „S:s Ausgrabungen
im Lichte der heutigen Wissenscliaft" (1890).
Henkilökohtaista: m. m. Jae. Alirenberg,
,,Heinrich Schliemann" (teoksessa „Människor som
jag känt", II, 1907) ; O. E. Tudeer, »Käynti
Hissarlikissa Schliemannin luona" (Valvoja 1891).]
— ks. Ilion, Mykenä i, My ken el äin en
kulttuuri, Orkhomenos, T i r y n s,
Muinaisjäännökset. O. E. T.

Schlippenbach [slipanbah]. 1. Kristoffer
Carl von S. (1624-60), ruots. kreivi, soturi ja
diplomaatti, synt. Kuurinmaalla, meni nuorena
Ruotsin sotapalvelukseen ja pääsi Kristiina
kuningattaren suosioon, oli hänen
kamariherranaan ja nimitettiin 1654 kaartin everstiksi sekä
korotettiin vapaaherraksi ja kreiviksi. S. oli
myöskin perintöprinssi Kaarle Kustaan suosiossa,
joka tultuaan kuninkaaksi lähetti hänet Saksan
lioveiliin ilmoittamaan hallitsijanvaihdoksesta
sekä haihduttamaan Bremeniä koskevan
riitakysymyksen johdosta syntynyttä levotonta
mielialaa. Hänet nimitettiin 1656 sotapresidentiksi,
1657 valtaneuvokseksi ja 1660 Wismarin
tribunaalin presidentiksi; oli 1660 Olivan
rauhanneuvottelussa ja lähetettiin sitten Puolaan
lähettilääksi, mutta hukkui matkalla mereen.

K. O. L.

2. Voima r Anton von S. (1650-1739),
liivinmaalainen sotilas, edellisen serkun
pojanpoika; otti Ruotsin armeiassa osaa Kaarle XI :n
aikuiseen Tanskan sotaan. Pohjoismaisen sodan
alkuvuosina hän puolusti Liivinmaata venäläisiä
vastaan, mutta ei voinut estää niitä
tunkeutumasta maalian; joutui Pultavan tappelussa 1709
vangiksi ja meni 1715 Venäjän palvelukseen.

Schlippen-suola [slipon-],
natriumsulfanti-moniaattia. Sitä saadaan vaaleankeltaisina
tetrae-derinmuotoisina kileinä, kun haihdutetaan liuosta,
joka on valmistettu keittämällä kalkkimaitoa.
soodaa. rikkiä ja antimonihohdetta (Sb2Ss) yhdessä.
Kiteiden pinnalle syntyy ilmassa punaista
jauhoa (antimonipentasulfidia). S:sta
valmistetaan antimonipentasulfidia (Sb2S5) eli
n. k. k u 1 t a r i k k i ä (Sulfur auratum), jota
käytetään varsinkin kautsukin vulkaniseerauk
seen. E. M-nen.

Schlosser fslosar], Friedrich Christoph
(1776-1861), saks. historiankirjoittaja. Historian
professorina Heidelbergissä S. vaikutti syvästi
yliopistonuorisoon sekä yleishistoriallisilla
teoksillaan koko Saksaan. Hänen teoksistaan
mainittakoon : ,,Weltgeschichte in
zusammenhängen-der Erzählung" (9 nid.. 1815-24), „Geschiclite
(les 18. Jahrhunderts" (2 nid., 1823),
„Universal-historisclie übersicht der Geschichte der alten
Welt und ihre Kultur" (9 nid., 1826-34), jotka
vihdoin sulatettiin yhteen teokseksi
„Welt-geschichte fiir das deutsche Volk" (19 nid.,
1844-56). S:n historiankirjoitukselle oli
luonteenomaista hänen ankaran tuomitseva ja
moralisee-raava kantansa. Hänen pienemmistä
kirjoitelmistaan on varsinkin „Dante" (1855)
mainittava.

Schlippenbach—Schlosser

(S.H.) H. Schliemann.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0501.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free